Yleinen aikataulu
Aikataulusta käytiin keskustelua, jo aiheen valinnan yhteydessä keväällä 2010. Jolloin esteeksi syntyi laitteen julkaisutietojen puuttuminen, ja näin päädyttiin aiheeseen palaamisen tapahtuvan syksyllä 2010. Laitteen julkaisuaikaa ei tiedetty vielä syksyllä-kään, päädyttiin laite tilaamaan ulkomailta. Tutkimuksen täysipainoinen tekeminen aloitettiin heti, kun saatiin tietää, että laite on tilattu ja saapuu koulullemme noin yhden (1) viikon sisällä. Tutkimuksella oli tiukka aikataulu syyskuu -lokakuu 2010, eli kaksi kuukautta. Tutkimuksen tuli olla valmis marraskuun 2010 alussa. Tiukka aika-taulu syntyi tutkimuksen tekijästä riippumattomista syistä.
Tutkimuksen loppuvaiheet
Koska tutkimuksen aikataulu oli näin tiukka, tapahtui paljon asioita aina yhdessä vii-kossa. Raportointia hoidettiin päällekkäin, oppimateriaalin ja testaamisen yhteydes-sä. Kun vaiheesta oli saatu pohjaa aikaiseksi, hyväksyttiin suunta toimeksiantajalla tai ohjaajalla. Oppimateriaalin suunnan sanoi toimeksiantaja ja raportoinnin suunnan ohjaaja. Kommunikointia käytiin, sähköpostilla, puhelimella kuin henkilökohtaisilla tapaamisilla. Uusia ideoita tuli joka keskustelulla lisää. Haasteena oli ottaa vain oleel-liset ja tärkeimmät ideat työhön mukaan, koska aikataulu ei antanut tutkimukselle leviämisen varaa. Loppuvaiheessa keskityttiin vain oppimateriaalin tekemiseen ja
raportoinnin kirjoittamiseen vuoropäivinä. Tämä vaihe kesti kaksi (2) viikkoa. Jonka jälkeen oppimateriaali julkaistiin osoitteeseen: https://oppimateriaalit.jamk.fi/ipad/.
Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia, niin käytännön kokeilujen kuin keskustelui-den kautta toimeksiantajan kanssa. Kaikki tutkimuskysymyksen kuitenkin keskittyivät laitteen käytäntöön. Koska laite oli niin uusi, ei laajempia haastatteluja voitu suorit-taa Opettajakorkeakoulun opettajille.
Päämäärät
Työn päämäärinä toimivat teoriapohjan toteutus ja oppimateriaalin toteuttaminen.
Teoriapohja tuli olla valmis syyskuun loppuun mennessä, jolloin tekemiselle oli las-kettu aikaa kolme viikkoa. Teoriaa pystyttiin jo hakemaan ja kirjoittamaan ilman lai-tetta, jota ei ollut vielä tässä vaiheessa saatavilla. Tämän jälkeen alettiin työstää op-pimateriaalia, jonka tekemiseen oli aikaa seuraavat kolme viikkoa eli lokakuun 22 päivään saakka. Oppimateriaaliksi päädyttiin tekemään pohja, jossa tarjolla on opet-tajille suunnattujen ohjelmien perusohjeita. Joilla he pääsevät alkuun iPadin ottami-sessa koulutuskäyttöön. Materiaali tuli toimimaan, niin sanottuna ideapankkina ope-tuksen suunnittelussa iPadin avulla.
Asiakasyhteistyö
Asiakasyhteistyö oli koko hankkeen aikana aktiivista. Tutkimustyö toimeksiantajan kanssa, tapahtui pääasiassa koululla. Kuitenkin sähköposti ja puhelin olivat poikkeuk-setta käytössä koko hankkeen ajan. Koskaan ei tapahtunut informaatio katkoksia, niin etten olisi päässyt aiheessa eteenpäin ja olisin jumittunut johonkin, vain odotta-maan heitä.
6 IPAD ERI OPPITILANTEISSA
Tässä luvussa kerrotaan kuinka laitetta voidaan oikeasti hyödyntää erilaisissa oppi-mistilanteissa, joita opettajat käyttävät opetuksessaan. Jokaisesta oppimistilanteesta on ensimmäiseksi kerrottu varsinainen tilanne ja tämän jälkeen, kuinka tilanne on hyödyntänyt oppimiskäsityksiä ja/tai ryhmätyötä.
Luentopohjainen oppitunti
Opettaja saapuu pitämään oppituntiansa aiheesta x. Hän ottaa esille Apple iPad:sä ja käynnistää tämän. Samalla hän esittäytyy uudelle luokalleen ja mikä on kurssin x ai-he. Tämän selitettyään opettaja kytkee iPadin DVI-liitäntään ja ottaa iPadin käsiinsä kuin kirjan ja käynnistää Keynote -ohjelman ja valitsee täältä esityksen pitämisen, jolloin diat heijastuvat projektorin kautta seinälle ja kaikki opiskelijat voivat nähdä ne. Opettaja aloittaa aiheensa x pohjustamisen ja jatkaa tämän jälkeen diaan numero 3, jossa on kaavio ja opettaja haluaa osoittaa yhtä pylvästä kaaviosta. Hän vain pai-naa hetken iPadin pintaa ja laser-osoitin ilmestyy kuvaan, jolla hän voi osoittaa ha-luamaansa pylvästä.
Opettajan luennoidessa aiheesta x, hän hyödyntää behavioristista oppimiskäsitystä, koska hän luennoi ja opiskelijat vain kuuntelevat ja esittävät kysymyksiä, jos näkevät sen aiheelliseksi. Tämä on melko perinteinen tapa pitää esitelmiä, jostain aiheesta, ja tämä tukee vain behavioristista oppimiskäsitystä. Ensiksi kerrotaan aiheesta ja tämän jälkeen ”Onko kysyttävää?”.
Ongelmakeskeinen oppitunti
Opettaja saapuu luokkaan, luokkahuone hiljentyy. Hän laittaa iPadin päälle ja samalla virittää laitteen kiinni DVI-liittimeen. Opettaja ottaa laitteen käsiinsä kuin kirjan ja avaa sieltä Numbers -taulukkolaskentaohjelmalla tehdyn läsnäololistan ja aloittaa
ensimmäisenä läsnä olioiden kirjaamisen. Tämän jälkeen hän aloittaa oppitunnin avaamalla itselleen tarkoitetut tukisanalistat (muistiinpano-ohjelma Notes tai teks-tinkäsittelyohjelma Pages), joiden mukaan hän aloittaa yleistietojen kertomisen oppi-tunneista ja oppitunneilla käytävistä asioista. Tämän jälkeen hän laittaa näkyviin dia-esityksen ongelmakeskeisestä oppimisesta ja sen perusteista. Hän avaa Keynoten ja painaa esitystilaa, jolloin kuva heijastuu projektorin kautta seinälle jolloin opiskelijat näkevät tämän. Hän kertoo perustiedoista ja välillä osoittaa laser-osoittimella tärkei-tä kohtia dioissa olevista asioista.
Opettaja on kertonut ongelmakeskeisen oppimisen perusteet ja jakaa luokan viiteen eri pienryhmään, joissa jokaisessa on (4) neljä henkilöä. Hän antaa jokaiselle ryhmälle saman ongelman, joka tulisi ratkaista ja kertoo, että jokaisen tekemä materiaali tulisi olla dia-esitysmuodossa (Keynote), joka esitetään tuntien lopuksi kaikille. Hän ojen-taa myös jokaiselle ryhmälle kaksi omaa iPadia, joiden avulla he voivat muun muassa etsiä tietoa, piirtää asioita muistiin, kirjoittaa ratkaisunsa tai muokata sen kaavioksi ja tehdä vaaditun dia-esityksen aiheesta Keynote -ohjelman avulla.
Tällaisessa oppimistilanteessa on mukana behavioristista, kognitiivista ja humanistis-ta oppimiskäsitystä. Oppimistilanne painottuu kognitiiviseen oppimiseen, koska op-pimiskäsitys perustuu jokapäiväisestä elämästä löytyvien ongelmien ratkaisuun ja ristiriitoihin. Behavioristinen oppimiskäsitys tulee esille oppitunnin alussa pidetystä esityksestä ongelmakeskeisen oppimisen perusteista ja puolestaan humanistista op-pimista oppitunnissa on ryhmätilanne ja sen läpikäyminen lopuksi.
Lopuksi jokainen esittelee dia-esityksensä Keynote -ohjelman avulla saamastaan rat-kaisusta, jonka jälkeen ryhmä lähettää esityksensä PDF -muotona opettajalla. Opetta-ja voi laittaa jokaisen esityksen oppitunnille tehdylle sivustolle aina sitä mukaa, kun hän saa niitä postiinsa. iPad on helppo kytkeä DVI -liittimeen ja toimii suoraan pro-jektorin kautta, on esitysten esittäminen sujuvaa ja yksinkertaista.
Ryhmätilanne
Ryhmätilanteesta voidaan käyttää nimitystä sekundaariryhmä. Ryhmä on perustettu vain erityisen tavoitteen saavuttamiseksi, joka on tässä tilanteessa ongelmanratkai-seminen. Ryhmän vuorovaikutusta voidaan seurata verbaalisesta ja nonverbaalisesta viestinnän näkökulmasta. Verbaalista viestintää ryhmässä voidaan seurata ryhmän jäsenistä, kuinka he osallistuvat ryhmän toiminaan, miten kukin henkilö on tottunut toimimaan ryhmissä. Nonverbaalista viestintää voidaan seurata puolestaan ryhmän jäsenistä esimerkiksi seuraavilla tavoilla, esiintyykö jännityksen takia nonverbaalisia tapoja, kuten kynän napsuttelua, kuinka ihmiset istuvat ryhmän sisällä tai miten ku-kin ryhmän jäsen saa puhutuksi ryhmässä (puheenvuorojen anto/otto).
Ryhmän jäsenten tulisi kiinnittää huomiota myös kuuntelemiseen ja havainnointiin.
Ryhmän sisäisen keskustelun laatu kertoo jäsenten panostamisesta ryhmän toimin-taan. Tällöin ryhmä on myös tuotoksellinen. Opettaja kykenee analysoimaan ryhmää ja näin myös antamaan rakentavaa palautetta ryhmälle, jos ryhmän koheesio näyttää nousevan tai jos ryhmän tuotokset alkavat olla liian laajoja tai liian rajallisia. Jos sa-mat ryhmät pysyvät esimerkiksi koko kurssin ajan voidaan ryhmän prosessia ja kehi-tysvaiheita myös seurata.
Ryhmän muodostumisprosessia voidaan seurata tässä tehtävänannossa. Opettaja voi seurata millaiseksi ryhmän vuorovaikutus muodostuu, miten roolit ja normit muo-dostuvat ryhmän sisällä, ryhmän sisäisenhengen muodostumista, alkavatko saman-henkiset henkilöt työskentelemään keskenään vai miten ryhmässä käyttäydytään, ketkä alkavat käyttämään laiteitta vai saavatko kaikki käyttää laitteita tasapuolisesti.
Joka tässä ryhmätilanteessa on tarkoituksena, että kaikki ryhmän jäsenet saisivat ehdottaa omia mielipiteitään esimerkiksi piirtämällä niitä Adobe Ideas piirustusoh-jelman avulla. Ryhmän roolijaosta kertoo myös se kuka kertoo edessä ongelmanrat-kaisuvaihtoehdon vai puhuvatko kaikki vuoronperään. Ryhmän sisällä syntyy väistä-mättä rooleja, näistä selviää millainen henkilö on ryhmätilanteissa. Jolloin kyetään
myös valitsemaan mahdolliseen seuraavaan ryhmätilanteeseen oikeanlainen ryhmä, jottei samaan ryhmään tule neljä (4) vahvaa johtaja hahmoa. Johtajuus tulee henki-löstä itsestään, vaikkei hän sitä itse tiedostaisikaan. Tällaisessa tilanteessa ryhmän roolit ovat epävirallisia.
Vuorovaikutustaidot kertovat siitä kuinka henkilö on tottunut toimimaan ryhmissä.
Henkilö voi hallita tehtäväkeskeisistä taidoista tai suhdekeskeisistä taidoista joko molemmat, tai vain toisen. Tehtäväkeskeiset taidot ilmenevät muun muassa tehtä-vässä pysymisen taitona tai ratkaisuvaihtoehtojen esittämisen taitona. Suhdekeskei-set taidot ilmenevät muun muassa ilmapiirin pito taitona tai ryhmätyön ylläpitotaito-na. Kumpaakin vuorovaikutustaitoa opettaja kykenee seuraamaan ryhmän toimin-nasta, ja millä tavalla kukin ryhmän jäsen toimii annetussa tilanteessa.
Konflikteja voi syntyä tällaisessakin ryhmässä, jos esimerkiksi ryhmän jäsenistä kaikki ovat hyvin vahvoja henkilöitä sanomaan omat mielipiteensä eivätkä luovu näistä heppoisin perustein. Tällöin konflikti voi syntyä ja sen hallitsemisen seuraaminen voi olla hyvin mielenkiintoista opettajan näkökulmasta. Kuka aloittaa konfliktin hallitse-misen ja millaiseen tulokseen konfliktista päästiin.
Ryhmän toimintaa voidaan seurata monelta eri kantilta. Jokaisesta ryhmän jäsenestä voidaan kerätä tietoa, kuinka hän työskentelee mahdollisesti seuraavalla kerralla ryhmässä tai miten henkilön ryhmätyötaidot ovat kehittyneet kurssin aikana. Ryhmä on kuitenkin tehokas, kun ryhmän kaikilla jäsenillä ovat samat tavoitteet ja yhteiset arvot.
Demonstroitu oppitunti
Demonstroitu oppitunti tässä yhteydessä voi merkitä esimerkiksi seuraavanlaisia ti-lanteita: elvytystilanteen demonstrointi, erilaisten valokuvaustilanteiden demon-strointi tai tapaturmapaikan demondemon-strointi.
Opettaja saapuu luokkahuoneeseen, johon hän aloittaa aiheen x valmistelut. Hän tekee luokkahuoneen reunoille tapahtumapaikkoja aiheista x, tapahtumapaikat ovat mahdollisimman realistisia. Opiskelijat saapuvat luokkaan ja oppitunti alkaa. Opettaja selittää ensimmäiseksi mitä tänään tullaan tekemään. Tämän jälkeen opettaja pyy-tää, kolme (3) opiskelijaa suorittamaan demonstroinnin yhdessä tapahtumapaikassa.
Jonka aikana opettaja ottaa kuvia kamerallaan jokaisesta vaiheesta, mitä opiskelijat tekevät tapahtumapaikalla ja samalla opettaa valokuvien ottamisen periaatteen nel-jännelle (4) opiskelijalle. Tämän jälkeen opiskelijat ja opettaja siirtyvät seuraavaan tapahtumapaikkaan, josta seuraa samanlaiset toimenpiteet. Opettaja valitsee kolme (3) opiskelijaa ja yhden (1) opiskelijan ottamaan valokuvat ja he tekevät demon-stroinnin, kunnes kaikki tapahtumapaikat ovat käyty läpi ja jokainen opiskelija on käynyt demonstroimassa asiaa.
Kun opiskelijat ja opettaja ovat käyneet kaikki tapahtumapaikat läpi, opettaja päättää pitää tauon. Tauon aikana opettaja siirtää kuvat iPadiin ja aloittaa valokuvien käsitte-lemisen Adobe Photoshop Express -ohjelmalla. Jossa hän voi muun muassa: rajata, kääntää, muuttaa värejä ja lisätä kehykset valokuviin. Tämän jälkeen opiskelijat saa-puvatkin sopivasti takaisin tunnille tauoltaan. Opettaja aloittaa oppitunnin liittämällä iPadin DVI -liittimeen, jonka jälkeen hän ottaa laitteen käteensä kuin kirjan ja astelee lähemmäksi opiskelijoita. Tämän jälkeen hän aloittaa kuva esityksen pitämisen Pho-tos -ohjelman avulla, ennen aukoa otetuista valokuvista. Näin opiskelijat käyvät läpi eri tapahtumapaikat ja oppivat kuinka missäkin tapahtumapaikassa tulisi toimia. Lo-puksi opettaja pyytää opiskelijoita kirjoittamaan oppitunnista omaan toimintaansa kohdistuvan referaatin. Opettaja mainitsee myös, että hän laittaa valokuvat kurssin blogiin jakoon, jotta jokainen opiskelija pääsee näitä katsomaan. Tämän jälkeen opiskelijat lähtevät omille teilleen ja opettaja lähettää valokuvat blogiin WordPress -ohjelman avulla samalla, kun lähtee takaisin opettajainhuoneeseen.
Tällaisessa oppimistilanteessa käytössä ovat seuraavat oppimiskäsitykset: kognitiivi-nen, humanistinen ja konstruktivistinen. Kognitiivista oppimiskäsitystä tukevat
me-todit ovat oppitunnissa realistisen oloinen tapahtumapaikka, ryhmässä toimiminen ja referaatin kirjoittaminen. Humanistista oppimiskäsitystä tukevia metodeita ovat seu-raavat: konkreettisesti tilanteen kokeminen ja itsereflektio. Konstruktivistista oppi-miskäsitystä tukevat metodit ovat seuraavat: tapahtuman jälkikäsittely kuvien poh-jalta ja niistä pohdinta, oma tutkiminen aiheesta.
Oppimiskäsitys mitä tässä oppitunnissa ei käytetä, on behavioristinen oppimiskäsitys.
Opiskelijat kokeilevat ja tekevät itse opettaja vain ohjaa ja opastaa, jos näkee tälle tarvetta tai häneltä kysytään sitä.
7 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA ANALYSOINTI
Hyödyt
Laitteen avulla saadaan opettamiseen uusia ulottuvuuksia ja opetuksesta saadaan monimuotoisempi. Koska laite on pieni ja kevyt on se myös helppo luovuttaa opiske-lijoiden käyttöön ja tämän avulla he saavat oppitunnista myös enemmän irti. Apple iPad on suunnattu tiedon ja osaamisen hyödyntämisvälineeksi.
Laitteen avulla voidaan tehdä mitä ikinä haluaa, mutta kysymys on, onko se enää järkevää. Kuten ison dokumentin luominen on todella työlästä, jos käytössäsi on vain laitteen sisäänrakennettu näppäimistö. Näppäimistöllä pystytään kirjoittamaan mel-ko hyvin kymmensormijärjestelmällä, huomioon pitäisi ottaa kuitenkin laitteen hipai-su -ominaihipai-suus, jolloin virhelyöntejä voi syntyä todella helposti. Näppäimistön avulla voit muokata tiedostojasi ja tehdä pieniä muutoksia, mutta emme suosittele sitä vii-den (5) tai useamman sivun kirjoittamiseen.
Laitteen käyttö on perusominaisuuksiltaan yksinkertaista ja helppoa. Kunhan käyttäjä tottuu kosketusnäytön käyttämiseen. Tämän ominaisuuden hallitessa huomaa lait-teen olevan mukava ja mielenkiintoinen. Laitteelle löytyy aina uusia käyttötarkoituk-sia ja aina syntyy uukäyttötarkoituk-sia ”ahaa” elämyksiä, vaikka kuinka olisi jo laitetta käyttänyt. Ku-ten muissakin Applen laitteissa, tehdään käyttö hyvin yksinkertaiseksi, kuKu-ten DVI-liittimen käyttö, josta saa kuvan ohjattua projektoriin, näyttöön tai televisioon. Tä-mänkin on tehty helpoksi. Kytke liitin kiinni laitteeseen, toinen pää DVI -liitäntään ja käynnistä ohjelma tai valitse jo käynnissä olevasta ohjelmasta kokonäytöntila esi-merkiksi Keynote dianesitysohjelmasta esitystila ja kuva siirtyy automaattisesti lait-teeseen, johon sen olet kytkenyt.
Hyöty organisaatiolle on merkittävä. Opettajat, että opiskelijat kykenevät käyttä-mään laitetta missä ja milloin vain. Oppitunti voidaan pitää luokkahuoneen
ulkopuo-lella, laitteen pienen koon ja langattoman verkon ansiosta, jolloin kaikki materiaali on käytettävissä ja muistiinpanoja voidaan pitää, jotka voidaan lähettää sähköpostinväli-tyksellä eteenpäin. Opettajat pystyvät lisäämään oppitunneilleen monipuolisesti eri-laisia toimintatapoja laitteen ansiosta. Jonka ansiosta eri oppimiskäsityksiä tukevat menetelmät voidaan ottaa huomioon uusilla ja monipuolisemmilla tavoilla. Laite hel-pottaa opettajien tekemien oppimateriaalien päivittämistä ja ylläpitoa. Opettaja ky-kenee ottamaan oppitunnin materiaalit mukaansa ja käyttämään niitä tunnillaan.
Tällöin opettajan ei tarvitse lähteä etsimään niitä erikseen oppimisympäristöstä, vaan materiaali kulkee kätevästi aina käden ulottuvilla. Oppimateriaalin määrä tulee kas-vamaan ja oppimateriaalin laatu tulee paranemaan laitteen helpon käytön ansiosta.
Haitat
Näkisimme laitteen olevan aluksi opettajilla ja leviävän aikaa myöten opiskelijoille, koska laitteen kustannukset ovat suhteellisen suuret. Varsinkin, jos käyttöön halutaan hankkia WiFi/3G versio, josta on paljon enemmän hyötyä kuin pelkästä WiFi -laitteesta. Laitteen suorituskyky on rajallinen, jolloin laitetta ei suositella raskaiden ohjelmien pyörittämiseen. Laitteen akun kesto on rajallinen, jolloin laitetta ei voida käyttää äärettömiin. Laite ei ilmoita akun loppumisesta kuin kerran, kun akkua on jäljellä 20 %. Tämän jälkeen laite hiljenee ja ei muistuta akun loppumisesta lainkaan.
Käyttäjän täytyy tällöin muistaa laittaa laite latautumaan, muuten työnteko loppuu yllätyksenä. Kyseessä on kosketusnäytöllinen työväline, täytyy muistaa, että näyttö on täynnä sormenjälkiä, jotka haittaavat työntekoa, jos valo heijastuu näihin oikealla tavalla. Mukaan suositellaan mikrokuituliinaa, jolla näyttöä voidaan pyyhkiä aina tar-peen vaatiessa. Laitteen perus suojakotelo likaantuu hyvin helposti, käyttöön suosi-tellaan nahkaista hieman tukevampaa koteloa, josta opettaja saa lisää varmuutta laitteen käsittelyyn ja kotelon puhtaanapito on helpompaa. Laitetta ei saa niin sanot-tuun näppäinlukkoon, jos haluat näyttää laitteen näytöltä jotain asiaa, on sen tapah-duttava ilman sormea. Muutoin kuva liikkuu aina sormesi mukana, esimerkiksi
käyt-täessäsi karttaohjelmaa. Voit käyttää kuitenkin huoletta vaikka kynänkärkeä, koska laiteen näyttö ei naarmuunnu.
8 TOIMEKSIANTAJALLE TOIMENPITEITÄ
Suositeltavia toimenpiteitä toimeksiantajalle: 1. Verkko -oppimateriaaliin enemmän visuaalisia ominaisuuksia 2. Verkko -oppimateriaali blogin omaiseksi. 3. Verkko – oppimateriaaliin vaihe-vaiheelta kuvat ohjelmien käytöstä.
Verkko -oppimateriaaliin enemmän visuaalisia ominaisuuksia. Jo olemassa olevan oppimateriaalin pohjalta pystytään tekemään videoita ohjelman käytöstä vaihe -vaiheelta, joka lisää ohjeisiin tuotavaa konkretiaa. Näissä videoissa tulisi näkymään käyttäjän käsi ja hänen selitys mitä hän on tällä hetkellä tekemässä. Tässä tulisi ottaa huomioon laitteen yleisten Web -sivujen luettavuus. Laite toimii miten päin käännettynä, jolloin Web sivuston tulisi tukea myös tätä ominaisuutta. Verkko
-oppimateriaali blogin omaiseksi. Oppimateriaali voisi toimia myös blogimaisena so-velluksena, laitteessa olevan WordPress -ohjelman avulla opettaja kykenee päivittä-mään blogia nopeasti ja helposti. Jolloin jokainen opettaja, joka on jo käyttänyt lai-tetta, voisi laittaa omat ideansa saataville. Ja näin materiaalista voisi tulla yhteinen tietopankki laitteen käytölle. Jokaisella opettajalla olisi aina mahdollisuus katsoa muiden laittamia ideoita blogista tai laittaa omia ideoita. Verkko -oppimateriaaliin vaihe-vaiheelta kuvat ohjelmien käytöstä. Nykyisen verkkomateriaalin pohjalta voi-taisiin tehdä vaihe -vaiheelta pohjautuvia ohjeita, ensimmäisenä kirjoitettu ohje ja tämän jälkeen sama toimenpide näytettynä kuvalla.
LÄHTEET
Ahonen M., Lehto S., Lehto S., Myllymäki M. & Stång V. n.d. Verkkoluotsi, Pedagogi-nen käsikirjoitus. Viitattu 14.9.2010.
http://verkkoluotsi.chydenius.fi/salatutsivut/pedagoginen/index.html.
AOKK, 2010. Jyväskylän Ammatillinen Opettajakorkeakoulu. Viitattu 2.8.2010.
http://www.jamk.fi/aokk
Harviainen L., Marila E., Mikkola L., Pörhölä M., Valkonen T., Valo M. & Ylinen A.
2002. Ryhmäviestinnän perusteet – verkko-oppimateriaali. Viitattu 16.9.2010.
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti/index.html.
Kansanen A. 2000. Puheviestinnän perusteet. Porvoo: WSOY.
Keränen J. N.D. Oppimiskäsitykset. Joensuun yliopisto. Viittattu 25.9.2010.
http://cs.joensuu.fi/~jkerane/teksteja/oppimiskasitykset-essee.pdf.
Koivisto M. 2001. Ryhmäviestintätaitojen oppiminen logistiikan insinööriopiskelijoi-den näkökulmasta – Harjoitusten arviointia ja kehittämisehdotuksia. Päättötyö. Jy-väskylän Ammattikorkeakoulu, Ammatillinen Opettajakorkeakoulu. Viitattu 25.9.2010.
Koskinen M. 2010. Kommentointi työhön. Sähköpostikeskustelu 17.9.2010. Vastaan-ottaja Riikka Y.
Kuukasjärvi M. 2000. Kouluttajana työpaikalla kurssimateriaali. Oppimistavat eli op-pimisen muodot. Viitattu 13.9.2010.
MK, 2010. Minna Koskinen. Jyväskylän Ammatillinen Opettajakorkeakoulu. Sähkö-postikeskustelu 31.8.2010. Viitattu 10.9.2010.
Mäkinen P. 2005. Verkko-tutor. Viitattu 13.9.2010.
http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor.
Pylkkä O. N.D. JAMK. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 31.9.2010.
http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/.
Rauste – von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Juva: WSOY.
Rauste – von Wright, M., Von Wright J & Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9.
uud. p. Juva: WS Bookwell.
Tieto teknia. n.d. Opetusta ja oppimista koskevia näkemyksiä ja teoreettisia malleja.
Viitattu 13.9.2010. http://www.uku.fi/avoin/hoitodida/oppinake.html.
Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena; konstruktivistisen oppimiskäsi-tyksen perusteita. Tampere. Tammer-Paino.
Vuorinen L. 2001. Opetusohjelmien suunnittelu ja oppimiskäsitykset. Helsingin Yli-opisto. Viitattu 13.9.2010. www.cs.helsinki.fi/u/erkio/klsem01/vuorinen.pdf.