• Ei tuloksia

Suunnitellun aikataulun seuranta

Anturoiden ja pilareiden vahvistusurakasta sekä teräsrungon ja ontelolaattojen kasauksesta pidettiin seurantaa 3D-mallin avulla. Aikaisemmin tehdyille suunni-telluille päivämäärille lisättiin niitä vastaavat toteutumispäivämäärät. Mallista otettiin ulos kuvia, joilla sen jälkeen visualisoitiin työvaiheiden toteuma. Näistä kuvista tehtiin PowerPoint-esitys johon kuvien lisäksi kirjattiin ylös mitä työvai-heita oli käynnissä ja mitä niistä oli toteutunut (Kuva 13). Eri väreillä symboloitiin rakennusosien joko aikataulullista onnistumista tai epäonnistumista.

Urakoitsijoiden kanssa käydyissä palavereissa oli hyvä hyödyntää olemassa olevaa 4D-mallia, ja sen avulla voitiin helposti visualisoida ongelmakohta, tai jos aikataulussa oltiin jäljessä. Nopealla vilauksella näki hetkessä, oltiinko urakassa jäljessä vai ei.

Kuva 13. Toteuman viikoittainen onnistuminen esitettynä

5 Yhteenveto ja pohdinta

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia 3D-mallien käyttöä tuotannon aikatauluissa ja analysoida, miten niitä hyödynnetään. Työn perusteena toimivat omakohtai-set kokemukomakohtai-set 3D-mallien käytöstä Lappeenrannan Iso-Kristiinan työmaalla, sekä verkkoaineisto aiheesta. Tavoitteena oli myös tutkia ja pohtia, kuinka 3D-malleja voisi käyttää vieläkin tehokkaammin aikatauluissa, ja mitä hyötyä ja hait-toja niiden käytössä esiintyy. Opinnäytetyössäni halusin esittää työmaalla käy-tettyjä menetelmiä ja niiden vaikutusta.

Rakennusprojektissa on tärkeää pysyä aikataulussa. Mitä paremmin aikataulut on suunniteltu, sitä varmemmin toteutus tulee onnistumaan. Skanskalla oli ko-kemusta 3D-mallien käytöstä aikaisemmissa projekteissa, ja ne haluttiin tuoda myös Iso-Kristiinan työmaalle. Aikataulun lisääminen 3D-malliin onkin todella hyvä tapa tuoda esille rakennusprosessin kulku visuaalisesti. 3D-mallien suurin hyöty on nimenomaan visuaalisuus, ja siitä kannattaa ottaa kaikki mahdollinen irti.

Tilaajalle aikataulun seuraaminen ja siinä pysyminen ovat yksi tärkeimpiä asioi-ta rakennusprojektissa. 4D-aikaasioi-taulun selkeä visualisointi autasioi-taa tilaajaa pysy-mään ajan tasalla, ja sitä on helpompi seurata kuin esimerkiksi normaalia aika-taulua. Tietomallin avulla visualisoitu aikataulu havainnoi rakennusvaiheen ku-lun ja toteuman todella hyvin. Se antaa kaikille mallin katsojille kuvan siitä, mi-ten projekti emi-tenee, rakennusteknisestä tietämyksestä tai osaamisesta riippu-matta. Se yhdistää kaksi asiaa yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi.

Vaikka tietomallin avulla kuvattu aikataulu on projektia johtavalle urakoitsijalle oiva tapa kuvata projektin onnistumista, näyttää se myös aikataulusta jälkeen jäämisen todella selkeästi. Aikatauluissa tulee välillä myöhästymisiä, ja eri ra-kennusosat saatetaan myös tehdä eri järjestyksessä kuin alun perin oli suunni-teltu. Tällöin 4D-aikataulussa näkyvät myöhästymiset saattavat aiheuttaa kysy-myksiä.

4D-aikataulut mahdollistavat tietynlaisen animaation tai kuvasarjan tekemisen rakennusprosessin kulusta. Ne voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, riippuen käytössä olevasta mallista. Tietomallipohjainen 4D-aikataulun visualisointi

voi-daan esittää vain mallinnettujen rakenteiden osalta. Saneerauskohteessa tämä aiheutti sen, että visualisoinnissa jouduttiin hieman soveltamaan, sillä malliin oli mallinnettu vain olemassa olevat vanhat rakenteet eikä niihin tulevia vahvistuk-sia ollenkaan. Mallissa oli myös näkyvillä rakenteita, jotka oli tarkoitus purkaa pois kokonaan. Vaikka runkotöiden visuaalisessa kuvaamisessa joutuisi vähän soveltamaan mallin puutteiden takia, on se silti todella hyvä visuaalinen apu työvaiheille.

Mitä enemmän uutta tekniikkaa ja tietomalleja pystytään tuomaan jokapäiväi-seen työmaa käyttöön, sitä enemmän niistä opitaan ottamaan irti. Ongelmia tuottaa tietomallien rajallinen käyttäjämäärä, sillä ne harvemmin ovat kaikkien käytössä. Myöskään kaikki eivät osaa käyttää näitä ohjelmistoja tai pyöritellä malleja. Tietomallien käytön lisääntyessä ja kehittyessä saadaan ongelmakohtia ennakoitua ja ratkottua entistä paremmin. Nykyisin käytössä olevat törmäystar-kastelut ovat esimerkiksi hyvä tapa ennakoida suunnitteluvirheitä.

Tietomalli ja sen avulla tehty 4D-aikataulu ovat mielestäni tällä hetkellä hyvä työkalu runkorakenteiden kuvaamiseen, jossa ne ovat todella visualisoiva työ-apu, rakennusprojektiin. Tietomallien ja työohjelmistojen kehittyessä, myös muissa vaiheissa olisi varmasti käyttöä 4D-aikatauluille. Mitä enemmän raken-nuksen osia saadaan mallinnettua, sitä tarkempia aikatauluja voidaan tehdä, ja sitä helpompi on havainnollistaa rakentamisen eri vaiheet. Vanhat 2D-piirustukset ja jana-aikataulut ovat tuskin jäämässä vielä moneen vuoteen histo-riaan, sillä ne ovat varma ja tuttu työkalu. Silti jos vanhat tekniikat pystyttäisiin korvaamaan sillä, että kaikki samat tiedot löytyisivät tietomallista, olisi tieto pal-jon helpommin käsillä sen löytyessä yhdestä paikasta. Huono tiedonkulku aihe-uttaa yleensä virheitä ja viivästyksiä, mutta jos mahdollisimman paljon tietoa rakentamisvaiheista ja aikatauluista saataisiin lisättyä tietomalliin, joka olisi mahdollisimman monen urakoitsijan käytettävissä, ei tietokatkoksia välttämättä olisi niin paljon.

Kuvat

Kuva 1. Tietomalli Skanskan kohteesta Manskun Rasti http://news.cision.com/, s. 7

Kuva 2. Aikataulun janakaavio, s. 11

Kuva 3. 4D-mallin muodostaminen aikataulutietojen ja rakennemallin avulla, s.13

Kuva 4. Tietomallin eri dimensiot, s. 13

Kuva 5. Eri vaiheet visualisoidun aikataulun luonnissa, s.14

Kuva 6. Ohjelmalla syötetään tarvittavat aikataulutiedot rakenneosaan, s. 15 Kuva 7. Eri väreillä kuvataan erilaisia toteutumisia, s. 15

Kuva 8. Yhden viikon toteuman kuvaus Tekla Structures -ohjelmiston avulla, s.

16

Kuva 9. Skanskan Manskun Rasti, työmaajärjestyksen kuvaus mallilla

http://www.skanska.fi/fi/Tietoa-Skanskasta/Kehitystoiminta/Tietomallintaminen/, s. 15

Kuva 10. Vahvistustöiden onnistumisen kuvaus mallin avulla, s. 18 Kuva 11. Vahvistusten suunnitelma mallissa esitettynä, s. 19 Kuva 12. Suunniteltu aikataulu havainnollistettuna mallilla, s. 21 Kuva 13. Toteuman viikoittainen onnistuminen esitettynä, s. 22

Lähteet

1. Skanska. Tietoa Skanskasta http://www.skanska.fi/fi/Tietoa-Skanskasta/ Lu-ettu 7.4.2016

5.Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 1 Yleinen osuus http://www.buildingsmart.fi/8 Luettu 3.3.2016

6. IFC. https://fi.wikipedia.org/wiki/IFC Luettu 20.2.2016

7. Yleiset tietomallivaatukset 2012 osa 3 Arkkkitehtisuunnittelu http://www.buildingsmart.fi/8 Luettu 1.2.2016

8. Yleiset tietomallivaatukset 2012 osa 5 Rakennesuunnittelu http://www.buildingsmart.fi/8 Luettu 1.2.2016

9.Yleiset tietomallivaatimukset 2012 osa 13 Tietomallien hyödyntäminen raken-tamisessa http://www.buildingsmart.fi/8 Luettu 1.2.2016

12. Tekla Structures. https://en.wikipedia.org/wiki/Tekla_Structures Luettu 21.2.2016

13. Virtual design and construction of transportation projects.

http://cenews.com/article/9398/virtual_design_and_construction_of_transportati on_projects Luettu 10.10.2015