Suositukset ja jatkotutkimusehdotukset

Tulosten perusteella fysiikan, matematiikan ja kemian aineenopettajan opintoihin tulisi sisällyttää uraohjaukseen valmentava opintojakso, joka selventäisi tuleville opettajille heidän rooliaan oman alansa uraohjaajana perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien näkökulmasta, ja joka tarjoaisi tietoa fysiikan, matematiikan ja kemian uramahdollisuuk-sista sekä keinoista uratiedon liittämisestä opetukseen. Opettajaopiskelijat itse toivoisivat saavansa opettajan työssä hyödynnettävää uratietoa mieluiten opintoihin liittyvältä kurs-silta. Esimerkiksi luonnontieteiden ja matematiikan uramahdollisuuksiin perehdyttävä kurssi yhden opintopisteen laajuisena verkossa olisi luultavasti melko vaivatonta liittää aineenopettajaopintojen sisältöön, eikä se vaatisi kovin paljon resursseja. Toisaalta ura-tietoa voitaisiin myös yliopistossa liittää tavallisten luentokurssien sisältöön pienissä määrin, sillä opettajaopiskelijat kokivat sen hyväksi keinoksi uratiedon integrointiin omaan opetukseensa.

Tutkimuksen tulokset paljastivat, että opettajaopiskelijat eivät koe uraohjaustaitojaan hy-viksi, joten on mahdollista, että myös työelämässä olevilla fysiikan, matematiikan ja ke-mian opettajilla on puutteita uraohjaustaidoissa. Tämän vuoksi olisi aiheellista selvittää, millä tasolla on työelämässä olevien opettajien uratieto sekä millaisia näkemyksiä heillä on uraohjaamisesta. Lisäksi olisi syytä pohtia, kuinka työelämässä oleville opettajille voi-taisiin tarjota tietoa uravaihtoehdoista ja uraohjaamisen tärkeydestä, jotta opettajat osai-sivat ohjata oppilaitaan monipuolisesti fysiikkaan, matematiikkaan ja kemiaan liittyville jatkokoulutus- ja urapoluille. Tällä tavoin voitaisiin varmistaa, ettei oppilaiden

hakeutu-57

matta jättäminen aloille johdu puutteellisista tiedoista jatkokoulutus- ja uramahdollisuuk-sista. Eräs keino uratiedon tarjoamiseen opettajille voisi mahdollisesti olla Reynoldsin (2009) sekä Javidin ja Sheybanin (2017) tutkimuksissa esiteltyjen interventioiden toteut-taminen. Lisäksi myös työelämässä oleville opettajille voitaisiin toteuttaa uratietoa tar-joava sekä uraohjaustaitoja kehittävä verkkokurssi.

Jatkotutkimuksena voitaisiin myös selvittää kysymykseen ”Kuinka perustelisit oppilaille, että oman pääaineesi opiskelu koulussa on hyödyllistä?” liittyen, kuinka tärkeinä opetta-jaopiskelijat pitävät mainitsemiaan, kuvassa 5.1 esitettyjä, perusteluita oman oppiai-neensa opiskelun kannalta. Esille tulleita perusteluita olivat muun muassa oppiaineella voi selittää ilmiöitä ympärillämme, oppiaine kehittää ongelmanratkaisutaitoja sekä op-piaineen opiskelusta on hyötyä työelämässä. Lisäksi oppilailta voitaisiin tiedustella ky-symykseen ”Kuinka luulet itse opettajana pystyväsi vaikuttamaan oppilaiden jatkokoulu-tus- ja uravalintoihin?” liittyen, vaikuttavatko opettajaopiskelijoiden mainitsemat, ku-vassa 5.8 esitetyt, seikat missä määrin oppilaiden mielestä heidän jatkokoulutus- ja ura-valintoihinsa. Esille tulleita seikkoja olivat muun muassa innostamalla oppilaita omalla innostuneisuudellaan ja käytöksellään, kertomalla monipuolisesti koulutus- ja uramah-dollisuuksista sekä motivoimalla oppiaineen opiskeluun. Mielenkiintoista olisi myös tut-kia, millaisia näkemyksiä muiden suomalaisten yliopistojen fysiikan, matematiikan ja ke-mian opettajaopiskelijoilla on uraohjaamisesta.

58

Viitteet

Archer, L., DeWitt, J. & Dillon, J. (2014). ‘It didn’t really change my opinion’: exploring what works, what doesn’t and why in a school science, technology, engineering and mathematics careers intervention. Research in Science & Technological Ed-ucation, 32(1), 35–55.

Banda, A., Mumba, F. & Chabalengula, V. (2014). Zambian pre-service Chemistry Teachers’ Views on Chemistry Education Goals and Challenges for Achieving Them at School. Science Educator, 23(1), 56–64.

Cantrell P. & Ewing-Taylor, J. (2009) Exploring STEM Career Options through Collab-orative High School Seminars. Journal of Engineering Education, 98(3), 295–

303.

Carrico, C., Murzi, H. & Matusovich, H. (2016). The Role of Socializers in Career Choice Decisions for High School Students in Ryral Central Appalachia: “Who’s Doing What?”. Frontiers in Education Conference (FIE), 2016 IEEE, lokakuu 2016, 1–

6.

Cerinsek, G., Hribar, T., Glodez, N. & Dolinsek, S. (2013) Which are my Future Career Priorities and What Influenced my Choice of Studying Science, Technology, En-gineering or Mathematics? Some Insights on Educational Choice–Case of Slove-nia. International Journal of Science Education, 35(17), 2999–3025.

Dorsen, J., Carlson, B. & Goodyear, L. (2006). Connecting Informal STEM Experiences to Career Choices: Identifying the Pathway. ITEST Learning Resource Center, helmikuu 2006.

59

Elo S, & Kyngäs, H. (2008). The qualitative content analysis process. Journal of Ad-vanced Nursing 62(1), 107–115.

Fouad, N. (1995). Carrer Linking: An Intervetion to Promote Math and Science Career Awareness. Journal of Counseling & Development, 73, 527–534.

Georgiou, S. (2008). Beliefs of experienced and novice teachers about achievement. Ed-ucational Psychology, 28(2), 119–131.

Hall, C., Dickerson, J., Batts, D., Kauffman, P. & Bosse, M. (2011). Are We Missing Opportunities to Engourage Intrest on STEM Fields? Journal of Technology Ed-ucation, 23(1), 32–46.

Hand, S., Rice, L. & Greenlee, E. (2017). Exploring teachers’ and students’ gender role bias and students’ confidence in STEM fields. Social Psychology of Education, 20, 929–945.

Hazari, Z., Sonnert, G., Sadler, P. & Shanahan, M. (2010). Connecting High School Phys-ics Experiences, Outcome Expectations, PhysPhys-ics Identity, and PhysPhys-ics Career Choice: A Gender Study. Journal of Research in Science Teaching, 47(8), 978–

1003.

Javidi, G. & Sheybani, E. (2017). Empowering Teachers to Raise Career Awareness in Computing: Lessons Learned. Systematics, Cybernetics and Informatics,15(3), 10–15.

Keller, C. (2001). Effect of Teachers’ Stereotyping on Student’s Stereotyping of Mathe-matics as a Male Domain. The Journal of Social Psychology, 141(2), 165–173.

Kier, M. (2013). Examining the Effects of a STEM Career Video Intervention on the Interests and STEM Professional Identities of Rural, Minority Middle School Stu-dents (ss. 66–149). Raleigh, North Carolina.

Lavonen, J., Juuti, K., Uitto, A., Meisalo, V. & Byman, R. (2005). Attractiveness of Sci-ence Education in the Finnish Comprehensive School. Research Findings on Young People’s Perceptions of Technology and Science Education. Turku: Fine-press oy.

60

Loukomies, A. (2013). Enhancing Students’ Motivation towards School Science with an Inquiry-Based Site Visit Teaching Sequence: A Design-Based Research Ap-proach (ss. 105–123). Helsinki, Unigrafia.

Martikainen, H. & Tamminen, A. (2018). Vuosiluokan 7 oppilaiden mielikuvia luonnon-tieteistä ja luonnontieteellisistä ammateista. Kasvatustieteen Pro gradu -tut-kielma. Itä-Suomen yliopisto.

Oon, P. & Subramaniam, R. (2011). On the Declining Interest in Physics among Stu-dents—From the perspective of teachers. International Journal of Science Educa-tion, 33(5), 727–746.

Opetushallitus (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Helsinki.

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki.

Reynolds, B., Mehalik, M., Lovell, M. & Schunn, C. (2009). Increasing Student Aware-ness of and Interest in Engineering as a Career Option through Design-Based Learning. International Journal of Engineering Education, 25(4), 788–798.

Ross, M. (2012). PK-12 Counselors Knowledge, Attitudes and Behaviors related to Gen-der and STEM. American Society for Engineering Education.

Sjaastad, J. (2012). Sources of Inspiration: The role of significant persons in young peo-ple's choice of science in higher education. International Journal of Science Edu-cation, 34(10), 1615–1636.

Skipper, Y. & Leman, P. (2017). The role of feedback in young people’s academic choices. International Journal of Science Education, 39(4), 453–467.

Taanila, A. (2017). Aineiston esittäminen ja kuvailu. http://myy.haaga-he-lia.fi/~taaak/k/kuvailu.pdf. Haettu 2.5.2018.

Taloudellinen tiedotustoimisto (2017). Kun koulu loppuu. Nuorten tulevaisuusraportti 2017. T-media Oy. https://www.kunkoululoppuu.fi/assets/uploads/2017/05/Kun-

koululoppuu-nuorten-tulevaisuusraportti-2017_tiivis-telm%C3%A4_19052017.pdf. Haettu 18.4.2018.

61

Thomas, A. (2017). Gender Differences in Students’ Physical Science Motivation: Are Teachers’ Implicit Cognitions Another Piece of the Puzzle? American Educa-tional Research Journal, 54(1), 35–58.

Tiedemann, J. (2000) Gender-Related Beliefs of Teachers in Elementary School Mathe-matics. Educatinal Studies in Mathematics, 41, 191–207.

Venville, G., Rennie, L., Hanbury, C. & Longnecker, N. (2013). Scientists Reflect on Why They Chose to Study Science. Research in Science Education, 43, 2207–

2233.

Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., … Vai-nikainen M. (2016). PISA 15 Ensituloksia. Huipulla pudotuksesta huolimatta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2016(41).

Wyss, V., Heulskamp, D. & Siebert, C. (2012). Increasing middle school student interest in STEM careers with videos of scientists. International Journal of Environmental

& Science Education, 7(4), 501–522.

62

Liite A