Suomen talous on pitkälle teollistunut ja maassa on paljon korkean teknologian tuotantoa, sekä elektroniikka- ja kemiatekniikkaa suuren metsä- ja paperiteollisuuden rinnalla. Kol-masosa maan pinta-alasta on napapiirin pohjoispuolella ja maa on harvaan asuttua lukuun ottamatta etelärannikkoa. Energiaintensiivisen teollisuuden ja kylmän ilmaston vuoksi Suomen energiankulutus asukasta kohden on IEA-maiden korkein. Suomi pyrkii vähen-tämään noin 11% energiankulutuksestaan vuoteen 2020 mennessä mittavien energiate-hokkuusohjelmien avulla. (IEA 2013, 9.)
Suomi on vahvasti riippuvainen öljyn, maakaasuun ja hiilen tuonnista, sillä maassa on vain vähän alkuperäisiä hiilivetyihin perustuneita energialähteitä. Tuonnin suuri osuus on haaste energiaturvallisuuden varmistamisessa ja siksi Suomeen on rakennettu suuret stra-tegiset polttoainevarannot. Vuoden 1992 huoltovarmuusasetuksen mukaisesti Suomen huoltovarmuuskeskuksen on ylläpidettävä viiden kuukauden kulutusta vastaavaa varas-toa, mikä on yli kuin IEA:n 90 päivän suosituksen. Huoltovarmuutta lisää myös Suomen energiantuotannon monipuolisuus sisältäen suhteessa suuren osuuden biomassaa, ydin-voimaa sekä hiilivetyjä energianlähteinä, joka nähdään kuvasta 7. Yhteiset Pohjoismaiset sähkömarkkinat lisäävät myös energian tuontivarmuutta. (IEA 2013, 9.)
Suomi on hyvin vauhdissa alittaakseen EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet, sillä fossiilisten polttoaineiden osuus maan energiantuotannosta on IEA jäsenmaiden alhai-simpia. Päästöjen lasku on saavutettu suureksi osaksi uusiutuvien energianlähteiden ja ydinvoiman lisäämisen avulla, jotka lisäävät myös Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kehitys ydinvoiman ja biomassan suuntaan näkyy kuvissa 12 ja 13.
Suomi on yksi harvoista EU maista, joka haluaa lisää ydinvoiman tuotantoaan. Olkiluoto 3 liittyessä sähköverkkoon, ydinvoiman osuus energiantuotannosta nousee yli 30%. Suo-mella on hyvin kunnianhimoiset uusiutuvan energian tavoitteet ja pyrkii nostamaan uu-siutuvien osuuden energiankulutuksesta 38% vuoteen 2020 mennessä. Merkittävä osa ta-voitteesta perustuu puusta saatavan biomassan käyttöön energianlähteenä. (IEA 2013, 10-11.)
27 Kuva 12. Primäärienergianlähteet Suomessa 1990.
Kuva 13. Primäärienergianlähteet Suomessa 2016.
Hiili
28
5 SUUNTANA VIHREÄ TULEVAISUUS
Suurten valtioiden poliittiset päätökset koskien ilmastonmuutosta vaikuttavat suuresti maailman energiateollisuuden kehitykseen ja käytettävien energialähteiden valintaan.
Vuonna 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Vetovastuu ilmaston liiallisen lämpenemisen estämisestä on Eu-roopan unionilla ja Kiinalla. EU:n tärkeimmät ilmasto- ja energiatavoitteet ovat Pariisin sopimuksen lisäksi unionin omat tavoitteet vuosille 2020, 2030 ja 2050.
Maailma on sähköistymässä kovaa vauhtia ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa energi-asta käytetään sähkönä. Arviolta maailma saa vuosittain 45 miljoonaa uutta sähkönkulut-tajaa. Ranska ja Iso-Britannia ovat päättäneet poistaa bensa- ja dieselkäyttöiset kulkuneu-vot asteittain käytöstä vuoteen 2040, joka tulee nostamaan sähköautojen määrän vuoden 2017 kahdesta miljoonasta 280 miljoonaan autoon vuoteen 2040. Sähkön kasvava tarve lisää myös tarvetta sähkön toimitusvarmuudelle, joka on muodostumassa jo osaksi poliit-tisia ohjelmia. Aurinko- ja tuulivoiman suhteellinen kasvu ja niiden ajalliset vaihtelut tu-levat lisäämään säätösähkön tarvetta ja painetta varastointitekniikoiden ja sähköverkko-jen kehittämiseen. (IEA 2017, 3.)
Euroopan Unioni on onnistunut noudattamaan hyvin suunnitelmiaan saavuttaakseen il-masto- ja energiatavoitteensa vuodelle 2020. Vuoden 2015 tilastojen perusteella kasvi-huonepäästöt ovat jo laskeneet enemmän kuin tavoitellun 20% tason ja uusiutuvien ener-gianlähteiden käyttö lisääntyy tasaisesti yhä lähemmäksi 20% tavoitetta. Energian kulu-tus on kuitenkin noussut hieman EU:n tavoitellusta tasosta vaatien suurempia toimenpi-teitä saavuttaakseen tavoitetason vuonna 2020. (EEA 2017, 9.)
Vuoden 2016 arvioiden mukaan päästöt kasvoivat vain hieman vuoteen 2015 verrattuna ja primäärienergiankulutus vuonna 2016 nousi jo toisena peräkkäisenä vuotena vuoden 2014 huomattavan pudotuksen jälkeen, joka aiheutui poikkeuksellisen lämpimästä tal-vesta. Liikennesektorilla kehitys on ollut puutteellista kohti vuoden 2020 10% uusiutu-vien energialähteiden osuutta. (EEA 2017, 9.)
29 21 jäsenmaata ovat onnistuneet ylittämään vuoden 2020 päästötavoitteensa vastuujaossa.
Muut maat paitsi Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Irlanti, Luxemburg ja Malta suunnitte-levat saavuttavansa tai alittavansa vuoden 2020 tavoitetason. 25 jäsenmaata ovat pysyneet 2020 uusiutuvan energian tavoitteissaan. Kaikki paitsi Ranska, Luxemburg ja Alanko-maat ovat käyttäneet enemmän uusiutuvaa energiaa kuin Uusiutuvan energian direktiivi määräsi vuosille 2015-2016. 23 jäsenmaata, pois lukien Bulgaria, Viro, Ranska, Saksa ja Alankomaat, ovat saavuttamassa energiatehokkuustavoitteensa. 28 maan yhteenlasketut kansalliset tavoitteet eivät kuitenkaan vastaa EU:n asettamaa tavoitetta vuoden 2022 pri-määrienergiankulutukselle. (EEA 2017, 9.)
Vaikka EU on pysynyt suunnitelmissaan tavoittaakseen vuoden 2020 ilmasto- ja energia-tavoitteensa, täytyy nykyiset toimet nostaa seuraavalle tasolle, jotta 40% päästötavoitteet vuodelle 2030 voitaisiin saavuttaa. Nykyisillä päästövähennyssuunnitelmilla tullaan hie-man jäämään tavoitellusta tasosta. Myös kehitys kohti energiatehokkuustavoitteita on hi-dastunut viimevuosina lisäten epävarmuutta EU:n 2020 ja etenkin 2030 tavoitteiden saa-vuttamisesta. Jotta vuoden 2030 tavoitteet voitaisiin saavuttaa, täytyy jäsenmaiden vah-vistaa toimenpiteitään pitääkseen energiankulutuksen tavoitellulla tasolla, etenkin talous-kasvun maissa. (EEA 2017, 9-10.)
Jatkamalla uusiutuvan energian lisäystä nykyisellä tahdillaan koko Euroopan mittakaa-vassa, voidaan 27% osuus kokonaisenergiankulutuksesta saavuttaa vuoteen 2030 men-nessä. Tämä voi kuitenkin vaatia lisätoimia tulevien haasteiden varalle. Viimeaikaiset sääntelymuutokset ovat vaikuttaneet sijoittajien luottamukseen ja energiamarkkinoiden vanhanaikainen rakenne rajoittaa markkinoiden joustavuutta ja estää uusien toimijoiden ja kuluttajien osallistumista aktiivisesti energiamarkkinoille. Euroopan sisäiselle sähkö-markkinalle on vielä esteitä rajaverkoissa ja verkkoa sekä sen yhteyksiä täytyy vielä laa-jentaa. (EEA 2017 10, 12.)
Haasteiden ratkaisemiseksi ja 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenmaat ovat neuvot-telemassa komission linjausesityksistä, jotka käsittävät uudistuksen EU:n päästökauppa-järjestelmään, päästökaupan ulkopuolelle jäävien kansallisten päästölähteiden sitomisen
30 taakanjakoon, maankäytön ja metsätalouden integroimisen EU:n viitekehyksiin, uusiutu-van energian ja energiatehokkuusdirektiivien uudelleen muotoilun sekä ehdotuksen hal-linnollisesta Energia Unionista. Uusi hallintosysteemi tulee varmistamaan kansallisten linjauksien ja toimenpiteiden riittävyyden vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ja tukee muutoksessa kohti vähähiilistä ja kilpailukykyistä taloutta. (EEA 2017, 12.) Vaikka EU ja sen jäsenmaat etenevät hyvää tahtia kohti lyhyen aikavälin ilmasto- ja ener-giatavoitteitaan, täytyy toimia vielä huomattavasti tehostaa vuoden 2050 energia- ja hii-lestä vapautumisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisen tu-lisi kiihtyä vuoden 2020 jälkeen, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Tällä hetkellä jäsen-maat kuitenkin arvioivat tahdin hidastuvan 2020 jälkeen. Vähennyksen täytyisi kuitenkin olla kahdesta kolminkertaiseen suurempi nykyiseen laskuun verrattuna 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähitulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan merkittävästi kunnianhimoi-sempia tavoitteita. Vain muutamat Euroopan maat ovat onnistuneet muuttamaan ilmasto- ja energiapäämääränsä käytännön sijoituksiksi ja suunnitelmiksi. Valtioiden tulisi havain-nollistaa ja selkeyttää investointitarpeensa sekä päämääränsä sijoitusten luotettavuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi, sekä tarjota varmuutta tulevaisuudessa käytettävistä keinoista ja toimintatavoista. (EAA 2017, 12-13.)
31
LÄHDELUETTELO
BEIS Department for Business, Energy & Industrial Strategy, 2018. Updated Energy and Emissions Projections 2017. [verkkojulkaisu] [viitattu 6.1.2017]. Saatavissa
https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/at-tachment_data/file/671187/Updated_energy_and_emissions_projections_2017.pdf BMWi Bundesministerium für Wirtschaft und Energie, 2017. Primärenergieverbrauch nach Energieträgern, Deutschland xlsx. [verkossa] [viitattu 24.11.2017] Saatavissa https://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Infografiken/Energie/Energiedaten/Energiegewin-nung-und-Energieverbrauch/energiedaten-energiegewinnung-verbrauch-03.html
Energiauutiset, 2017. Ydinvoima säilyttää asemansa. [verkkoartikkeli] [viitattu 28.1.2018]. Saatavissa http://www.energiauutiset.fi/uutiset/ydinvoima-sailyttaa-ase-mansa.html
European Commission, 2017. Statistical Pocketbook 2017. Luxemburg: Publications Of-fice of the European Union. 231s. ISBN 9789279704499
EEA European Environment Agency, 2017. Trends and projections in Europe 2017. Lux-embourg: Publications Office of the European Union. 60s. [verkossa] [viitattu 7.1.2017].
Saatavissa https://www.eea.europa.eu//publications/trends-and-projections-in-europe-2017
Enerdata, 2017. Global Energy Statistical Yearbook 2017. [verkossa] [viitattu 7.1.2018].
Saatavissa https://yearbook.enerdata.net/total-energy/world-consumption-statistics.html IEA International Energy Agency, 2014. Energy Policies of IEA Countries, European Union 2014 Review. Pariisi: IEA Publications. 290s. ISBN 9789264190832.
IEA International Energy Agency, 2013. Energy Policies of IEA Countries, Finland 2013 Review. Pariisi: IEA Publications. 155s. ISBN 9789264190771.
IEA International Energy Agency, 2016. Energy Policies of IEA Countries, France 2016 Review. Pariisi: IEA Publications. 190s. [verkkojulkaisu] [viitattu 1.12.2017]. Saatavissa https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/energy-policies-of-iea-countries---france-2016-review.html
32 IEA International Energy Agency, 2013. Energy Policies of IEA Countries, Germany 2013 Review. Pariisi: IEA Publications. 191s. ISBN 9789264190757.
IEA International Energy Agency, 2012. Energy Policies of IEA Countries, United King-dom 2012 Review. Pariisi: IEA Publications. 161s. ISBN 9789264170865.
IEA, International Energy Agency, 2016. World Energy Outlook 2016. Pariisi: IEA Pub-lications. 544s. ISBN 9789264264953.
IEA, International Energy Agency, 2017. World Energy Outlook 2017. IEA Publications [verkossa] [viitattu 9.1.2018]. Saatavissa https://www.iea.org/publications/freepublicati-ons/publication/WEO_2017_Executive_Summary_English_version.pdf
TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014. Energia- ja ilmastotiekartta 2050, Parlamentaa-risen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014. [verkkojulkaisu]
[viitattu 28.1.2018]. https://tem.fi/documents/1410877/2628105/Energia-+ja+ilmastotie-kartta+2050.pdf/1584025f-c5c7-456c-a912-aba0ee3e5052.