Suomen ja Venäjän kauppa

Vuonna 2005 Venäjä oli Suomen suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa. Suomen kauppa Venäjän kanssa on kasvanut kokonaiskauppavaihtoa nopeammin. Viennin arvo Suomesta Venäjälle vuonna 2005 oli 5,7 miljardia euroa, joka oli 32% suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuonnin arvo oli 6,5 miljardia euroa, ja kasvua siinä oli 23% edellisvuoteen verrattuna. (Tullihallitus 2006) Kuviossa 1 on kuvattu Suomen ja Venäjän välistä kaupan kehittymistä vuosina 1996-2005.

Suomen Venäjän vientiä vuonna 2004 harjoitti noin 4 400 yritystä ja tuontia noin 1 200. Viisi suurinta yritystä vastasi noin kolmasosasta Venäjän viennistä. Tuonti oli vielä vientiäkin keskittyneempää, sillä viisi suurinta yritystä vastasi kahdesta kolmasosasta Suomen tuonnin arvosta Venäjältä. (Idänkaupan vientipalvelut 2005)

Kuvio 1. Suomen kokonaistuonti Venäjältä ja –vienti Venäjälle vuosina 1996-2005

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

milj. euroa

Kok. tuonti Kok. vienti

Lähde: Tullihallitus 2005&2006.

Tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 1990-luvun lopusta tähän päivään saakka. Vienti Suomesta Venäjälle oli tuontia suurempaa vielä 1990-luvun lopussa, mutta 2000-luvulla tuonti on pysynyt suurempana. Öljyn ja öljytuotteiden osuus Venäjän tuonnista Suomeen on suuri, 53,3%. Osa Venäjän tuonnin kasvusta selittyykin öljyn hinnan nousulla. Seuraavaksi suurimmat tuontitavararyhmät ovat puutavara (9,3%) sekä kaasu (8,8%). Suomen vienti Venäjälle on kasvanut samassa tahdissa tuonnin kanssa. Viennin rakenne eroaa selvästi tuonnista (kuvio 2).

Kuvio 2. Suomen vienti Venäjälle tavararyhmittäin v. 2005 (kokonaisvienti 5,7 mrd. euroa)

Sähkökoneet ja Paperi ja pahvi 5,8 %

Painotuotteet 1,4 %

Suomesta viedään Venäjälle eniten sähkökoneita ja laitteita (40,5%). Toiseksi eniten viedään kemiallisia aineita ja tuotteita (12,1%) sekä teollisuuden koneita, moottoreita yms. (11,7%).

Elintarvikkeiden osuus Suomen kokonaisviennistä Venäjälle vuonna 2005 oli 3,1% (juomat mukaan lukien 3,2%). Vastaava luku Venäjän tuonnista Suomeen oli vain 0,1%

Suomesta vietiin elintarvikkeita vuonna 2005 noin 1,03 miljardin euron arvosta kaikkiin maihin. Suomen kokonaisviennistä elintarvikkeiden osuus oli noin 20%. (ETL 2006a) Vuonna 2005 elintarvikkeita ja juomia vietiin Venäjälle Suomesta 185 miljoonan euron arvosta, joka oli noin 8% edellisvuotta enemmän.

Elintarvikevienti Suomesta Neuvostoliittoon alkoi 1970-luvulla. Vienti Venäjälle oli korkeimmalla tasolla 1990-luvun lopulla, vaikkakin romahti 1998 ruplakriisin seurauksena.

Vuodesta 2000 lähtien elintarvikevienti Suomesta Venäjälle on kasvanut hyvin hitaasti ja vuosina 2002-2003 se on jopa ollut laskussa. Vuonna 2005 viennissä nähtiin taas kasvua.

Elintarvikevienti Suomesta Venäjälle ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään valuuttakriisiä edeltänyttä tasoa.

Taulukko 3. Elintarvikkeiden ja juomien vienti Suomesta Venäjälle, Baltiaan ja Puolaan vuosina 1996-2005 (milj. euroa)

Venäjä yhteensä 281,9 342,5 255,2 137,9 155,8 178,5 194,0 189,5 171,7 185,0

Viro 61,5 71,7 66,9 59,9 60,1 64,1 65,6 65,2 83,8 85,6 Puola 12,9 4,1 2,8 3,4 3,1 5,8 5,0 6,3 9,6 18,8 Latvia 11,4 8,2 8,1 5,2 5,5 6,2 6,3 6,1 7,6 10,0 Liettua 10,0 7,6 7,6 5,7 7,5 8,3 8,5 8,0 8,1 9,8 Lähde: ULTIKA 2005 & 2006

Taulukosta 3 voidaan tarkastella Suomen elintarvikeryhmien vientiä Venäjälle. Vuonna 2005 Suomesta Venäjälle on viety eniten juustoja ja juustoaineita (n. 45 miljoonaa euroa). Toiseksi suurimmat vientiartikkelit Venäjälle ovat voi ja muut maidosta saadut rasvat ja öljyt.

Kolmanneksi eniten Venäjälle on viety Suomesta viljaa ja viljatuotteita. Tämän jälkeen tulevat liha ja lihatuotteet. Yllättäen Suomesta viedään Venäjälle myös alkoholipitoisia juomia lähes 10 miljoonan euron arvosta, kun vastaavasti tuonti Venäjältä on alle 200 tuhatta euroa. Munia ja muna-albumiinia ei ole juurikaan viety Venäjälle vuonna 1996 Venäjän EU:lle asettaman tuontikiellon takia.

Elintarvikkeiden vienti Suomesta Baltian maihin ja Puolaan on huomattavasti pienempää kuin Venäjälle. Venäjä onkin Suomen suurin elintarvikkeiden ostaja 20 prosentin osuudella (ETL 2006a). Seuraavaksi suurimmat kohdemaat Suomen elintarvikeviennissä ovat Ruotsi (osuus v.

2005 15,4%), Viro (9,2%), Saksa (5,9%) ja Yhdysvallat (5,3%) (ETL 2006b).

Venäjä on elintarvikkeiden osalta nettotuontimaa, paitsi viljan osalta nettoviejä. Vuonna 2004 Venäjälle vietiin yhteensä elintarvikkeita kaikista maista noin 10,2 miljardin euron arvosta (Rosstat 2005b). Suomen elintarvikevienti Venäjälle kattaa siis vain 1,6% kaikesta elintarvikeviennistä Venäjälle. Suomi on hyvin pieni tekijä suurien elintarvikevientimaiden joukossa. Eniten Venäjälle viedään elintarvikkeita ja juomia Brasiliasta (10,2%, osuus koko elintarvikkeiden ja juomien tuonnista Venäjälle v. 2004), Ukrainasta (9,6%), Saksasta (5,7%), Yhdysvalloista (5,5%) ja Puolasta (4,4%) (UNSD 2006). Venäjä tuo noin viidenneksen kuluttamistaan elintarvikkeista, mikä on huomattava määrä ottaen huomioon markkinoiden suuruuden (Virolainen 2005).

Venäjän elintarvikkeiden kokonaisvienti kaikkiin maihin vuonna 2004 oli noin 2,4 miljardia euroa (Rosstat 2005b). Suomen osuus tästä on erittäin pieni, vain 0,5% Venäjän viennistä.

Taulukossa 4 on eritelty tarkemmin Venäjältä Suomeen tuotavia elintarvikkeita.

Taulukko 4. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti Venäjältä, Puolasta ja Baltiasta Suomeen vuosina 1996-2005 (milj. euroa)

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lähde: ULTIKA 2005 & 2006.

Tilastoista huomataan, että Suomen elintarviketeollisuuden vienti Venäjälle on yli 20-kertaista verrattuna tuontiin Venäjältä. Tuonti Venäjältä on ollut hienoisessa kasvussa, vaikkakin vientiin verrattuna määrät ovat hyvin marginaalisia. Myös tuotenimikkeiden määrä on paljon pienempi. Ylimääräisesti eniten Venäjältä tuodaan Suomeen hedelmiä ja kasviksia, vuonna 2005 yli 7 miljoonan euron arvosta. Toiseksi eniten vuonna 2005 Venäjältä tuotiin Suomeen rehuaineita. Kolmanneksi eniten Venäjältä tuotiin kalaa ja kalavalmisteita, ja sen jälkeen alkoholipitoisia juomia. Vilja- ja viljatuotteiden tuonti Venäjältä Suomeen oli huipussaan vuonna 2002, jolloin niitä tuotiin yli 5 miljoonan euron arvosta. Tämän jälkeen tuonti on ollut laskussa. Erinäisiin elintarvikkeisiin sisältyy muun muassa margariinit ja muut ravintorasvat. Venäjältä on tuotu Suomeen vuosina 1996-2005 myös pieniä määriä mausteita, suklaata, muita kaakaota sisältäviä ravintovalmisteita, alkoholittomia juomia, munia, muna-albumiinia, sokeria, melassia, hunajaa, maitoa, kermaa, lihaa, lihatuotteita ja makeisia.

Elintarvikkeiden tuonti Puolasta Suomeen on 2,5-kertaista verrattuna Suomen vientiin Puolaan. Puolasta tuodaan jo siis tällä hetkellä hyvin paljon elintarvikkeita Suomeen, viisi kertaa enemmän kuin Venäjältä. Elintarvikkeiden vienti Baltiaan Suomesta on suurempaa kuin tuonti sieltä Suomeen. Elintarvikkeiden tuonti Baltiastakin on silti kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana.

Elintarvikkeita tuotiin ulkomailta Suomeen vuonna 2005 enemmän kuin niitä vietiin, noin 2,43 miljardin euron arvosta. Venäjän osuus tästä tuonnista on vain 0,04%. Puolasta tulee 0,2% ja Baltian maista yhteensä 0,15%. Eniten Suomeen tuodaan elintarvikkeita Länsi-Euroopasta. Viiden suurimman elintarvikkeiden ja juomien tuontimaan, Saksan, Ruotsin,

Alankomaiden, Ranskan ja Tanskan osuus elintarvikkeiden ja juomien kokonaistuonnista Suomeen oli 50,5% vuonna 2005 (ETL 2006b).

Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani, ja kauppa on edelleen kasvussa. Suomi ja Venäjä ovat molemmat elintarvikkeiden ja juomien osalta nettotuontimaita. Venäjä on Suomen suurin elintarvikkeiden vientimaa. Elintarvikkeiden viennin kasvu Suomesta Venäjälle on kuitenkin ollut melko hidasta. Elintarvikkeiden ja juomien vienti Suomesta Venäjälle on monikymmenkertaista verrattuna tuontiin Venäjältä.

Puolasta ja Baltian maista tuodaan Suomeen elintarvikkeita yhteensä lähes 10 kertaa enemmän kuin Venäjältä.