3 Suomalaispioneerit
3.1 Suomalaiset barokkiorkesterit ja -‐yhtyeet
Varsinaisesti barokkiorkesterisoitto alkoi Suomessa 1980-luvulla. Usein on sattumien summa, että jotain merkittävää tapahtuu. Siitä oli kyse myös tässä barokkiorkesteri-il- miössä. Oikeat ihmiset tapaavat oikeaan aikaan, ja toisaalta heidän tietämättään saatta- vat jotkut toiset ihmiset olla edistämässä asioita. Tarvittiin myös mahdollistajia sekä tu- kijoukkoja esiintymistilaisuuksien luomiseksi ja sponsorisopimusten aikaansaamiseksi.
Helsingin Kamarijouset oli nuorten musiikinopiskelijoiden itsensä perustama orkeste-ri,joka soitti monenlaista ohjelmistoa vuosina 1983-1988. Helsingin Kamarijousten
47 Mattila 2013
48 Sonores Antiqui 1971
edeltäjä oli vuonna 1980 perustettu kamariorkesteri Ostinato, jonka keulahahmoina toi-mivat Erik Söderblom, Jukka Rantamäki ja Mika Suihkonen. Soittajien yhteinen tausta löytyi Helsingin Juniorjousista ja Sibelius-lukiosta. Minna Kangas ja Sirkka-Liisa Kaa-kinen kertoivat molemmat Mika Suihkosen olleen innostava ja kokoava voima tuolloin heidän kaikkien ollessa nuoria. Mika Suihkonen oli kuunteluttanut levyjä muusikkoys-tävillään ja ollut innokas yhteissoittoiltamien järjestäjä. Samoin Markus Sarantolan luo-na oli soitettu paljon kamarimusiikkia ja kuunneltu levyjä.
”ihmettelen sitä valtavaa energiaa, mikä meillä oli.” 49
Tällä lausahduksella Kaakinen viittasi sekä lukio- että opiskeluaikojensa innostuneeseen muusikkopiiriin.
Ostinato-orkesterissa esiintyi pian tarvetta kasvattaa soittajistoa ja laajentaa ohjelmistoa keskeiseen kamariorkesterikirjallisuuteen. Helsingin Kamarijouset perustettiin vuonna 1982 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna 1983. Soittajisto ei siis ollut vain barokki-musiikkiin keskittyvä orkesteri, mutta saavutuksista varsinkin Bach-viikko ja Avanti!:n kanssa yhdessä toteutettu Peruukkifestivaali olivat omiaan luomaan merkittävää perin-töä tulevien yhtyeiden barokkisoitolle. Helsingin Kamarijousten toiminta päättyi vuonna 1988, osittain syynä oli Yhdyspankin sponsorisopimuksen päättyminen ja osittain siirty-minen pelkästään periodisoittimien käyttöön barokkiorkesterisoitossa. Osa soittajista
”jäi koukkuun” barokkimusiikkiin.50 He jatkoivat barokkimusiikin soittamista muissa yhteyksissä sekä hakeutuivat ulkomaille täydentämään barokkisoitintuntemustaan.
Helsingin Barokkiyhtye toimi niin ikään 1980-luvulla ja sen toiminta alkoi Pekka He-lasvuon ja eräiden muiden Helsingin Kaupunginorkesterin muusikoiden aloitteesta.51 Ensimmäisessä konsertissa 25.5.1983 soittivat Aale Lindgren, Sven-Erik Paananen, Matti Tossavainen, Pekka Helasvuo, Heikki Tamminen, Pekka Laakkonen ja Martti Pyrhönen kaupunginorkesterista sekä Rabbe Forsman, Anssi Mattila ja Pirkko Tolo-nen.52 Tässä konsertissa käytettiin moderneja soittimia, mutta suolikieliä. Vähitellen kokoonpano laajeni, esimerkiksi 28.5.1984 pidetyssä konsertissa soittivat edellä mainit-tujen lisäksi Erkki Palola, Jaakko Vuornos ja Jari Puhakka.
49 Kaakinen 2014
50 Kangas 2014
51 Helasvuo 2014b
52 Puhakka 2013
”Helsingin barokkiyhtye näyttää heti löytäneen itselleen runsaan ja innostuneen yleisön. Van-ha kirkko täyttyi nytkin miltei kaikilta käyttökelpoisilta osiltaan, ja ilta virittyi varsin tiiviiksi.
Tuo on helppo ymmärtää. Yhtye tavoittaa aidot tunnelmat ja värit käyttämällä osin vanhoja soittimia ja tavallisissakin viuluissa ja selloissa muuten jo käytöstä poistuneita suonikieliä.53 Se etsiytyy usein myös tulkinnallisilla oivalluksillaan barokkityylin alkulähteille.”54
Yhtyeen konserteista monet olivat Helsingin Kaupunginorkesterin sarjakonsertteja, joka mahdollisti huippuluokan vierailijoiden kaartin: laulajat Emma Kirkby, Merja Wirkkala, David James, Paul Hillier, Tanja Kauppinen-Savijoki, Aulikki Eerola, Roger Covey-Crumb, Petteri Salomaa, Juha Kotilainen ja viulisti Ingrid Seifert, oboisti Valerie Darke ja kapellimestari Charles Medlam. Vuonna 1985 Helsingin Barokkiyhtye siirtyi käyttä-mään ainoastaan periodisoittimia.
Helsingin Barokkiyhtyeessä ovat soittaneet myös muista barokkiorkestereista tutut ni-met eli Sirkka-Liisa Kaakinen, Kreeta-Maria Kentala, Minna Kangas, Anna-Maija Luo-lajan-Mikkola, Markku LuoLuo-lajan-Mikkola, Annamari Pölhö ja Elina Mustonen. Helsin-gin barokkiyhtyeen viimeinen konsertti oli 7.11.1989. Yhtyeen aktiivijäsenet siirtyivät soittamaan Suomalais-virolaiseen barokkiorkesteriin, jonka toiminta alkoi vuoden 1990 alussa. Yhteistyö virolaisten kanssa tuntui luontevalta, koska näin saatiin aikaan suu-rempi kokoonpano kuin mitä kummassakaan maassa olisi yksistään saatu aikaan.55 Suomalais-virolainen barokkiorkesteri toimi vuosina 1990-1998 konsertoiden 53 kertaa seitsemän vuoden aikana. Konsertteja järjestettiin eri puolilla Suomea, mutta myös Tal-linnassa ja muualla Virossa, Pietarissa sekä Färsaarilla, jossa pidettiin kiertue vuonna 1994. Suomalais-virolaisen barokkiorkesterin toiminta alkoi hiipua, kun virolaiset pe-rustivat Tallinnan Barokkiorkesterin. Toisaalta Suomessa barokkiorkesteritoiminta alkoi keskittyä enemmän Kuudennen kerroksen orkesterin ja muiden barokkiyhtyeiden pa-riin.56
Kuudennen kerroksen orkesteri perustettiin vuonna 1989 ja sen ensikonsertti oli 25.11.1989 Saksalaisessa kirkossa. Keulahahmona kokoonpanossa toimi cembalisti ja Sibelius-Akatemian opettaja (vanhan musiikin lehtori vuodesta 1990) Anssi Mattila,
53 Olavi Kauko on tosiaan kirjoittanut suonikieliä, mutta toisaalta konsertin käsiohjelmassakin lukee
”suonikieliä”. Ehkä Kauko on kopioinut suoraan sieltä?
54 Kauko 1984
55 Helasvuo 2014a
56 Helasvuo 2014c
jonka johdolla harjoiteltiin Sibelius-Akatemian Fredrikinkadun toimipisteen kuudennes-sa kerrokseskuudennes-sa. Tästä seikasta keksittiin orkesterille nimi. Soittajista okuudennes-sa oli Helsingin Kamarijousten aikaan barokkikipinän saaneita muusikoita ja osa muualta alkuinnostuk-sensa saaneita barokkimusiikin taitajia. Merkittävää oli Kreeta-Maria Kentalan tulemi-nen mukaan soittajistoon. Hän oli opiskellut Edsbergin musiikkikorkeakoulussa myös barokkiviulunsoittoa ja hänellä oli oma barokkiviulu jo tuolloin. Niinpä Anssi Mattila pyysi hänet heti mukaan soittamaan kamarimusiikkia, kun hän palasi Suomeen vuonna 1988. Pohjanmaan perintö yhdistyi helsinkiläiseen barokkisoittoon, kun Kentala ryhtyi Kuudennen kerroksen orkesterin konserttimestariksi.57
Yleisradio oli pyytänyt konserttia ”Musiikkia ennen romantiikkaa”-konserttisarjaan ja tätä varten perustettiin barokkiorkesteri. Yleisradiolla ei valitettavasti ole enää tätä ensikonserttia tallessa, mutta seuraavia ”Musiikkia ennen romantiikkaa” -konsertteja on saatavilla. Kävin radioarkistossa kuuntelemassa kahta konserttia vuosilta 1990 ja 1991.
Kuudennen kerroksen orkesteri soitti matalassa vireessä ja suolikielillä alusta lähtien. 58 Soitossa on rytmistä svengiä ja herkullisia nyanssi-ja karaktäärivaihteluita. Pidin mo-lemmista konserteista, erityisesti vuoden 1990 konsertista, jossa bassolinja oli erinomai-sen selkeä ja musiikilliset suunnat olivat hyvin kuultavissa. Tässä konsertissa soitettiin Telemannin Orkesterisarja G-duuri, Carl Philipp Emanuel Bachin Sellokonsertto A-duuri (solistina Jaap ter Linden), C.Ph.E. Bachin Sinfonia C-A-duuri sekä Händelin Con-certo grosso A-duuri opus 6 numero 11. Orkesterissa soittivat viulistit Kreeta-Maria Kentala, Minna Kangas, Reijo Tunkkari, Susanne Helasvuo, Tarja-Leena Keränen, Ma-ria Pulakka, Outi Savolainen ja Minna Arkkola; alttoviulistit Tuula Riisalo, Ritva Kau-kola ja Ari Hanhikoski; sellistit Lauri Pulakka ja Jukka KauKau-kola; violonea soitti Timo Juntura ja kontrabassoa Matti Tegelman. Konsertin 16.5.1991 kokoonpanossa oli viulis-tit Kreeta-Maria Kentala, Sirkka-Liisa Kaakinen, Minna Kangas, Minna Arkkola, Su-sanne Helasvuo, Tarja-Leena Keränen, Outi Savolainen, Riikka Hohti ja Riikka Luosta-rinen; alttoviulistit Tuula Riisalo ja Jouko Mansnerus; sellistit Jukka Kaukola ja Kati Raitinen; violonea soitti Timo Juntura, kontrabassoa Matti Tegelman ja viola da gambaa Mika Suihkonen. Nokkahuilua soittivat Petra Aminoff ja Siri Ilanko. Anssi Mattila johti ja sopraano Päivi Järviö lauloi Georg Friedrich Händelin kantaatissa Tra le fiamme.
Muut soitetut teokset olivat Georg Philipp Telemannin Sarja nokkahuilulle ja
57 Mattila 2013
58 Mattila 2013
le a-molli, Jean-Marie Leclairin konsertto viululle ja orkesterille g-molli sekä Joseph Franz Haydnin konsertto viululle, cembalolle ja orkesterille F-duuri.
Battalia-yhtye perustettiin myös vuonna 1989. Sen jäseniä ovat viulistit Sirkka-Liisa Kaakinen ja Susanne Helasvuo, cembalisti Annamari Pölhö, gambisti Mika Suihkonen ja luutisti Eero Palviainen. Susanne Helasvuo kertoo saaneensa alkuinnostuksen barok-kimusiikkiin Bach-viikolla 1985 ja opiskelleensa barokkiviulunsoittoa Monica Hugget-tin kursseilla ja Battalia-yhtyeessä soittamalla.59 Sirkka-Liisa Kaakinen, Annamari Pöl-hö ja Mika Suihkonen olivat luokkatovereita Sibelius-lukiossa eli silloisessa Kruunu-haan lukiossa. Heidän yhteissoittonsa, samoin kuin Petra Aminoffin ja Annamari Pöl-hön duo juontavat juurensa jo lukioajoilta.60
Nämä kaksi yhtyettä, Kuudennen kerroksen orkesteri ja Battalia, olivat aika lailla suoraa jatkumoa Helsingin Kamarijousten toiminnalle. Molemmissa oli alkuaikoina samoja soittajia kuin Kamarijousissakin, joskin Kuudennen kerroksen orkesteriin tulivat mu-kaan Kreeta-Maria Kentala, Lauri Pulakka, Jouko Mansnerus sekä muutamia muita muissa yhteyksissä barokkimusiikista innostuneita muusikoita. Käsittääkseni monet pohjanmaalaiset muusikot olivat kasvaneet paitsi kansanmusiikin niin myös vahvasti barokkimusiikin parissa, erityisesti Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin myötä.
Samoja soittajia kuin edellä mainituissa yhtyeissä oli myös La Compagnie Inégale -yhtyeessä, joka perustettiin toukokuussa 1985. Sen alkuperäisjäsenet olivat cembalisti Annamari Pölhö, luutisti Eero Palviainen; nokkahuilistit Petra Aminoff, Pekka Silén ja Janek Öller; viulistit John Storgårds ja Sirkka-Liisa Kaakinen sekä sellisti Jukka Rauta-salo.61 La Compagnie Inégalen ensikonsertti oli Tammisaaren kirkossa, jota edelsi in-tensiivinen harjoitusperiodi Aminoffien huvilalla Tammisaaren saaristossa. Yhtyeeseen liittyivät varsin pian myös laulajat Päivi Järviö, Anna Olsonen ja Nina Fogelberg. Myös muita instrumentalisteja on sittemmin ollut yhtyeen riveissä; heistä mainittakoon Mark-ku Luolajan-Mikkola, Mika Suihkonen, Susanne Helasvuo ja Anssi Mattila.62 La
59 www.battalia.fi
60 www.battalia.fi
61 La Compagnie Inégale 2000
62 La Companie Inégale 2000
pagnie Inégale on edelleen olemassa ja konsertoi viimeksi vuosi sitten (eli vuonna 2013).63
Myöhemmin 1990-luvulla syntyi lisää uusia yhtyeitä ja orkestereita Kuudennen kerrok-sen orkesterin ja Battalian sekä muiden jo mainittujen yhtyeiden rinnalle. Tämä oli luonnollista, koska yhä uusia vanhaan musiikkiin perehtyneitä muusikoita alkoi valmis-tua Sibelius-Akatemiasta siirtyen vaikuttamaan Suomen musiikkielämään ammattilaisi-na. Näitä yhtyeitä ja orkestereita olivat muun muassa Opus X ja Uusi Kapelli, joista ensimmäinen toimii yhä edelleen ja jälkimmäisestä syntyi myöhemmin Helsingin Ba-rokkiorkesteri. Opus X -yhtyeen taiteellinen johtaja on yhtyeen perustaja Petri Tapio Mattson.64
63 Silén 2014
64 Kangas 2014