6 VESIENHOIDON TOIMENPITEET
6.2 Sektorikohtaiset toimenpiteet vuosina 2010–2015
6.2.10 Suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus
Suojelusuunnitelmat
Suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline, jonka yhteydessä tehtävillä selvityksillä tarkennetaan pohjavesialueen hydrogeologista tietämystä ja riskinarviointia. Tietojen pohjalta suunnitelmassa esitetään pohjavesialueelle suojelu- ja mahdolliset kunnostustoimenpiteet. Vesipui-tedirektiivi edellyttää riskipohjavesialueiden ominaispiirteiden lisätarkastelua, joka voidaan toteut-taa käytännössä esimerkiksi suojelusuunnitelmamenettelyllä. Toistaiseksi suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Suojelusuunnitelmien laatimista tulisi tehostaa. Suojelusuunnitelmat tulisi laatia ensimmäisenä riskipohjavesialueille, jotka eivät kuulu nykyisten suojelusuunnitelmien piiriin. Vesienhoidossa suojelusuunnitelmiin liittyviä toimenpiteitä ovat suunnitelman laatiminen, suunnitelman päivittä-minen ja seurantaryhmän toiminta sekä toimenpide-ehdotusten toteuttapäivittä-minen. Seurantaryhmän perustamisesta ja toiminnasta vastaa kunta. Vesienhoitoalueella uusia suojelusuunnitelmia ehdote-taan laadittavan yhteensä 33 pohjavesialueelle (Pohjois-Pohjanmaa 24 kpl, Kainuu 9 kpl) ja ole-massa olevien suojelusuunnitelmien päivittämistä esitetään yhteensä 17 pohjavesialueelle (tauluk-ko 31).
Taulukko 31. Suojelusuunnitelmien laatimis- ja päivittämistarve Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalu-eella.
Suojelusuunnitelman laatimistarve Kunta Pohjavesialue Haapajärvi Pitkäkangas
Haapavesi Nevalanmäki, Karhukangas Haukipudas Kellonkangas
Ii Santamäki, Kynkäänharju Kiiminki Jolosharju, Laivakangas
Kärsämäki Porkankangas, Kanaperä-Porkkala A Nivala Haittala, Harjunpuhto
Oulainen Vaekangas
Oulu Rekikylä
Pudasjärvi Kipinänkangas Pyhäntä Leiviskänkangas
Sievi Asemakylä
Siikalatva Hyppyriharju, Täperänkangas Siikalatva Maksinharju, Isokangas Siikalatva Vanhantienkangas
Taivalkoski Taivalvaara-Repovaara, Pitkänlamminkangas Hyrynsalmi Mäntykangas, Multimäki
Kajaani Matinmäki-Mustikkamäki
Kuhmo Tönölä, Mammankaivo, Haasiosärkkä
Puolanka Kirkonkylä, Kapustakangas, Rakennuskangas A Laatimistarve yhteensä 33 alueella
Suojelusuunnitelman päivitystarve
Kunta Pohjavesialue Laadittu
Kalajoki Kourinkangas A, Hollanti 1994
Kempele Kempeleenharju 1999
Liminka Rantakylä 1996
Lumijoki Linnakangas 1996
Raahe Antinkangas 1993
Reisjärvi Pesokangas, Kantinkangas 1993
Sievi Pitkäkangas, Markkula, Lähteenkangas, Isokangas 1992
Siikalatva Paskokangas 1997
Vihanti Möykkylä-Mäntylampi, Vihanninkangas, Alpua-Lumijärvi 1999
Kuhmo Multikangas B 1995
Päivitystarve yhteensä 17 alueella
Pohjaveden tilan seuranta ja pohjavesitutkimukset
Pohjaveden määrää ja laatua seuraavat pääasiassa ympäristöhallinto, vedenottajat ja muut lupavel-volliset toiminnanharjoittajat. Nykyisellään pohjavesien seuranta ei anna riittävän kattavaa kuvaa pohjavesien laadusta ja määrästä. Tämän vuoksi seurantaa tulisi lisätä. Kaikki vedenhankintaa var-ten tärkeät pohjavesialueet tulisi saada vedenottajien suorittaman raakaveden seurannan piiriin.
Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella toiminnanharjoittajan suorittaman pohjaveden seurannan aloittamista tai laajentamista esitetään ensimmäisellä hoitokaudella yhteensä 28 pohjavesialueelle (PPO 19, KAI 9). Useat niistä ovat selvityskohteita tai niillä sijaitsee riskitoimintoja, joista ei ole olemassa riittävästi tietoa.
Pohjavesien suojelun kannalta tärkeitä toimenpiteitä ovat pohjavesiselvitykset, joilla saadaan tietoa maaperän rakenteesta ja pohjavesialueen rajoista, pohjaveden laadusta ja pinnankorkeudesta,
poh-89 javettä suojaavista kerroksista, pohjaveden virtauksista ja niihin vaikuttavista kalliokynnyksistä sekä mahdollisista uusista vedenottopaikoista. Tietyissä tapauksissa pohjavesialueen geologiset tai hydrogeologiset olosuhteet vaativat myös harjun geologisia rakenneselvityksiä tai pohjavesialueen mallinnusta. Usein pohjavesitutkimuksiin kuuluvat esimerkiksi geofysikaaliset tutkimukset, maa-peräkairaukset, pohjavedenpinnan korkeushavainnot sekä koepumppaukset, jotka ovat oleellisia pohjavesialueen rakenteen ja antoisuuden selvittämisessä.
Vesienhoidossa pohjavesiselvityksiä pidetään nykykäytännön mukaisena toimenpiteenä, mikäli ne toteutetaan hoitokauden aikana ja niiden tavoitteena on tarkistaa pohjavesialueen rajauksia tai sel-vittää pohjaveden huonon tilan syytä. Muut selvitykset ja tutkimukset, kuten harjun rakenneselvi-tykset, ovat lisätoimenpiteitä. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella pohjavesitutkimusten suorit-tamistarve on erittäin suuri ja ensimmäisellä hoitokaudella ehdotetaan toteutettavaksi vain joitain tärkeimpiä tutkimuskohteita.
Kustannukset, rahoitusjärjestelmät ja vastuutahot
Suojelusuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntien ja muiden vedenottajien, alueen toiminnanhar-joittajien ja alueellisen ympäristökeskuksen kesken. Suunnitelmiin liittyvät kustannukset koostuvat pääosin aineistojen kokoamisesta, havaintoputkien asentamisesta, näytteenotoista ja anlysoinneis-ta, mittauksista ja muista maastoselvityksistä. Suojelusuunnitelmien laatimiskustannukset kohdis-tuvat useimmiten kunnille, vesihuoltolaitoksille ja valtiolle. Useimmat ympäristökeskukset ovat rahoittaneet tai tehneet yhteistyössä suojelusuunnitelmia ja niihin liittyviä maastotutkimuksia kun-tien kanssa, mutta niihin käytössä olevat resurssit ja määrärahat ovat vähäisiä. Nykyisin suunni-telmia on usein voitu toteuttaa osittaisen EU-rahoituksen avulla (Euroopan aluekehitysrahasto).
Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella suojelusuunnitelmien laatimiseen käytetään nykykäytännön mukaisesti noin 45 000 euroa vuosittain (Pohjois-Pohjanmaa 35 000 euroa, Kainuu 10 000 euroa).
Pohjaveden seurannan kustannukset kohdistuvat pääosin ympäristöhallinnolle ja toiminnanharjoit-tajille. Vedenottajat ja muut toiminnanharjoittajat vastaavat lupiinsa perustuvista tarkkailuista ja niiden kustannuksista. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella maa- ja metsätalousministeriö on vuo-sittain rahoittanut lähinnä vedenhankintaa palvelevia pohjavesiselvityksiä noin 45 000 eurolla (Pohjois-Pohjanmaa 27 500 euroa, Kainuu 17 500 euroa). Hydrogeologiset tutkimukset, kuten rakenneselvitykset, ovat usein osa laajempia hankkeita, joiden rahoituksesta voivat vastata toimin-nanharjoittajat, vesilaitokset, kunnat ja valtio. Pohjavesiselvityksiä ja tutkimushankkeita voidaan rahoittaa myös Euroopan aluekehitysrahastosta.
Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella toimenpideohjelmassa esitettyjen 33 suojelusuunnitelman laatimisen on arvioitu kustantavan noin 700 000 euroa ensimmäisellä hoitokaudella (taulukko 32).
17 pohjavesialueen suojelusuunnitelmien päivittämisen ja seurantaryhmän toiminnan kustannuk-siksi on arvioitu 320 000 euroa hoitokaudella ja 105 000 euroa vuosittain. Suojelusuunnitelmiin liittyvien lisätoimenpiteiden investointikustannukset kokonaisuudessaan hoitokauden aikana olisi-vat siten noin 1 020 000 euroa ja laskennallinen kokonaisvuosikustannus noin 185 000 euroa.
Toiminnanharjoittajan seurannan aloittamisen tai laajentamisen investointikustannuksiksi hoito-kaudelle on arvioitu noin 195 000 euroa ja seurannan laskennalliseksi vuosikustannukseksi noin 80 000 euroa. Toimenpideohjelmassa esitettyjen lisätoimenpiteenä tehtävien pohjavesiselvitysten sekä rakenneselvitysten ja mallinnusten investointikustannuksiksi hoitokaudelle on arvioitu yh-teensä noin 630 000 euroa ja laskennalliseksi vuosikustannukseksi 40 000 euroa.
Taulukko 32. Pohjaveden suojelusuunnitelmiin, pohjaveden tilan seurantaan ja selvityksiin liitty-vät keskeiset toteutettavat ja toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet, vesiensuojelutoimenpiteiden investointikustannukset suunnittelukaudella, käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa sekä vuosi-kustannus (käyttövuosi-kustannusten ja investoinnin annuiteetin summa).
Toimenpiteet Määrä
Investoinnit suunnittelu-kaudella (1 000 €)
Käyttö- ja ylläpito-kustannukset
vuodessa (1 000 €)
Vuosi-kustannus
(1 000 €) Nykykäytäntö
Pohjavesiselvitykset2 270* 18
Suojelusuunnitelmat2 270** 30
Yhteensä 540 48
Lisätoimenpiteet
Suojelusuunnitelmien laatiminen2,
pohjavesialueiden määrä 33 700 79
Suojelusuunnitelmien päivittäminen ja seurantaryhmän toiminta2, pohjavesi-alueiden määrä
17 320 40 105
Pohjavesiselvitysten tekeminen ja
rakenne-selvitykset2, pohjavesialueiden määrä
9 630 40
Toiminnanharjoittajan seurannan aloit-taminen tai laajenaloit-taminen2, toiminnan-harjoittajien määrä
28 195 70 80
Valtakunnallisen pohjavesiasemien seurannan laajentaminen2, pohja-vesiasemien määrä
4 5 10 10
Yhteensä 1 850 120 315
KAIKKI YHTEENSÄ 2 390 120 365
2täydentävä toimenpide
* maa- ja metsätalousministeriön osoittamia määrärahoja pohjavesiselvityksiin, kustannuksia ei pohjavesitietojärjestelmässä
** arvioitu vuosittain laadittujen suojelusuunnitelmien määrien mukaan, kustannuksia ei pohjavesitietojärjestelmässä
Ohjauskeinot
Lainsäädännöllinen ohjaus
Kehitetään lainsäädäntöä siten, että suojelusuunnitelmien laadinta asetetaan pakolliseksi pohjavesialueille, joilla on hyvää tilaa uhkaavaa ihmistoimintaa ja jotka ovat vedenoton kannalta merkittäviä.
Taloudellinen ohjaus
Kehitetään suojelusuunnitelmien laatimisen rahoituskeinoja.
Tiedollinen ohjaus
Lisätään tietopohjaa pohjaveden suojelusta ja pohjavesialueiden rajaamisperusteista.
Tutkimus ja kehittäminen
Kehitetään pohjavesialuekohtaista yhteistarkkailua.
Käynnistetään kansallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma pohjavesivarojen hallintaan.
Sisällytetään pohjavesiselvitykset tarvittaessa kaavaprosessiin.
Kehitetään suojelusuunnitelmien toteutumisen seurantaa ja valvontaa.
Edistetään hydrologisten selvitysten tekemistä osana suojelusuunnitelmien laadintaa.
91