3.1 Yritysjärjestelyistä
Yritysjärjestelyiksi kutsutaan eräitä yrityksen omistukseen, toimintaan tai varallisuuteen teh-täviä muutoksia17. Yritysjärjestelyihin voidaan lukea osuuskaupat ja substanssikaupat, mutta lisäksi myös yritysmuodon muutokset, joihin ei tässä tutkielmassa kuitenkaan keskitytä sen enempää18. Huomattava osa yritysjärjestelyihin liittyvästä sääntelystä on hajautettu toisis-taan erilleen kirjanpito-, yhtiö- ja verolainsäädäntöön. Kyseiset lait ovat merkittävässä vuo-rovaikutuksessa toisiinsa, eikä yritysjärjestelyihin liittyvää sääntelyä voikaan perusteellisesti ymmärtää tarkastelematta näitä kaikkia lain osa-alueita yhdessä. Tämän tutkielman keskit-tyessä kuitenkin pääasiallisesti siihen, mikä yhteys on yritysjärjestelyjen sekä tappioiden vä-hennyskelpoisuuden välillä, käsitellään ja tarkastellaan aihetta tässä työssä lähinnä veropuo-len eli verolainsäädännön näkökulmasta. Tässä nimenomaisessa luvussa sääntelyyn on kui-tenkin paneuduttu myös yhtiölainsäädännön osalta, sillä yritysjärjestelyitä toteutettaessa on olennaista ottaa huomioon myös siinä annetut säännökset19. Luku sisältääkin elinkeinovero-lain ohella viittauksia niin ikään osakeyhtiölakiin, sillä luvun tarkoituksena on tarjota selkeä ja kattava yleiskuva yritysjärjestelyistä ja niihin liittyvästä tematiikasta. Kirjanpitolain nä-kökulma ja sen yhteys yritysjärjestelyihin jätetään taas tässä tutkielmassa tarkoituksella kä-sittelemättä, kuten tutkielman aiheen rajauksista kertovassa luvussakin on aikaisemmin to-dettu. 20
Elinkeinoverolain pohjalta yritysjärjestelyiksi määritellään tavallisesti fuusio eli sulautumi-nen, jakautumisulautumi-nen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto. Kaikki edellä mainitut ovat samalla EU-lainsäädännössä harmonisoituja yritysjärjestelyitä, ja Suomen lainsäädäntö yritysjärjes-telyjen osalta nojautuukin tältä osin yritysjärjestelydirektiiviin (90/434/ETY) ja sen muutok-siin. Yritysjärjestelyistä annetut säännökset koskevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä ti-lanteita ja niiden välittömistä tuloveroseuraamuksista säädetään EVL:n 52 a – 52 i §:ssä ja TVL:n 28 §:ssä. Kansainvälisessä, mutta kuitenkin Euroopan unionin tai Euroopan talous-alueen sisäisessä ympäristössä tapahtuvia yritysjärjestelyitä kutsutaan Suomen
17 Malmgrén – Myrsky 2017, s. 349.
18 Mähönen – Villa 2020, s. 605.
19 VH/8356/00.01.00/2020.
20 Raisinaho 2003, s. 803.
lainsäädännössä rajat ylittäviksi. Tällaisissa yritysjärjestelyissä suomalainen osakeyhtiö esi-merkiksi sulautuu tai jakautuu ulkomaiseen yhtiöön, tai suomalaiseen osakeyhtiöön sulautuu tai jakautuu ulkomainen yhtiö. Tässä tutkielmassa keskitytään yritysjärjestelyistä ainoastaan sulautumisiin, minkä vuoksi kolme muuta elinkeinoverolain määritelmän mukaista yritys-järjestelyä jätetään työssä huomiotta. Tällä jakautumisen, liiketoimintasiirron ja osakevaih-don käsittelyn pois jättämisellä pyritään selkeyttämään tutkielman tavoitteita ja tutkimusky-symyksiin vastaamista, sekä keskittymään selvemmin itse tutkielman aiheeseen, joka raken-tuu sulautumisen ja sen rajat ylittävien muotojen aikaansaamien vero- ja vähennyskelpoi-suusvaikutusten ympärille.21
3.2 Sulautuminen
Tavanomaisesti sulautuminen tapahtuu vain samaa yhtiömuotoa olevien yhtiöiden kesken, esimerkiksi osakeyhtiön sulautuessa toiseen osakeyhtiöön. Sulautumisen eli fuusion syynä on usein lähtökohtaisesti liiketoiminnallinen tarve kasvattaa suurempi yritys, jonka seurauk-sena mahdollistuvat suuruusedut ja niiden saavuttaminen, tai muutoin yrityksen konsernira-kenteen yksinkertaistaminen22. Yhtiörakenteen muuttamisesta eli sulautumisesta ja sen mää-ritelmästä säädetään osakeyhtiölain (OYL, 2006/624) 16 luvun 1 §:ssä seuraavasti: ”Osake-yhtiö (sulautuva ”Osake-yhtiö) voi sulautua toiseen osake”Osake-yhtiöön (vastaanottava ”Osake-yhtiö), jolloin su-lautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle ja susu-lautuvan yhtiön osak-keenomistajat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Sulautumis-vastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia.” OYL:n sulautumissäännök-siä sovelletaan siis ensisijaisesti nimenomaan osakeyhtiöiden välisiin sulautumisiin.23 OYL:n 16 luvun 2 §:ssä säädetään taas sulautumisen toteuttamistavoista. 2 §:n mukaan su-lautuminen voi tapahtua kahdella tavalla; joko absorptiosulautumisena eli siten, että yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön tai kombinaatiosulautumisena, eli siten, että vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön. Absorptiosulautumisella on kaksi eri muotoa – tytäryhtiösulautuminen, jossa sulau-tumiseen osallistuvat yhtiöt omistavat kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet sekä
21 Kukkonen – Walden 2015, osa II, luku 1.
22 Kukkonen – Walden 2015, osa III, luku 6.
23 Sillanpää – Vahtera – Koski 2021, luku 12.
kolmikantasulautuminen, jossa muu taho kuin vastaanottava yhtiö antaa sulautumisvasti-ketta. Tytäryhtiösulautuminen on mahdollista toteuttaa myös käänteisesti, jolloin emoyhtiö sulautuu tytäryhtiöönsä eikä toisinpäin. Tällaista käänteistä fuusiota voidaan kutsua vasta-virtasulautumiseksi, ja siihen sovelletaan osakas- ja yhtiötasolla samoja verotusperiaatteita kuin niin sanottuun tavanomaiseen sulautumiseen.24
3.2.1 Rajat ylittävä sulautuminen
OYL:n säännökset mahdollistavat sen, että sulautuminen voidaan toteuttaa myös muiden kuin kotimaisten yhtiöiden välillä. Nimenomaisesti rajat ylittävästä sulautumisesta on sää-detty OYL:n 16 luvun 19 §:ssä, jonka mukaan osakeyhtiö voi osallistua myös sellaiseen 1 ja 2 §:n mukaisesti toteutettavaan sulautumiseen, jossa suomalaiseen yhtiöön sulautuu ulko-mainen yhtiö, tai suomalainen yhtiö sulautuu ulkomaiseen yhtiöön, kuten kappaleen alussa on aikaisemmin selostettu. Kansallisesta sulautumisesta rajat ylittävä sulautuminen poikkeaa siis siten, että siinä sulautumiseen osallistuu sekä suomalaisia osakeyhtiötä että ulkomaisia yhtiöitä, joita voi kumpiakin olla yksi tai useampi25. Tällaista sulautumista kutsutaan siis OYL:n mukaan rajat ylittäväksi sulautumiseksi, joka voidaan toteuttaa myös eurooppayh-tiön sulautumisella.26
Rajat ylittävän sulautumisen edellytyksiksi säädetään OYL:n 16 luvun 19 §:n 1 momentissa ulkomaisen yhtiön rinnastettavuus suomalaiseen osakeyhtiöön, eli yhtiön on oltava esimer-kiksi sellainen, jolla on osakepääomaa tai vastaavaa pääomaa, joka on oikeushenkilö ja jo-hon sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaisia direktiivissä 68/151/ETY osakkeen-omistajien, jäsenten ja sivullisten suojaamiseksi säädettyjä takeita vastaavia ehtoja. Lisäksi edellytykseksi samassa momentissa esitetään yhtiön rekisteröityneisyys toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, johon sovelletaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä sääntömääräisen kotipaikan, keskushallinnon tai päätoimi-paikan sijainnin perusteella. Rajat ylittäviin sulautumisiin sovelletaan samoja periaatteita kuin kotimaisiinkin sulautumisiin. Näitä samoja periaatteita sovelletaan myös sellaisissa ti-lanteissa, joissa ulkomainen yhtiö sulautuu suomalaiseen yhtiöön27.
24 Kukkonen – Walden 2015, osa III, luku 6.
25 Mähönen – Villa 2020, s. 727.
26 VH/8356/00.01.00/2020.
27 KHO:2013:155
Rajat ylittävä sulautuminen voi tapahtua millä tahansa OYL:ssa tarkoitetulla sulautumista-valla; rajat ylittävä sulautuminen voi siis olla absorptiosulautuminen tytäryhtiö- tai kolmi-kantasulautumisena tai kombinaatiosulautuminen. Esimerkiksi kolmikantasulautumista ei kuitenkaan tunnusteta kaikissa ETA-valtioissa, joten tällaisen järjestelyn toteuttaminen edel-lyttää luonnollisesti sitä, että rajat ylittävään sulautumiseen osallistuvan ulkomaisen yhtiön on sijaittava sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännössä kolmikantasulautuminen on mahdollistettu.28