Puolet (15) aineiston artikkeleista voidaan kategorisoida sukupuolisensitiivisiksi siinä mie-lessä, että niissä problematisoitiin sukupuolta ja kiinnitettiin huomiota sukupuolen merki-tyksiin (ks. liite 2). Sukupuolen problematisointi oli nähtävissä tutkimusten tavoitteissa, ana-lyyseissä tai tuloksissa. Kaikki tutkimukset eivät problematisoineet sukupuolta yhtä vah-vasti, ja näiden erojen perusteella olen muodostanut aineistosta kolme ryhmää.
Ensimmäistä ryhmää kutsun nimellä vahvasti problematisoivat tutkimukset. Tämän tyyppi-sissä artikkeleissa problematisoidaan sukupuolta tutkimuksen analyytyyppi-sissä ja tuloksissa. Tä-män lisäksi tutkimuksen tavoite on selkeästi sukupuolta problematisoiva tai siinä pyritään ottamaan huomioon sukupuolen merkityksiä. Kuudessa artikkelissa sukupuolen problemati-sointi oli vahvaa (Tilvis, Björkman, Strandberg & Pitkälä 2012; Härtull & Nygård 2014;
Ojanen 2014; Vasara 2014; Vesa, Orjasniemi & Skaffari 2017; Toivonen & Nätkin 2017).
Härtullin & Nygårdin (2014) artikkeli on esimerkki tutkimuksesta, jonka tavoite on suku-puolta problematisoiva ja jonka analyysissä ja tuloksissa pohditaan sukupuolen merkityksiä.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia sukupuolen selitysvoimaa subjektiivisen ja objektiivisen köyhyyden esiintymisessä iäkkäiden pohjanmaalaisten keskuudessa. Tutkimuksessa käyte-tään sukupuolta taustamuuttujana ja miesten ja naisten subjektiivista ja objektiivista köy-hyyttä vertaillaan keskenään.
38
Vahvasti problematisoiviin tutkimuksiin liitettiin myös tutkimukset, joiden tavoite ei muu-ten tähdännyt problematisointiin, mutta niissä käsiteltiin tietoisesti ainoastaan toista suku-puolta (Tilvis ym. 2012; Vasara 2014). Tutkimukset tulkittiin vahvasti problematisoiviksi siksi, että niissä eksplisiittisesti tuotettiin tietoa toisesta sukupuolesta tietyssä kontekstissa.
Esimerkiksi Tilvis ym. (2012) pohtivat artikkelissaan, miten sotainvaliditeetti on vaikuttanut iäkkäiden miesten terveyteen, toimintakykyyn, elämänasenteisiin ja elinaikaan. Heidän tut-kimuksensa perustuu kolmeen eri seurantatutkimukseen vuosien 1990–2003 välillä. Tutki-muksen tulokset antavat syyn uskoa, että sotainvalidien kuoleman riski on huomattavasti pienempi kuin muilla saman ikäisillä miehillä. Todennäköisen syyn todettiin olevan sotain-valideille tarjottujen tukitoimien myönteisissä vaikutuksissa. (Emt.)
Toiselle sukupuolisensitiivisen tyypin alaryhmälle annoin nimen keskivahvasti sukupuolta problematisoivat tutkimukset. Tämän tyyppisiä tutkimuksia oli aineistossa kaikkiaan kuusi.
Keskivahvasti problematisoivan ryhmän artikkelit olivat keskenään erilaisempia kuin muissa ryhmissä. Heterogeenisyydestään huolimatta aineiston analyysi osoitti, että sukupuo-lisensitiivisistä artikkeleista muodostui selvästi keskimmäinen ryhmä, jossa problematisoin-tia ei voitu luokitella vahvaksi eikä heikoksi. Kolme ryhmän artikkeleista problematisoi su-kupuolta muita vahvemmin (Pohjolainen, Sulander & Karvinen 2011; Rautio, Lampinen &
Lyyra 2011; Helminen, Sarkeala, Enroth, Hervonen & Jylhä 2012). Nämä artikkelit eivät tavoitteessaan pyrkineet problematisoimaan sukupuolta, mutta niiden analyysissä ja tulok-sissa esiintyi sukupuolen problematisointia. Kyseisissä tutkimuktulok-sissa vertailtiin johdonmu-kaisesti ja useasti sukupuolen välisiä eroja.
Keskivahvasti problematisoivaan ryhmään kuului myös kolme tutkimusta, joissa problema-tisoinnin voidaan nähdä olevan intensiteetiltään matalampaa (Mäkelä, Karisto, Valve & Fo-gelholm 2010; Andersson 2012; Halonen, Enroth, Jylhä & Tiainen 2017). Näidenkään tut-kimusten tavoitteet eivät pyrkineet problematisoimaan sukupuolta. Sukupuoli toimi tutki-muksissa taustamuuttujana ja tutkimusten analyysissä tarkasteltiin jonkun verran sukupuol-ten eroja, mutta tuloksissa tehty sukupuolen problematisointi oli vähäisempää kuin muissa ryhmän artikkeleissa. Kuitenkin Halosen ym. (2017) tutkimuksessa esiintyi jonkun verran enemmän pohdintaa sukupuolen merkityksestä myös tutkimuksen tuloksissa. Heidän tutki-muksessaan selvitettiin pitkäaikaissairauksien ja monisairastavuuden esiintyvyyttä 90-vuo-tiailla ja sitä vanhemmilla tamperelaisilla. Tämän lisäksi tarkasteltiin sairastavuuden yh-teyttä huonoon itse arvioituun terveyteen, toimintakykyyn ja avun tarpeeseen liikkumisessa
39
ja päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimuksessa analysoitiin miesten ja naisten tuloksia erik-seen, mitä perusteltiin sillä, että miesten ja naisten terveys eroaa toisistaan. Tästä syystä tut-kimuksessa voitiin tehdä sukupuolten välistä vertailua.
Kolmanteen sukupuolisensitiivisten tutkimusten tyyppiin kuuluu tämän lisäksi tutkimukset, joiden sukupuolen problematisointi on heikkoa, mutta sitä kuitenkin esiintyy. Heikosti prob-lematisoivia artikkeleita on aineistossa kolme (Jolanki 2015; Airio 2016; Åkerman, Nyqvist
& Nygård 2018). Airio (2016) hyödyntää kyselyaineistoa tutkimuksessaan, joka koskee ikääntyneisiin kohdistuvia asenteita Suomessa ja neljässä muussa EU-maassa. Sukupuoli on taustamuuttuja tutkimuksessa, ja sen mukaan tehdään vertailua analyysissä. Kuitenkin suku-puolen merkitys nostetaan esiin vain kerran artikkelin tuloksissa. Myös Jolanki (2015) hyö-dyntää tutkimuksessaan aineistoa, joka käsittää sekä miehiä että naisia. Tutkimuksen tavoit-teena on selvittää, millaiset tekijät liittyivät iäkkäiden muuttopäätöksiin sekä miten näitä te-kijöitä käytettiin perusteluna muuttaa tai olla muuttamatta. Kuitenkin tässäkin tapauksessa nostetaan esiin sukupuolen merkitystä vain kerran. Tämän ryhmän tutkimukset eivät syste-maattisesti tarkastele sukupuolen merkityksiä, mutta sukupuolinäkökulmaa tuodaan esiin.
Tarkasteltaessa suhtautumista sukupuoleen on syytä pohtia tutkimusten metodia ja pääsään-töistä aineistoa sekä niiden mahdollisia yhteyksiä siihen, miten tutkimuksissa otetaan suku-puoli huomioon. Sukusuku-puolisensitiivisistä artikkeleista tässä aineistossa kuusi oli menetel-mältään laadullisia (ks. liite 2). Laadullisten tutkimusten osuus oli suurin vahvasti proble-matisoivassa ryhmässä, jossa neljä kuudesta artikkelista oli laadullisia. Tarkasteltaessa su-kupuolisensitiivisten laadullisten artikkelien aineistoa käy ilmi, että viisi tutkimuksista hyö-dynsi haastatteluaineistoa ja yksi havainnointiaineistoa. Aineiston tarkkailu osoittaa tämän lisäksi, että sukupuolisensitiiviset laadulliset artikkelit voi jakaa kolmeen ryhmään riippuen siitä, miten aineistossa suhtaudutaan sukupuoleen. Nämä ryhmät ovat seuraavat: tutkimuk-set, joiden aineisto sisältää molemmat sukupuolet (4), vain miehiä sisältävä aineisto (1) ja vain naisia sisältävä aineisto (1).
Sukupuolisensitiivisistä artikkeleista yhdeksän oli menetelmältään määrällisiä (ks. liite 2).
Seitsemän määrällisisistä artikkeleista hyödynsi kyselyaineistoa, yksi perustui haastatteluai-neistoon ja yhdessä yhdistettiin kysely- ja haastatteluaineistoja. Määrälliset artikkelit jakau-tuivat siten, että kaksi kuului vahvasti problematisoivaan ryhmään ja loput sijoitjakau-tuivat kes-kivahvasti ja heikosti problematisoiviin ryhmiin. Kaikki sukupuolisensitiiviseen ryhmään
40
kuuluvat määrälliset tutkimukset, yhtä lukuun ottamatta, hyödynsivät molempia sukupuolia sisältäviä aineistoja. Poikkeus oli Tilvis ym. (2012) sotainvalideja käsittelevä artikkeli, joka perustui vain miesten tietoihin. Määrällisissä kyselyaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa on usein luontevaa käyttää sukupuolta taustamuuttujana ja voi olettaa, että tämä on yksi syy, miksi molempia sukupuolia käsitteleviä määrällisiä artikkeleita on paljon sukupuolisensitii-visessä ryhmässä.