SUKUPUOLEN JA SUKUPUOLIERON JÄSENTÄMISEN TAVAT

Tässä luvussa syvennyn siihen, miten sukupuolta paikallistetaan, merkityksellistetään ja jä-sennetään empiirisessä aineistossani, eli translakiuudistusta käsitelleissä kommenttiketjuissa Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla. Esittelen lyhyesti myös sukupuolen-korjausta säätelevää lainsäädäntöä, jota on vuoden 2012 jälkeen päivitetty avioliittolain uu-distamisen myötä. Avioliittolain muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet kysymykseen, jota 30.1.2012 julkaistut uutisartikkelit esittelivät, eli sterilisaation vaatimiseen sukupuolenkor-jauksen yhteydessä.

Suomen laissa on määritelty, millä ehdoilla sukupuoltaan voi korjata (L 563/2002 1 §, 2 §, L 252/2016). Sen sijaan sitä, kuka on mies tai nainen, ei suoraan määritellä, vaan tämä on jätetty tulkitsijan arkitiedon piiriin. Toisin sanoen lain laatijat ovat olettaneet, että yhteiskun-nassa vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, mitä sukupuoli on, jolloin sitä ei tarvitse erikseen selittää. Näin laki myös epäsuorasti kuvastaa yhteisesti jaettuja käsityksiä suku-puolten todellisuudesta, vaikka yksilötasolla kaikki eivät niistä samaa mieltä olisikaan.

1 §

Vahvistamisen edellytykset

Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalve-luista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuulu-vansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa suku-puoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön;

2) on täysi-ikäinen; ja

3) on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa.

Jos henkilö on rekisteröidyssä parisuhteessa, vahvistamisen edellytyksenä on lisäksi se, että parisuhteen toinen osapuoli on ilmoittanut maistraatille suos-tuvansa rekisteröidyn parisuhteen muuttumiseen avioliitoksi.

2 §

Parisuhteen muuttuminen

Kun rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön sukupuoli vahvistetaan, rekisteröity parisuhde muuttuu ilman eri toimenpidettä avioliitoksi. Muutos merkitään väestötietojärjestelmään 3 §:ssä tarkoitetun merkinnän yhtey-dessä.

55 2 a §

Ilmoitus aviopuolisolle

Kun avioliitossa olevan henkilön sukupuoli vahvistetaan, maistraatin on lä-hetettävä vahvistamisesta ilmoitus henkilön aviopuolisolle.

(L 252/2016) Edellä oleva ote on 1.3. voimaan tulleesta sukupuolen vahvistamista koskevasta laista (L 252/2016). Ennen avioliittolain uudistamista yksi vahvistamisedellytyksistä oli vielä, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Siviilisäädyn asettamat rajoitukset voitiin sivuuttaa vahvistamista hakevan puolison erillisellä suostumuksella, mutta tällöin pa-risuhteen tyyppi muuttui avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin sukupuo-len vahvistamisen myötä. (L 563/2002, 1 §, 2 §)

Avioliittolain uudistaminen on vaikuttanut myös translakiin siten, että virallistettu parisuhde ei enää muodosta estettä sukupuolen vahvistamiselle, eikä puolison suostumusta tarvita. La-kiin on lisätty tätä korvaamaan puolisolle ilmoittamista koskeva pykälä 2 a. LaLa-kiin on myös lisätty, että sukupuoltaan korjaavan henkilön rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa aviolii-toksi vasta puolison annettua suostumuksensa. Näistä muuaviolii-toksista huolimatta sterilisaatio on edelleen sukupuolen vahvistamisen edellytys. (L 252/2016 1 §, 2 a §).

Säädöksessä ei mainita sukupuolten nimiä tai määrää, mutta puhutaan kuitenkin vastakkai-sesta sukupuolesta. Poissulkevuus on vastakkaisuuteen sisäänrakentunut ominaisuus, mutta vastakkaisuus itsessään ei vielä tarkoita, etteikö sukupuolia voisi olla enemmän kuin kaksi.

Vastakkaisuuden lisäksi laissa kuitenkin viitataan väestötietojärjestelmään merkittyyn suku-puoleen, jolle henkilöturvatunnuksen määräytymisen perusteella on virallisesti vain kaksi vaihtoehtoa. Translain kontekstissa vastakkaisuus viittaa näin ollen kahteen toisensa pois-sulkevaan sukupuoleen. (661/2009 11 §; L 252/2016 1 §)

Säädöksessä vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisen vahvistamisen edellytyksenä on, että yksilö elää jo kokemansa sukupuolen mukaisessa sukupuoliroolissa ja että hän on lisäänty-miskyvytön. Laissa mainitaan erikseen sukupuolirooli, eli anatomisen sukupuolen rinnalle nostetaan sosiaalinen ilmaisu ja näin sukupuolta koskeva yhteiskunnallisesti tunnustettu tieto määrittyy kaksitasoiseksi, sekä biologiseksi että sosiaaliseksi. Yksilön kokemus ja so-siaalinen ilmaisu ei silti riitä, vaan lääketieteellinen selvitys lisääntymiskyvystä ja

sukupuo-56

likokemuksesta nostetaan sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi. Lääketieteen ammatti-laiset ovat yhteiskunnan virallisesti tunnustamia asiantuntijoita, joilla on auktoriteetti mää-ritellä yksilön sukupuoli.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilla translakiuudistusta koskeva uutinen oli kirvoittanut vilkasta ja monitahoista keskustelua. Ensi katsomalla keskustelussa esitetyt kommentit vaikuttivat jakautuvan kahteen ryhmään. Yhtäältä keskustelussa käsiteltiin Suo-men politiikkaa sekä Maria Guzenina-Richardsonin toimintaa ministerinä ja keskitytään ruo-timaan ministeriä ja Suomen valtionhallintoa. Toisaalta kommentoidaan ehdotetun lakimuu-toksen sisältöä ja pohditaan tarkemmin sitä, onko miesten ylipäätään mahdollista synnyttää.

K W.

”-- Asia ei taida lainsäännöllä korjaantua, miehet kun ei kokemukseni pe-rusteella pysty synnyttämään, biologisista syistä. Siinä homman kehittely-vaiheessa ovat usein tarpeellisia. Menee ministerillä arkirealismi ja lain-säädäntö sekaisin kun tuollaista ehdottaa.”

Riippumatta siitä, keskittyivätkö kirjoittajat ministerin toimintaan ja Suomen politiikkaan vai synnyttämisen ja sukupuolen biologiaan, he asettuivat joko puolustamaan tai vastusta-maan translakiuudistusta. Jo pelkkä otsikointi oli ilmeisesti saanut jotkut liikkeelle, sillä viesteissä ihmeteltiin myös sitä, miten lakimuutos voisi vaikuttaa miesten kykyyn synnyttää.

Näennäinen väärinymmärrys miesten synnyttämiseen liittyen tai transsukupuolisuuden si-vuuttaminen voi olla kirjoittajilta myös tarkoituksellinen valinta, jolla korostetaan sukupuo-len ja suvunjatkamisen välistä yhteyttä.

Translakiuudistukseen kantaa ottavista kommenteista oli selvästi havaittavissa, että lakiuu-distuksen vastustamiseen liittyi yleensä sukupuolieron ja sukupuolten vastakkaisuuden ko-rostaminen. Toinen selvästi erottuva näkökulma oli translakiuudistusta kannattavien ihmis-oikeuksia painottavat mielipiteenilmaukset, joissa sukupuolta tai sukupuolieroa ei välttä-mättä syvällisemmin käsitelty.

Näiden näkökulmien välimaastoon sijoittuivat ne, jotka olivat valmiita ymmärtämään yksi-lön kokemusta, kunhan yksilö puolestaan sopeutuu yhteiskunnan asettamiin rajoihin, toisin sanoen luopuu ”vastakkaiselle” sukupuolelle ominaisesta suvunjatkamisesta, eli synnyttä-misestä tai siittäsynnyttä-misestä. Monissa mielipiteenilmauksissa tuli tavalla tai toisella ilmi yksilön

57

oikeuksien ja sosiaalisen ympäristön vaatimuksien välinen jännite, sekä sukupuolen yhteis-kuntaa järjestävä ulottuvuus. Keskustelu laajeni pohtimaan sitä, voiko mies ylipäätään syn-nyttää ja voiko sukupuolta korjata, eli onko esimerkiksi transmies milloinkaan ”oikeasti”

mies.