Perustuslain 21 §:n 2 momentti sisältää lainsäätäjään kohdistuvan toimeksiannon oi-keudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden turvaamisesta lailla. Perustuslain 100 §:ssä on säännökset ylimpien tuomioistuinten ko-koonpanosta ja tuomionvoipuudesta. Käräjä-oikeuksien, hoviKäräjä-oikeuksien, alueellisten hal-linto-oikeuksien tai erityistuomioistuinten kokoonpanosta ei ole perustuslaissa säädetty.
Näiden tuomioistuinten kokoonpanot määri-tetään tuomioistuimia koskevissa laeissa.
Vuonna 1982 tehdyllä lainmuutoksella (588/1982) lääninoikeuslakiin lisättiin välia i-kaisesti säännökset siitä, että lääninoikeus saattoi ratkaista tietyt yksinkertaiset veroasiat esittelystä yksijäsenisenä, jos asian esittelijä ja sen ratkaiseva jäsen olivat ratkaisusta yhtä mieltä. Eduskuntakäsittelyn aikana perustus-lakivaliokunta antoi hallituksen esityksestä (HE 56/1982 vp) lausunnon (PeVL 4/1982 vp). Perustuslakivaliokunta katsoi, että la-kiehdotus voitiin säätää tavallisena lakina.
Valiokunta totesi, että kyseisissä asioissa lääninoikeus on hallinto-oikeudellinen muu-toksenhakutuomioistuin, jonka ratkaisut jää-vät pääsääntöisesti lopullisiksi, ja tältä osin lausui lisäksi seuraavaa:
"Oikeusturvan kannalta on yleensä edel-lytettävä, että muutoksenhakutuomio istuimet toimivat monijäsenisinä. Tämä onkin läänin-oikeuden osalta pääsääntö, josta nyt kysy-myksessä olevassa tapauksessa tehdään väli-aikainen poikkeus eräiden veroasioiden osal-ta lääninoikeuksissa ratkaisematosal-ta olevien asioiden määrän vähentämiseksi. Verovali-tusten jatkuvasti lisääntynyt ruuhkautuminen ei ole kansalaisten yleisen oikeusturvan, ve-rolainsäädännössä edellytetyn riittävän oike-ussuojan vaatimuksen eikä hyvän hallinnon periaatteiden kanssa yhteensovitettavissa.
Riittävä oikeusturva ei toteudu pelkästään muutoksenhakumahdollisuudella, vaan muu-toksenhaun on oltava sekä asiallisesti että ajallisesti tehokas. Tällöin on edellytettävä,
että kansalainen saa lainmukaisen verotuksen edellyttämän ratkaisun valitukseensa koh-tuullisessa ajassa. Valiokunta pitää välttämät-tömänä, että kansalaisten oikeusturvaa vaa-rantava valitusratkaisujen kohtuuton viiväs-tyminen ehkäistään vastaisuudessa muilla keinoilla ja monijäsenisyyden pysyvä toteu-tuminen lääninoikeuksien toiminnassa hallin-to-oikeudellisena muutoksenhakutuomiois-tuimena turvataan. Tähän voidaan pyrkiä myös verolainsäädäntöä kehittämällä ja sel-keyttämällä, verotusmenettelyä parantamalla ja lisäämällä henkilökuntaa verohallinnossa."
Hallinto-oikeuksien päätösvaltaisten ko-koonpanojen keventäminen tässä ehdotuk-sessa esitetyllä tavalla ei muuta päätösvaltai-suutta koskevaa pääsääntöä, vaan hallinto-oikeudet ovat edelleen pääsääntöisesti pää-tösvaltaisia monijäsenisinä. Yhden jäsenen päätösvalta koskee ennalta määrättyjä asia-ryhmiä, ja asia voidaan saattaa oikeusturvan sitä edellyttäessä käsiteltäväksi perusko-koonpanossa. Ehdotetut säännökset eivät muutoinkaan edellytä, että yhden jäsenen ko-koonpanoon soveltuvat asiat tulisi aina rat-kaista yhden jäsenen toimesta, vaan tätä ko-koonpanoa käytettäessä joudutaan ottamaan huomioon tuomioistuimen muu työtilanne.
Lääninoikeuslakia ja hovioikeuslakia muu-tettiin vuonna 1993 väliaikaisesti siten, että lääninoikeuden ja hovioikeuden esittelijä voisi toimia esittelemässään asiassa jäsenenä.
Lääninoikeuslakia koskevassa hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (LaVM 15/1993 vp) lakivaliokunta tarkasteli ehdo-tusta myös Euroopan ihmisoikeussopimuk-sen tuomioistuimille asettaman riippumatto-muuden vaatimuksen kannalta, jota ei ollut
selvitetty hallituksen esityksessä. Valiokunta katsoi, että ihmisoikeussopimuksesta johtu-vien tuomioistuimen ja tuomarin riippumat-tomuuden riittävinä takeina voidaan pitää si-tä, että vakinaiset tuomarit muodostavat jaos-ton enemmistön ja että apujäsen nauttii tässä tehtävässään riittävää suojaa erottamista vas-taan. Lääninoikeuslain 10 §:n 2 momentti turvasi sen, että vakinaiset jäsenet muodosti-vat aina enemmistön. Lääninoikeuslaissa ei sitä vastoin ollut säännöstä siitä, että esitteli-jät ovat erottamattomia apujäseninä toimies-saan. Valiokunta katsoi, että lääninoikeusla-kiin oli pysyvästi lisättävä apujäsenen erot-tamattomuutta koskeva säännös.
Myöhemmässä hovioikeuksia koskevassa lainsäädännössä on kokoonpanojen keventä-minen voitu toteuttaa tavallisena lakia. Hovi-oikeuslain muutos, jolla vakinaistettiin esitte-lijän toimiminen jäsenenä esittelemissään asioissa, säädettiin tavallisena lakina (LaVM 19/1997 vp). Hovioikeuden yhden jäsenen päätösvaltaa koskeva säännös on säädetty ta-vallisena lakia. Kyseiseltä osin lakivaliokun-ta ei hallituksen esityksestä (HE 83/2001 vp) antamassaan mietinnössä (LaVM 27/2002 vp) ehdotukseen puuttunut.
Ehdotettu laki vastaa perustuslain edellyt-tämää säädöstasoa eikä se sisällä perustuslain kannalta ongelmallisia perusoikeusrajoituk-sia. Laki ei sisällä myöskään asetuksen anto-valtuuksia. Näistä lähtökohdista on perustel-tua katsoa, että esitykseen sisältyvä lakiehdo-tus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätä-misjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-tus:
Lakiehdotus
Laki
hallinto-oikeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä maaliskuuta 1999 annetun hallinto-oikeuslain (430/1999) 12 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 106/2000, ja
lisätään lakiin uusi 12 a ja 12 b § seuraavasti:
12 §
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolm i-jäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin sääde-tä.
Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukais-ten asioiden käsittelyssä kolmijäseniseen ko-koonpanoon kuuluu kaksi lainoppinutta jä-sentä ja luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen sekä 7 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyssä kaksi lainoppinutta jä-sentä ja asiantuntijajäsen. Jos asiassa ratkais-tavana olevan kysymyksen laatu sitä edellyt-tää, hallinto-oikeus voi ratkaista asian myös nelijäsenisessä kokoonpanossa. Nelijäseni-seen kokoonpanoon kuuluu vesilain ja ympä-ristönsuojelulain mukaisissa asioissa vähin-tään kaksi lainoppinutta jäsentä ja 7 §:ssä tarkoitetuissa asioissa kolme lainoppinutta jäsentä. Puheenjohtajana toimii aina lainop-pinut jäsen.
Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö-asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan, yksi jäsen voi tehdä siitä johtuvan ratkaisun. Yksi jäsen voi ratkaista myös asi-an, jossa on kysymys siitä, onko valitus tai muu hallintolainkäyttöasia pantu vireille määräajassa, sekä päättää siitä, onko hallinto-oikeus toimivaltainen käsittelemään siellä vi-reille pannun asian. Yksi jäsen voi päättää hallintolainkäyttölain 32 §:ssä tai muussa laissa tarkoitetun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen antamisesta. Yksi jäsen voi päät-tää, että asiassa toimitetaan suullinen käsitte-ly tai katselmus, ja tehdä niiden toimittami-seen liittyvät ratkaisut sekä päättää myös muista asian valmisteluun liittyvistä
toimen-piteistä. Yksi jäsen voi myös hylätä suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittamista koskevan vaatimuksen.
12 a §
Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asi-oissa
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu joko kaksi jä-sentä ja 4 momentissa säädetyt kelpoisuus-vaatimukset täyttävä asian esittelijä taikka kaksi jäsentä, jos ratkaistavana on muutok-senhakuasia, jossa on kysymys
1) tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetusta luonnollisesta vähennyksestä, pääomatulosta tehtävästä vähennyksestä, matkakustannusten korvauksesta, ansiotulosta tehtävästä vähen-nyksestä, verosta tehtävästä vähennyksestä tai alijäämän hyvityksestä taikka kiinteistö-verolain (654/1992), autokiinteistö-verolain (1482/1994) tai ajoneuvoverolain (1281/2003) soveltamisesta, metsänhoitoyh-distyksistä annetun lain (534/1998) mukai-sesta metsänhoitomaksusta tai perintö- ja lah-javerolaissa (378/1940) tarkoitetusta omai-suuden arvon arvioimisesta;
2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 18 luvussa tarkoitetusta lupa-asiasta tai 23 luvussa tarkoitetusta poikkeuksen myöntä-mistä;
3) jätelain (1072/1993) soveltamisesta;
4) väestötietolain (507/1993), kotikuntalain (201/1994) tai nimilain (694/1985) sovelta-misesta;
5) siviilipalveluslain (1723/1991) sovel-tamisesta;
6) järjestyslain (612/2003) tai kokoontu-mislain (530/1999) soveltamisesta;
7) elatusturvalain (671/1998), sosiaalihuol-tolain (710/1982), toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997), lasten päivähoidosta anne-tun lain (36/1973), vammaisuuden perusteel-la järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tai sosiaali- ja ter-veydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) soveltamisesta;
8) ulkomaalaislain (301/2004) soveltami-sesta muutoin paitsi turvapaikkamenettelyssä tai suojelun tarpeen perusteella myönnettä-vän oleskeluluvan osalta;
9) passilain (642/1986) soveltamisesta;
10) perusopetuslain (628/1998) soveltami-sesta;
11) tuomioistuinten ja eräiden oikeushallin-toviranomaisten suoritteista perittävistä suista annetun lain (701/1993), valtion mak-superustelain (150/1992) tai maksuvapautus-lain (529/1980) soveltamisesta tai
12) perintökaaren (40/1965) 5 luvun 2 §:n mukaisesta valtiolle tulleen perinnön luovut-tamisesta.
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen, jos asia koskee mielenterveyslain mukaista hoidon jatkamista koskevan päätöksen alistamista hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpa-non ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole rat-kaisusta yksimieliset.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun esittelijän tulee olla hallinto-oikeussihteeri, ja hänellä tulee olla riittävä kokemus kyseisten asioiden esittelystä hallinto-oikeudessa. Ylituomari
antaa esittelijälle määräyksen toimia tämän esittelemissä, 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa päätösvaltaisen kokoonpanon jäse-nenä. Esittelijällä on perustuslaissa tuomaril-le säädetty virassapysymisoikeus hänen toi-miessaan tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla hallinto-oikeuden jäsenenä.
12 b §
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäse-nisenä
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhaku-asiaa, jossa on kysymys
1) pysäköintivirhemaksusta annetun lain (248/1970) tai joukkoliikenteen tarkastus-maksusta annetun lain (469/1979) soveltami-sesta;
2) valtion televisio- ja radiorahastosta an-netun lain (745/1998) mukaisesta televisio-maksun ja tarkastustelevisio-maksun määräämisestä;
3) ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajo-neuvojen hävittämisestä annetun lain (151/1975) soveltamisesta tai
4) tieliikennelain (267/1981) 5 luvussa säädetyistä ajo-oikeus- ja ajokorttiasioista.
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuudesta yh-den tuomarin kokoonpanossa säädetään ul-komaalaislain 193 §:n 2 momentissa ja oike-usapulain (257/2002) 27 §:n 2 momentissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voi-daan käsitellä myös 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-ta 20 .
Naantalissa 23 päivänä kesäkuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Liite
Rinnakkaistekstit
Laki
hallinto-oikeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä maaliskuuta 1999 annetun hallinto-oikeuslain (430/1999) 12 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 106/2000, ja
lisätään lakiin uusi 12 a ja 12 b § seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
12 §
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus
12 §
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolm
i-jäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin sääde-tä.
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolm i-jäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin sääde-tä.
Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisia asioita käsitellessään hallinto-oikeus on pää-tösvaltainen nelijäsenisenä, jollei laissa erik-seen säädetä suurempaa jäsenmäärää. Näiden asioiden käsittelyssä kokoonpanoon kuuluu vähintään kaksi lainoppinutta jäsentä, joista toinen toimii puheenjohtajana.
Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukais-ten asioiden käsittelyssä kolmijäseniseen ko-koonpanoon kuuluu kaksi lainoppinutta jä-sentä ja luonnontieteen tai tekniikan alaan perehtynyt jäsen sekä 7 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyssä kaksi lainoppinutta jä-sentä ja asiantuntijajäsen. Jos asiassa rat-kaistavana olevan kysymyksen laatu sitä edellyttää, hallinto-oikeus voi ratkaista asian myös nelijäsenisessä kokoonpanossa. Neli-jäseniseen kokoonpanoon kuuluu vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa vähintään kaksi lainoppinutta jäsentä ja 7
§:ssä tarkoitetuissa asioissa kolme lainoppi-nutta jäsentä. Puheenjohtajana toimii aina lainoppinut jäsen.
Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö-asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan, yksi jäsen voi tehdä siitä johtuvan ratkaisun. Yksi jäsen voi päättää, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely tai katselmus, ja tehdä niiden toimittamiseen liittyvät rat-kaisut sekä päättää myös muista asian val-misteluun liittyvistä toimenpiteistä.
Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö-asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu kokonaan, yksi jäsen voi tehdä siitä johtuvan ratkaisun. Yksi jäsen voi ratkaista myös asi-an, jossa on kysymys siitä, onko valitus tai muu hallintolainkäyttöasia pantu vireille määräajassa, sekä päättää siitä, onko hallin-to-oikeus toimivaltainen käsittelemään siellä vireille pannun asian. Yksi jäsen voi päättää hallintolainkäyttölain 32 §:ssä tai muussa laissa tarkoitetun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen antamisesta. Yksi jäsen voi
päättää, että asiassa toimitetaan suullinen kä-sittely tai katselmus, ja tehdä niiden toimit-tamiseen liittyvät ratkaisut sekä päättää myös muista asian valmisteluun liittyvistä toimen-piteistä. Yksi jäsen voi myös hylätä suullisen käsittelyn tai katselmuksen toimittamista koskevan vaatimuksen.
12 a §
Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asi-oissa
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu joko kaksi jä-sentä ja 4 momentissa säädetyt kelpoisuus-vaatimukset täyttävä asian esittelijä taikka kaksi jäsentä, jos ratkaistavana on muutok-senhakuasia, jossa on kysymys
1) tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetusta luonnollisesta vähennyksestä, pääomatulosta tehtävästä vähennyksestä, matkakustannus-ten korvauksesta, ansiotulosta tehtävästä vä-hennyksestä, verosta tehtävästä vähennyk-sestä tai alijäämän hyvitykvähennyk-sestä taikka kiin-teistöverolain (654/1992), autoverolain (1482/1994) tai ajoneuvoverolain (1281/2003) soveltamisesta, metsänhoitoyh-distyksistä annetun lain (534/1998) mukai-sesta metsänhoitomaksusta tai perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitetusta omaisuuden arvon arvioimisesta;
2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 18 luvussa tarkoitetusta lupa-asiasta tai 23 luvussa tarkoitetusta poikkeuksen myöntä-mistä;
3) jätelain (1072/1993) soveltamisesta;
4) väestötietolain (507/1993), kotikunta-lain (201/1994) tai nimikotikunta-lain (694/1985) so-veltamisesta;
5) siviilipalveluslain (1723/1991) sovelta-misesta;
6) järjestyslain (612/2003) tai kokoontu-mislain (530/1999) soveltamisesta;
7) elatusturvalain (671/1998), sosiaali-huoltolain (710/1982), toimeentulotuesta an-netun lain (1412/1997), lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973), vammaisuuden pe-rusteella järjestettävistä palveluista ja tuki-toimista annetun lain (380/1987) tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-tun lain (734/1992) soveltamisesta;
8) ulkomaalaislain (301/2004) soveltami-sesta muutoin paitsi turvapaikkamenettelyssä tai suojelun tarpeen perusteella myönnettä-vän oleskeluluvan osalta;
9) passilain (642/1986) soveltamisesta;
10) perusopetuslain (628/1998) soveltami-sesta;
11) tuomioistuinten ja eräiden oikeushal-lintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993), valtion maksuperustelain (150/1992) tai maksuva-pautuslain (529/1980) soveltamisesta tai
12) perintökaaren (40/1965) 5 luvun 2 §:n mukaisesta valtiolle tulleen perinnön luovut-tamisesta.
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen ja asiantuntijajäsen, jos asia koskee mielenterveyslain mukaista hoi-don jatkamista koskevan päätöksen alista-mista hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpa-non ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole rat-kaisusta yksimieliset.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun esittelijän tulee olla hallinto-oikeussihteeri, ja hänellä tulee olla riittävä kokemus kyseisten asioiden esittelystä hallinto-oikeudessa. Ylituomari antaa esittelijälle määräyksen toimia tämän esittelemissä, 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa päätösvaltaisen kokoonpanon jäse-nenä. Esittelijällä on perustuslaissa tuoma-rille säädetty virassapysymisoikeus hänen toimiessaan tässä pykälässä tarkoitetulla ta-valla hallinto-oikeuden jäsenenä.
12 b §
Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäse-nisenä
Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenha-kuasiaa, jossa on kysymys
1) pysäköintivirhemaksusta annetun lain (248/1970) tai joukkoliikenteen tarkastus-maksusta annetun lain (469/1979) soveltami-sesta;
2) valtion televisio- ja radiorahastosta an-netun lain (745/1998) mukaisesta televisio-maksun ja tarkastustelevisio-maksun määräämisestä;