Case Stockholm County Council

Esimerkkinä focused factory-konseptin hyödyntämisestä terveydenhuollossa toimii Tukholman lääninvaltuuston sairaanhoitopalvelun strateginen muutos terveyspalveluiden tarjonnassa.

Tapaustutkimuksessa tutkittiin meneillään olevaa yleissairaaloiden osastojen uudelleen sijoittamista erikoistuneisiin yksiköihin (Dabhilkar & Svarts 2019). Kyseinen tapaus antaa hyvät mahdollisuudet tutkia ilmiötä sen kokonaisvaltaisuutensa takia. Muutos keskittyy koko kyseisen alueen palveluportfolioon yksittäisen sairaalan sijasta (Dabhilkar & Svarts 2019).

Tukholman lääninvaltuusto on arvioinut sairaanhoitopalveluiden tarpeen kasvavan nopeasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Tämä johtuu kasvavan väestömäärän ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutuksesta. (Dabhilkar & Svarts 2019). Väestön ikääntyminen aiheuttaa kestävyysvajeen, jonka korjaamiseksi julkisia menoja on karsittava. Terveydenhuoltopalvelut ovat merkittävä osuus valtion menoista, joten kustannustehokkaan ratkaisun etsiminen fokusointia hyväksi käyttäen on kannattavaa.

Muutosprosessin suunnittelu käynnistettiin 2011 ja projektille määriteltiin kolme tavoitetta.

Tavoitteet olivat helppo saavutettavuus, korkea laatu ja korkea tehokkuus. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi nykyisten ja uusien, rakenteilla olevien sairaaloiden roolit palvelujen tarjonnassa jaetaan uudelleen. (Dabhilkar & Svarts 2019). Lääninvaltuuston analyysin mukaan

yleissairaaloissa tehtävän hoidon yksikkökustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin erikoistuneissa sairaaloissa, johtuen kalliista teknologiasta ja tarpeen vaatiessa paikalle kutsuttavasta erikoishenkilökunnasta. Vaikka hoitotapaukset olisivatkin harvinaisia, sairaalan täytyy silti investoida kalliisiin laitteisiin, jotta hoito voidaan suorittaa. Fokusoidussa yksikössä näiden erikoislaitteiden käyttö on yleisempää potilasohjauksen vuoksi, joten yksikkökustannuksia saadaan tuotua alemmaksi. Uudistuksen yhtenä osa-alueena oli kehittää uusi sairaanhoidon yksikkö, jonne ohjataan kiireettömät hoitotapaukset, jotka eivät vaadi erikoislaitteistoa. Tämän muutoksen vuoksi yleissairaalat voivat keskittyä kiireellisiin, nopeasti hoitoa vaativiin tapauksiin. Kaikista vaativimmat hoitotoimenpiteet ja harvinaisimmat hoitotapaukset keskitetään uuteen erikoisyksikköön.

Muutosprosessin analysoinnissa käytetään apuna edellisessä osiossa esiteltyjä (Mukherjee et al.

2000) focused factory-konseptin ulottuvuuksia. Tuottavan teollisuuden kontekstissa esiintyvät ulottuvuudet (tuote, prosessi, markkinasegmentti, maantieteellinen markkina-alue, volyymi ja toimittajat) on muotoiltu palvelusektorille sopivampaan muotoon. Uudet ulottuvuudet ovat osaamisen alueet, toimintamallit, terveydentilat, potilasryhmät, hoitosuunnitelmat ja hoitotoimenpiteiden vaikeustaso (Dabhilkar & Svarts 2019). Tuottavan teollisuuden mallissa olevat tuote ja prosessi vastaavat osaamisen alueita ja toimintamallia terveydenhuollon kontekstissa. Markkinasegmentin vastineeksi voidaan ajatella potilasryhmiä ja heidän terveydentilaansa. Hoitosuunnitelma liittyy yksikön tarjoamaan hoidon muotoon.

Hoitosuunnitelman laajuudella voidaan arvioida yksikön fokusoitumisastetta. Korkean fokusoitumisasteen yksikkö keskittyy vain yhdenlaisten tapausten hoitamiseen. Tällaisia yksiköitä ovat erikoissairaalat, kun taas asteikon toista päätä edustavat yleissairaalat.

Kuvassa 4 on esitelty kolmen uuden yksikön sijoittuminen fokusoitumisastetta mittaavaan kuvaajaan. Keskipisteenä kuvaajassa on teoreettinen täydellinen fokusoituminen, jossa yksikkö keskittyisi vain yhdenlaisiin tapauksiin yhdessä potilasryhmässä. Kuvaajan reunalla oleva arvo kuvastaa vanhan mallin yleissairaalaa, jossa hoidetaan kaikenlaisia tapauksia kaikissa potilasryhmissä (Dabhilkar & Svarts 2019). Yleissairaalan kuvaaja olisi siis asteikon reunoja pitkin kulkeva viiva. Suurimman fokusoitumisasteen omaava on kiireettömien tapausten hoitoon keskittynyt yksikkö. Erikoistapausten yksiköllä ja kiireellisten tapausten yksiköllä fokusoituminen on vähäisempää niiden laajemman palveluportfolion vuoksi. Kuitenkin

molempien yksiköiden kohdalla fokusoituminen on tavallista yleissairaala suurempi (Dabhilkar

& Svarts 2019).

Erikoistapauksiin keskittyneellä yksiköllä suurin fokusoitumisaste on vaikeustasoa mittaavalla asteikolla. Vähäisempää huomiota vaativat tapaukset on siirretty kiireettömän hoidon yksikköön. Osaamisen laajuus on yksikköjen välisessä arvioinnissa suurinta, sillä erikoistapauksia käsitellään lähes kaikilla osa-alueilla. Myös toimintamallit ja potilasryhmien terveydentilat ovat jakautuneet laajalle skaalalle niiden monimuotoisuudesta johtuen.

Kiireettömien tapausten yksiköllä on kokonaisuudessaan suurin fokusoitumisen aste. Yksikkö keskittyy ainoastaan tapauksiin, jotka eivät vaadi kalliita laitteistoa tai monimutkaisia hoitotoimenpiteitä. Potilasryhmien kohdalla lähes kaikki yksiköt ovat samalla tasolla, koska terveydenhuoltopalvelut ovat julkisen terveydenhuollon järjestämiä ja näin ollen kaikkien saatavissa. (Dabhilkar & Svarts 2019).

Akuuttien tapausten yksikössä fokusoitumisen kokonaisaste on kahden edellä mainitun yksikön välimaastossa. Hoitojen vaikeustaso on kaikista yksiköistä monimuotoisin, sillä kiireellistä hoitoa tarvitsevat tapaukset voivat olla hyvin erilaisia ja toisistaan poikkeavia. Tällaisen yksikön kohdalla on ehdottomana vaatimuksena nopean hoidon tarjoaminen hätätilanteissa.

Kuva 4. Yksiköiden sijoittuminen fokusoitumisasteen kuvaajassa. (Dabhilkar & Svarts 2019) Focused factory-konseptia ajatellen valmistavan teollisuuden ja terveydenhuollon ulottuvuuksia voidaan arvioida samalla tavalla. Jokaisen ulottuvuuden kohdalla suppeampi valikoima tarkoittaa korkeampaa fokusoitumisen astetta (Dabhilkar & Svarts 2019). Näiden ulottuvuuksien avulla saadaan kokonaiskuva yksiköiden fokusoitumisesta ja tämän tiedon avulla voidaan vertailla sen vaikutuksia suorituskykyyn. Kyseisen tapauksen kohdalla on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida muutoksen kokonaisvaikutuksia. Sairaaloiden strateginen muutosprosessi on mielenkiintoinen tutkimuskohde ja tuloksia voidaan käyttää hyväksi tulevaisuudessa esimerkiksi Suomen terveydenhuoltopalveluita uudistettaessa.

0 20 40 60 80 100

Osaamisen alueet

Toimintamallit

Terveydentilat

Potilasryhmät Hoitosuunnitelmat

Vaikeustaso

Kiireettömien tapausten yksikkö Erikoisyksikkö Akuuttien tapausten yksikkö

4 YHTEENVETO

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia focused factory-konseptin kehittymistä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Työ toteutettiin tulkitsemalla eri aikakausina julkaistuja tutkimuksia ja artikkeleita. Konseptia tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen näkökulmasta, joista ensimmäinen keskittyi sen kehittymiseen luomishetkestä nykypäivään.

Vuonna 1974 Wickham Skinner julkaisi artikkelinsa The Focused Factory, jonka tavoitteena oli antaa yrityksille ratkaisu tuotantoon liittyvien kompromissiratkaisujen välttämiseen ja kilpailuedun saavuttamiseen. Artikkelin julkaisuun ja konseptin kehittämiseen johtivat 1970-luvun kriisi Yhdysvaltojen tuottavuuden laskussa. Yhdysvaltojen asema maailman talousmahtina oli heikentynyt ja uudelle lähestymistavalle oli kriittinen tarve talouden parantamiseksi. Focused factory-konsepti tarjosi ratkaisun tuottavuuden ongelmaan rajoittamalla tuotantolaitosten monimuotoisuutta ja keskittymällä yrityksen ydinosaamiseen.

Konseptin perusideana on ajatus siitä, että yritys ei voi toimia optimaalisesti usealla osa-alueella.

Täysin uutena toimintatapana konseptia ei kuitenkaan voida pitää, sillä se on ottanut vaikutteita 1900-luvun alkupuolella syntyneestä liukuhihnatuotannon käsitteestä. Liukuhihnatuotanto, eli massatuotanto on ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen focused factory-konseptin kanssa.

Molemmissa malleissa keskitytään samankaltaisten tuotteiden tuottamiseen suurina määrinä.

Tällaisten tuotantomallien etuna on osaamisen kehittyminen tiettyihin operaatioihin tuotannossa, jolloin tuotantomenetelmiä on helpompi optimoida.

Tuottavassa teollisuudessa konseptin hyödyt ovat jo pitkään olleet yritysten tiedossa ja mitään suurta muutosta toimintamallien kohdalla tuskin on tulossa. Tulevaisuudessa focused factory-konseptin hyödyntäminen tulee lisääntymään palvelusektorilla, erityisesti terveydenhuollossa.

Suurin osa viimeaikaisista tutkimuksista on keskittynyt juuri terveydenhuoltoon ja hyödyntämispotentiaalia on paljon. Kun aiheesta saadaan lisää tutkimustietoa, nähdään rakennemuutoksien todellinen vaikutus ja voidaan arvioida muutoksen kannattavuutta.

Työn toinen tutkimuskysymys liittyi focused factory-konseptin hyödyntämistapaan yrityksen liiketoiminnassa. Ensimmäisessä osassa keskityttiin hyödyntämismahdollisuuksiin valmistavassa teollisuudessa. Käytännön sovelluksia suunniteltaessa on yleensä järkevää valita plant-within-a-plant lähestymistapa. Jos yrityksellä on useita tuotteita, on kustannustehokkaampaa säilyttää tuotanto samassa paikassa, kuin perustaa uusia tehtaita.

Tuotantolinjastot voidaan jakaa omiksi tehtaikseen, joissa jokaisessa on omat johtohenkilöt.

Terveydenhuoltopalveluissa focused factory-konseptia ei ole vielä hyödynnetty yhtä laajasti kuin valmistavassa teollisuudessa. Ruotsissa tehtävä rakennemuutos on hyvä esimerkki mahdollisesta toteutustavasta ja toimii hyvänä lähtökohtana tuleville tutkimuksille.

Mielenkiintoista on nähdä, tuleeko konsepti kehittymään enemmän palvelusektorin suuntaan vai keksitäänkö sille täysin uusia soveltamiskohteita.

5 LÄHTEET

APQC Research. 2010. Manufacturing: Centralization versus Decentralization: Which is better? Target. Vol. 3, s. 55.

Brooke, L. 2008. Ford Model T: The Car That Put the World on Wheels. s. 84.

Burstall, R., Leaver, R., Sussams, J. 1962. Evaluation of Transport Costs for Alternative Factory Sites - A Case Study.

Chatzoglou, P., Chatzoudes, D., Petrakopoulou, Z., Polychrou, E. 2018. Plant location factors:

a field study. OPSEARCH. Vol. 55, nro 3-4, s. 749-786.

Dabhilkar, M. & Svarts, A. 2019. From general to specialty hospitals: operationalising focus in healthcare operations. Operations Management Research. [WWW-dokumentti]. [viitattu

26.3.2019]. Saatavissa:

https://www.researchgate.net/publication/330203511_From_general_to_specialty_hospitals_o perationalising_focus_in_healthcare_operations.

Dierdonck, R., Brandt, G. 1988. The Focused factory in Service Industry. International Journal of Operations & Production Management. Vol. 8, nro 3, s. 31-38.

Elmore, R., Natarajan, R., Rezaee, Z. 1995. Continuous Improvement through the Focused Factory. CMA - the Management Accounting Magazine. Vol. 69, nro 1.

Geography Field Studies Centre. 2018. Location of Industry Factors. [WWW-dokumentti].

[viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://geographyfieldwork.com/IndustryLocationFactors.htm.

Gilmore, J., Pine, J. 1997. The four faces of mass customization. Harvard Business Review.

Vol. 75, nro 1, s. 91-101.

Hounshell, D. 1985. From the American system to mass production, 1800-1932. s. 11.

Hyer, N., Wemmerlöv, U., John, A., Morris, J. 2009. Performance analysis of a focused hospital unit: the case of an integrated trauma center. Journal of Operations Management. Vol. 27, nro 3, s. 203-219.

Latest Quality. Mass Customization Advantages and Disadvantages. [WWW-dokumentti].

[viitattu 25.2.2019]. Saatavissa: https://www.latestquality.com/mass-customization.

Mukherjee, A., Mitchell, W., Talbot, B. 2000. The impact of new manufacturing requirements on production line productivity and quality at a focused factory. Journal of Operations Management. Vol. 18, nro 2, s. 139-168.

Pieters, A., Oirschot, C., Akkermans, H. 2010. No cure for all evils: Dutch obstetric care and limits to the applicability of the focused factory concept in health care. International Journal of Operations & Production Management. Vol. 30, nro 11, s. 1112-1139.

Pine, J. 2011. Beyond Mass Customization. Harvard Business Review. Vol. 89, nro 5.

Roser, C. 2017. Strategies for Mass Customization. [WWW-dokumentti]. [viitattu 15.3.2019].

Saatavissa: https://www.allaboutlean.com/mass-customization/.

Strategos. 2019. Plant-Within-Plant and Focused Factories. [WWW-dokumentti]. [viitattu 15.3.2019]. Saatavissa: http://www.strategosinc.com/plant-within-plant.htm.

Upton, D. 1995. What really makes factories flexible? Harvard Business Review. Vol. 73, nro 4, s. 74-81.

Wassenhove, L. 2015. How “Focused Factories” Deal With Disruption. [WWW-dokumentti].

[viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://knowledge.insead.edu/operations/how-focused-factories-deal-with-disruption-4357.

Wickham, S. 1974. The Focused Factory. Harvard Business Review. Vol. 52, nro 3, s. 113-121.