• Ei tuloksia

Sovari on sosiaalisen vahvistumisen mittari. Se on etsivän nuorisotyön sekä työ-pajatoiminnan vaikuttavuuden mittari. Sovari perustuu työpajojen valmentautu-jille suunnattuun anonyymiin nettikyselyyn. Mittarin tarkoituksena on mitata sekä tuoda esille palveluiden sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä saadaan valtakunnallisesti yhdenmukaista ja vertailta-vaa vaikuttavuustietoa sekä tunnuslukuja Sovari-mittarin avulla. Sovarin on kehit-tänyt ja sen ylläpidosta vastaa Valtakunnallinen työpajayhdistys opetus- ja kult-tuuriministeriön avulla (Kinnunen 2019, 3.)

Sovari vastaa sekä työpajatoimintaa että etsivää nuorisotyötä toteuttavien taho-jen tarpeisiin saada tietoa palveluidensa vaikutuksista. Tulosten avulla esimerkik-si Bestis-työpaja voi todentaa toimintansa vaikutukesimerkik-sia rahoittajille ja esimerkik- sidosryhmil-le. Valtakunnallisen vertailutiedon avulla työpajat ja etsivä nuorisotyö voivat hyö-dyntää Sovaria oman toimintansa asiakaslähtöisessä kehittämisessä.

Sovari-mit-tari sisältää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, jotka ovat sosiaaliset tai-dot, elämänhallinta, itsetuntemus, arjen hallinta sekä opiskelu- ja työvalmiudet.

Vuonna 2019 Sovari-kyselyyn vastasi yli 5200 asiakasta työpajoilta (Into ry. 2021.) 3.6 Aikaisemmat tutkimukset

Aikaisempia tutkimuksia juuri tästä aiheesta en löytänyt. Muita kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä osa-alueita on kuitenkin tutkittu, kuten esimerkiksi kun-touttavan työtoiminnan seurauksia ja vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien tilantee-seen. On myös tutkittu kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia asiakkaan näkökul-masta.

Jarno Karjalainen sekä Vappu Karjalainen (2010) ovat tehneet tutkimuksen kun-touttavan työtoiminnan seurauksista sekä vaikutuksista pitkäaikaistyöttömien ti-lanteeseen. Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla sekä asiakkailta että työntekijöiltä. Tutkimuksessa oli lähitarkastelussa pääkau-punkiseudun kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat sekä heidän sosiaalipoliittiset sekä työllisyyspoliittiset siirtymät kuntouttavan työtoimintajakson jälkeen. Tutki-muksen tulosten mukaan suurin osa asiakaista on yli 25-vuotiaita ja heistä yli kaksi kolmasosaa on miehiä. Suuri osa asiakkaista kärsii terveydellisistä ongelmista. Tut-kimuksessa kävi ilmi, että kuntouttavalla työtoiminnalla on enemmänkin sosiaali-poliittinen kuin työllisyyssosiaali-poliittinen vaikutus (Karjalainen & Karjalainen 2010, 3-4.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt tutkimuksen, mihin kuntouttavaan työ-toimintaan osallistuneet pitkäaikaistyöttömät siirtyivät kuntouttamisjakson jäl-keen pääkaupunkiseudulla vuosina 2008 ja 2009. Tutkimuksessa saatiin selville, että vain noin viisi prosenttia asiakkaista siirtyi koulutukseen tai avoimille työ-markkinoille ja noin 20 % aloitti uuden kuntouttavan työtoiminnan jakson. Tutki-muksen tulosten mukaan kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin siihen, että pitkäaikaistyötyön työllistyy avoimille työmarkkinoille. Tutkimuksen mukaan suuri osa asiakkaista oli sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta oli hyvä ratkaisu sen-hetkisessä elämäntilanteessa. Tulosten mukaan kuntouttava työtoiminta on

enemmänkin sosiaalista kuntoutusta kuin ammatillista kuntoutusta (Kansan Uuti-set 2011.)

Kuntouttavaan työtoimintaan liittyen on tehty esimerkiksi monia ammattikorkea-koulutasoisia opinnäytetöitä vuosien mittaan. On tutkittu muun muassa kuntout-tavan työtoiminnan vaikuttavuutta asiakkaan elämässä. Olen löytänyt monia töitä siitä, kuinka kuntouttavan työtoiminnan vaikutusta on tutkittu. Tutkimuksia kun-touttavan työtoiminnan sosiaalisista vaikutuksista en ole löytänyt.

Viinikainen (2019) on tehnyt Diakonia-ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksista asiakkaan näkökulmasta. Tämän tutki-muksen tulos on, että kuntouttavalla työtoiminnalla on yhteiskuntaan integroiva vaikutus ja kuntouttava työtoiminta on tarvittava palvelu yhteiskunnassamme.

Tutkimuksen mukaan kuntouttava työtoiminta vahvistaa osallisuutta sekä sosiaa-lista toimintakykyä. Holopainen (2012) on tutkinut teemahaastattelun avulla kun-touttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia ja sen vaikutusta elämänhallin-taan. Tutkimustuloksien mukaan työtoiminta toi asiakkaille muun muassa päivä-rytmiä, vahvisti rutiineja ja toi säännöllisyyttä. Se myös antoi osallisuuden tunteen ja vahvisti työ- ja toimintakykyä (Holopainen 2012.)

Sandelin (2014) on tehnyt kirjallisuuskatsauksen kuntouttavan työtoiminnan vai-kutuksista. Katsauksessa hän on käsitellyt asiakasnäkökulmasta, miksi asiakas osal-listuu kuntouttavaan työtoimintaan ja mitä hyötyä asiakas saa kuntouttavaan työ-toimintaan osallistumisesta. Katsauksessa on käsitelty muun muassa hankkeiden loppuraportteja, tutkimuksia, selvityksiä sekä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteitä.

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

4.1 Bestis-työpaja

Bestis on Vaasassa kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava työpaja. Bestistä ylläpitää Bestis ry. Bestis on aloittanut toimintansa elokuussa 2002. Bestiksellä on kolme erilaista pajaa, joista asiakas saa esittää toiveen missä pajassa haluaisi tehdä töitä.

Vaihtoehtoina ovat kädentaitojen paja, puupuoli sekä pyöräpuoli. Bestiksen toi-mintaan osallistuu kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden lisäksi yhdyskuntapal-velua suorittavia henkilöitä, koevapausvankeja sekä työkokeilijoita. Valmennetta-via Bestiksellä on samanaikaisesti 20-30. Tällä hetkellä Bestiksen asiakkaiden ikä-haarukka on 20-35-vuotta (Vaasan Bestis 2021.)

4.2 Aineistonkeruumenetelmä

Teetin kyselyn paperisilla kyselylomakkeilla, jossa oli 15 kysymystä. Kyselylomak-keen mukana annoin saatekirjeen, jossa kerroin tekeväni opinnäytetyötä, kysely on anonyymi ja ketään ei voida tunnistaa lomakkeiden perusteella. Toivoin kyse-lyyn vastaamista mutta kieltäytyä tietenkin saa. Kysekyse-lyyn vastasivat lopulta kaikki Bestiksen asiakkaat, yhteensä 19 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Kyselyyn vastanneista 78,9 % oli miehiä ja 21,1 % naisia.

Kyselyyn vastanneet asiakkaat saivat kysymyslomakkeen nähtäväksi, jonka jälkeen he saivat päättää vastaako kyselyyn vai ei. Vastausprosentti oli 100 %. Olin aina läsnä kysymyksiin vastattaessa, jotta pystyin auttamaan, jos asiakkaalla tuli kysyt-tävää. Teetin kyselyn työtoimintapaikassa Bestiksellä työtoimintapäivän aikana.

4.3 Tutkimuksen toteutus

Aineistolla tarkoitetaan tietoa, joka kerätään tutkimuskysymykseen vastaamista varten. Keräsin aineiston tätä tutkimusta varten paperisella kyselylomakkeella, jo-hon työpajan asiakkaat saivat vastata. Kyselylomake on määrämuotoinen

kysy-myspatteristo, jolla kerätään tietoa. Sen käytöllä on monia tavoitteita ja niistä tär-kein on muuntaa tutkijan tiedontarve kysymyksiksi, joihin vastaaja vastaa. Vas-taukset tulevat yhdenmukaisiksi, jos lomakkeessa on valmiit vastausvaihtoehdot (Holopainen & Pulkkinen 2004, 39.)

Tämän opinnäytteen tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen eli kvantitatii-vinen tutkimus, sillä tarkoitus oli saada lukumääriä siitä, mitä asiakkaat kokevat omasta sosiaalisesta vahvistumisestaan. Määrällinen tutkimus on suunniteltu ke-räämään lukuja ja faktoja. Määrälliset tiedot ovat luonteeltaan tilastotieteellisiä.

Kvantitatiivista tutkimusta käytetään usein vahvistamaan tai kumoamaan ennalta määrätty hypoteesi eli väite (SurveyMonkey 2021.) Kvantitatiivinen tutkimus kä-sittää useita tapoja muun muassa sosiaalisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimi-seen esimerkiksi numeraalisesta aineistosta. Kvantitatiivinen tutkimus sisältää mittaamista ja olettaa, että ilmiö on mitattavissa (Quantitave research 2014.) Kvantitatiivisella tutkimuksella selvitetään lukumääriin liittyviä kysymyksiä. Kvan-titatiivista tutkimusta voi toteuttaa monin eri tavoin. Tutkimukseen tarvittavan tiedon voi kerätä esimerkiksi lomakekyselyillä, henkilökohtaisilla haastatteluilla, jossa on pääosin strukturoidut kysymykset, internet-kyselyillä sekä puhelinhaas-tatteluilla (SnapSurveys 2021.)

Kvantitatiivinen tutkimus vastaa kysymyksiin:

- Mikä?

- Missä?

- Paljonko?

- Kuinka usein?

Määrällinen tutkimus on numeerisesti suuri ja edustava otos. Määrällisessä tutki-muksessa aineiston keräämiseen käytetään yleensä standardoituja

tutkimuslo-makkeita, jossa on valmiit vastausvaihtoehdot. Kvantitatiivisella tutkimuksella saa-daan yleensä selville olemassa oleva tilanne, mutta sillä ei pystytä selvittämään asioiden syitä (Heikkilä 2014.)

Tässä tapauksessa otos on edustava, sillä tutkimukseen osallistui 100 % Bestiksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista. Tutkimus toteutettiin paperisilla kyselylo-makkeilla, joissa oli 15 kysymystä sekä valmiit vastausvaihtoehdot. Valitsin tiedon-keruumenetelmän, koska koin, että se oli asiakkaita ajatellen helpoin. Koin sen myös itselleni helpoimmaksi, koska pystyin teettämään useamman kyselyn sa-manaikaisesti. Tämä tutkimus on kokonaistutkimus, sillä tutkimukseen osallistui jokainen Bestiksen kuntouttavan työtoiminnan asiakas. Kokonaistutkimuksessa tutkimukseen osallistuu jokainen populaation eli perusjoukon jäsen. Pieniin perus-joukkoihin on kannattavampaa tehdä kokonaistutkimus, koska sillä vältetään otantavirhe (Heikkilä 2014.)

4.4 Aineiston analysointi

Opinnäytetyö teetettiin paperisilla kyselylomakkeilla, jonka jälkeen vastaukset ajettiin Google Forms- ohjelmaan. Google Forms laskee ja muodostaa prosenttilu-vut sekä ympyräkaaviot vastauksien perusteella. Kysymysten tulokset tuodaan esiin ympyräkaavioiden avulla. Diagrammeissa eri värit edustavat eri vastausvaih-toehtoja, jotta vastauksia olisi helpompi lukea.

5 TUTKIMUKSEN TULOKSET

Kyselyyn vastasi 19 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Vastanneista 15 oli mie-hiä ja 4 oli naisia. Kukaan ei ilmoittanut olevansa muunsukupuolinen. Vastanneista 73,3 % oli 17–29-vuotiaita ja 26,6 % 30–45-vuotiaita. Yksikään vastanneista ei ollut yli 45-vuotias. Kyselyssä oli yhteensä 15 kysymystä. Seuraavaksi esitän tulokset teettämästäni kyselystä (Liite 1). Tulokset näkyvät ympyräkaaviona, joissa vastauk-set ovat prosenttilukuina.

Kuvio 1. Elämänhallinnan parantuminen.

42,1 % (n=8) vastanneista kokee elämänhallintansa parantuneen kuntouttavan työtoiminnan jakson aikana. 57,9 % (n=11) kokee elämänhallinnan parantuneen jonkin verran. Kaikki Bestiksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat siis kokevat elämänhallintansa parantuneen vähintään jonkin verran.

Kuvio 2. Uusien ystävien saaminen kuntouttavassa työtoiminnassa.

15,8 % (n=3) asiakkaista kokee, että on saanut uusia kavereita Bestikseltä. Suurin osa eli 52,6 % (n=10) asiakkaista kuitenkin kokee, että ei ole saanut uusia ystäviä kuntouttavan työtoiminnan kautta. Kuusi (31,6 %) vastanneista ei osannut sanoa.

Kuvio 3. Työpajalla työskentelyn vaikutus itseluottamukseen.

47,4 % (n=9) vastanneista kokee itseluottamuksensa parantuneen työpajalla työskennellessä. 21,1 % (n=4) kokee, että itseluottamus ei ole muuttunut positii-viseen tai negatiipositii-viseen suuntaan. Vastanneista 31,6 % (n=6) ei osannut sanoa, onko työpajalla työskentely vaikuttanut itseluottamukseen. Yksikään vastan-neista ei kokenut itseluottamuksensa muuttuneen negatiiviseen suuntaan.

Kuvio 4. Työtoimintaan osallistumisen vaikutus vapaa-aikaan.

52,6 % (n=10) vastanneista kokee vapaa-aikansa muuttuneen positiivisesti, kun taas kukaan ei koe vapaa-aikansa muuttuneen negatiiviseen suuntaan työpaja-jakson aikana. 31,6 % (n=6) ei koe vapaa-aikansa muuttuneen mihinkään suun-taan. 15,8 % (n=3)ei osannut kertoa onko vapaa-aika muuttunut vai ei.

Kuvio 5. Työtoiminnan vaikutus kykyyn toimia toisten ihmisten kanssa.

36,8 % (n=7) vastanneista kokee, että kyky toimia toisten ihmisten kanssa on muuttunut positiiviseen suuntaan työpajajakson aikana. 31,6 % (n=6) ei osannut vastata kysymykseen. Myös 31,6 % (n=6) kokee, että kyky toimia toisten ihmisten kanssa ei ole muuttunut työpajajakson aikana. Kukaan vastanneista ei kokenut negatiivista muutosta.

Kuvio 6. Työtoiminnan vaikutus hyvinvointiin.

84,2 % (n=16) kyselyyn vastanneista kokee hyvinvointinsa muuttuneen positiivi-seen suuntaan Bestiksellä olon aikana. Kukaan vastaajista ei kokenut, että hyvin-vointinsa ei olisi muuttunut mihinkään suuntaan taikka negatiiviseen suuntaan.

15,8 % (n=3) vastaajista ei osannut kertoa onko hyvinvointi muuttunut vai ei.

Kuvio 7. Vertaistuen kokeminen työtoiminnassa.

Vastanneista 63,2 % (n=12) on sitä mieltä, että saa työpajan muilta jäseniltä ver-taistukea, kun taas 15,8 % (n=3) asiakkaista kokee, että ei saa työpajan muilta asiakkailta vertaistukea. 21,1 % (n=4) vastanneista ei osannut sanoa saako ver-taistukea vai ei.

Kuvio 8. Muiden ihmisten tapaamisen tärkeys työtoiminnassa.

Kyselyyn vastanneista 63,2 % (n=12) on sitä mieltä, että muiden ihmisten tapaa-minen työtoimintapaikalla on tärkeää. 26,3 % (n=5) ei koe asiaa itselle tärkeäksi.

10,5 % (n=2) ei osannut sanoa, onko muiden ihmisten tapaaminen työtoiminta-paikalla tärkeää.

Kuvio 9. Kokemus tuesta omien asioiden järjestämiseen Bestiksen työntekijöiltä.

78,9 % (n=15) vastanneista kokee saavansa tukea omien asioiden järjestämiseen Bestiksen työntekijöiltä. 21,1 % (n=4) ei osannut vastata. Kukaan vastanneista ei kokenut, että ei saisi Bestiksen työntekijöiltä tukea omien asioiden järjestämi-seen.

Kuvio 10. Kokemus Bestiksen tuesta jatkosuunnitelmiin.

73,7 % (n=14) vastanneista asiakkaista kokee saavansa Bestikseltä tukea jatko-suunnitelmiin. 26,3 % (n=5) ei osannut sanoa, saako tukea vai ei. Kukaan ei koke-nut, että ei saa tukea jatkosuunnitelmia ajatellen.

Kuvio 11. Työpajalla viihtyminen.

94,7 % (n=18) vastanneista kokee viihtyvänsä Bestis-työpajalla. Kyselyyn vastan-neista vain 5,3 % (n=1) ei osannut sanoa viihtyykö vai ei.

Kuvio 12. Työtoiminnan vaikutus tulevaisuuden suunnitelmiin.

Vastanneista suurin osa eli 47,4 % (n=9) ei osannut sanoa, onko kuntouttava työ-toiminta Bestiksellä vaikuttanut tulevaisuuden suunnitelmiin. 36,8 % (n=7) vas-tanneista kokee, että tulevaisuuden suunnitelmat ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan Bestiksellä olon aikana. 15,8 % (n=3) ei kokenut tulevaisuuden suunni-telmien muuttuneen mihinkään suuntaan. Kukaan vastanneista ei ollut sitä mieltä, että tulevaisuuden suunnitelmat olisivat muuttuneet negatiiviseen suun-taan kuntouttavassa työtoiminnassa Bestiksellä.

Kuvio 13. Työtoiminnan vaikutus työkykyyn.

Vastanneista asiakkaista 63,2 % (n=12) on sitä mieltä, että kuntouttavaan työtoi-mintaan osallistuminen Bestis-työpajalla on vaikuttanut positiivisesti omaan työ-kykyyn. 21,1 % (n=4) ei osannut sanoa onko työkyky muuttunut mihinkään suun-taan. 15,8 % (n=3) ei kokenut työkykynsä muuttuneen positiiviseen eikä negatii-viseen suuntaan.

Kuvio 14. Bestiksen tuki mieltä painaviin asioihin.

Suurin osa vastanneista eli 47,4 % (n=9) asiakkaista ei osannut sanoa, saako Bes-tiksellä tukea mieltä painaviin asioihin keneltäkään. 36,8 % (n=7) vastanneista ko-kee saavansa tukea Bestiksen työntekijöiltä, kun taas 15,8 % (n=3) koko-kee saa-vansa tukea mieltä painaviin asioihin sekä Bestiksen työntekijöiltä että muilta asi-akkailta. Kukaan ei vastannut saavansa tukea ainoastaan toisilta asiakkailta tai että ei saisi tukea laisinkaan.

Kuvio 15. Bestiksen tuki erilaisiin elämän haasteisiin.

Vastanneista 57,9 % (n=11) kokee saavansa Bestikseltä tukea oman elämän haas-teisiin. 5,3 % (n=1) ei koe saavansa tukea ja 36,8 % (n=7) ei osannut kertoa saako tukea vai ei.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli:

- Missä määrin sosiaalista vahvistumista tapahtuu Bestiksen kuntouttavassa työtoiminnassa?

Alatutkimuskysymys:

- Onko vertaistuella/Bestiksen työntekijöiden antamalla tuella vaikutusta sosiaaliseen vahvistumiseen?

Sosiaaliseen vahvistumiseen liitetään viisi osa-aluetta, jotka ovat elämänhallinta, arjenhallinta, itsetuntemus, sosiaaliset taidot sekä opiskelu- ja työelämävalmiu-det.

6.1 Sosiaalinen vahvistuminen

Kyselyn tulosten mukaan voidaan todeta, että suurin osa Bestiksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista kokee elämänhallintansa parantuneen vähintään osit-tain tai jonkin verran. Vajaa puolet vastanneista kokee elämänhallintansa paran-tuneen varmasti työpajajakson aikana. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että isolla osalla vastaajista kyky toimia toisten ihmisten kanssa on parantunut. Iso osa vastaajista kokee myös itseluottamuksensa parantuneen työpajajakson ai-kana. Tulosten mukaan lähes 75 % vastaajista kokee saavansa tukea jatkosuunni-telmiin Bestikseltä. Suuri osa kokee myös työkykynsä parantuneen Bestiksellä olon aikana. Sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta ovat elämänhallinta, arjenhal-linta, itsetuntemus, sosiaaliset taidot sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet (Into ry.

2021). Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että suuri osa Bestiksen asiak-kaista kokee sosiaalista vahvistumista työpajalla.

Sovari 2019 -tulosten mukaan työpajojen asiakkaista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran ainakin yhdellä osa-alueella työpajajakson

aikana ja selvää vahvistumista ainakin yhdellä osa-alueella on kokenut 59 % asiak-kaista. (Kinnunen 2019, 12.) Tämän kyselyn vastaavien kysymysten perusteella Bestiksellä 100 % asiakkaista on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jon-kin verran ainajon-kin yhdellä osa-alueella.

Kyselyssä oli kysymys liittyen työpajalla viihtymiseen, johon vastanneista kaikki muut paitsi yksi vastasi kysymykseen kyllä. Koska 100 % asiakkaista kokee sosiaa-lista vahvistumista vähintään yhdellä osa-alueella, voidaan tehdä johtopäätös, että työpajalla viihtyminen vaikuttaa sosiaalisen vahvistumisen kokemiseen.

Tämän tutkimuksen tuloksia on hankalaa verrata aiempiin tutkimuksiin, sillä esi-merkiksi opinnäytetöitä ei ole samasta aiheesta aiemmin tehty. Opinnäytetöitä on tehty kuntouttavan työtoiminnan yleisistä vaikutuksista asiakkaan elämässä, mutta ei sosiaaliseen vahvistumiseen keskittyneenä. Sovari puolestaan keskittyy nimenomaan asiakkaan sosiaaliseen vahvistumiseen ja siihen voin joiltain osin ver-rata tämän tutkimuksen tuloksia. Sovarin vuonna 2019 teetetyn kyselyn mukaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Bestiksellä vastaava luku on 100 %.

Sovarin vuoden 2020 kyselyn tuloksia ei ole vielä julkaistu, joten tuloksia ko-ronapandemian ajalta on mahdotonta vertailla. Olisi mielenkiintoista nähdä, ovatko tulokset muuttuneet pandemian aikana. Kuntouttavan työtoiminnan ta-voitteena on muun muassa edistää asiakkaan elämänhallintaa. Tutkimuksen tulos-ten mukaan suurin osa asiakkaista kokee elämänhallintansa parantuneen kuntout-tavan työtoiminnan aikana. Kuntoutkuntout-tavan työtoiminnan tavoitteena on myös työ-kyvyn parantaminen. Suurin osa Bestiksen asiakkaista kokee työkykynsä parantu-neen työpajajakson aikana. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteisiin liittyvien ky-symysten tulosten perusteella kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet toteutuvat hyvin Bestis-työpajalla.

6.2 Vertaistuen/muun tuen vaikutus sosiaaliseen vahvistumiseen

Tulosten perusteella yli puolet vastanneista asiakkaista kokee saavansa työpajalta ja sen muilta jäseniltä vertaistukea. Vastausten mukaan reilusti yli puolet kokee myös saavansa Bestiksen työntekijöiltä tukea omien asioiden järjestämiseen.

Koska vain kolme vastanneista kokee, että ei saa Bestikseltä vertaistukea, voidaan vetää johtopäätös, että vertaistuen saaminen mahdollisesti vaikuttaa sosiaalisen vahvistumisen kokemiseen jollain tasolla. Vastauksista voidaan myös vetää johto-päätös, että työntekijöiden antamalla tuella on merkitystä sosiaalisen vahvistumi-sen kokemisessa. Työpajan tehtävissä onnistuminen ja myönteivahvistumi-sen palautteen saaminen ryhmän muilta jäseniltä sekä valmentajilta tuottavat asiakkaalle hyväk-sytyksi tulemisen tunteita. Esimerkiksi kannustava valmennus sekä työpajayhtei-sössä pärjääminen edistävät tavoitteisiin pyrkimistä ja uuden oppimista (Kinnunen 2019, 6.)

Esitin lomakkeessa kysymyksen liittyen muiden ihmisten tapaamiseen työtoimin-tapaikalla. Vastanneista 63,2 % kokee muiden ihmisten tapaamisen työtoiminta-paikalla tärkeäksi. Vastausprosentti on täysin sama, kuin vertaistukikysymyksessä.

Tästä voi mahdollisesti vetää johtopäätöksen, että he, jotka kokevat saavansa ver-taistukea Bestiksen muilta asiakkailta, kokevat muiden ihmisten tapaamisen tär-keäksi ja nämä yhdessä vaikuttavat sosiaalisen vahvistumisen kokemiseen.

6.3 Tutkimuksen eettisyys

Huomioin tutkimusta tehdessäni tutkimusetiikan toteutumista opinnäytetyössäni.

Etiikkaan liittyy esimerkiksi tutkimusta varten kerätyn aineiston asianmukainen tu-hoaminen, tutkimuksen luotettavuus ja tulosten uskottavuus, tarkkuus ja huolelli-suus tutkimustyössä sekä tutkittavien suojeleminen, esimerkiksi henkilöllisyys.

Tutkimuksessa huomioin eettisyyttä siten, että kyselyyn vastaajien henkilötietoja ei kysytty, eikä niitä luovutettu mihinkään. Eettisesti hyvä käytäntö kunnioittaa

jo-kaisen ihmisen ainutlaatuisuutta ja arvoa. Toimin luottamuksellisesti sekä puolu-eettomasti, jotta asiakkaan oikeus yksityisyyteen toteutui (Kananoja, Lähteinen &

Marjamäki 2011, 130.) Bestiksen asiakkaat saivat vastata kyselyyn nimettömästi, jolloin heidän ei tarvinnut paljastaa mitään tietoja itsestään. Huomioin eettisyyttä myös pyytämällä tutkimuslupaa Bestikseltä. Kyselylomakkeeseen liitettiin saate-kirje, jossa kerroin tutkimuksen tavoitteen, tarkoituksen sekä vapaaehtoisuuden osallistumiseen.

Tutkimuksen päätyttyä aineisto tuhotaan asianmukaisella tavalla välittömästi eli kyselylomakkeet tuhotaan lopullisesti. Tutkimus tulee tehdä hyvin normien ja ar-vojen sisällä, jotta tutkimus olisi eettisesti hyväksyttävä.

Eettisesti hyvän tutkimuksen teossa tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus lasketaan hyvään tieteelliseen käytäntöön.

Epärehellisyyttä on tärkeää välttää jokaisessa tutkimuksen vaiheessa (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2013, 23–25.)

6.4 Tutkimuksen luotettavuus

Kaikkien tutkimusten luotettavuus ja pätevyys vaihtelevat siitä huolimatta, että tutkimuksessa pyrittäisiin välttämään virheiden syntymistä. Tutkimuksen luotetta-vuuteen liittyviä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti ja eri tavoin ne mittaa-vat tutkimuksen luotettavuutta (Hirsjärvi ym. 2013, 231.)

Tutkimuksen tulee olla reliaabeli, eli toistettava. Tutkimus tulee olla toistettavissa samanlaisilla tuloksilla. Jotta tutkimus olisi reliaabeli, tulosten saamiseksi on var-mistettava, että otos on edustava sekä tarpeeksi suuri ja että tiedonkeruu, tulos-ten syöttö ja käsittely tehdään virheettömästi ja huolellisesti (Heikkilä 2014.) Re-liabiliteettia voidaan arvioida esimerkiksi toistomittauksilla (Tilastokeskus 2021).

Reliabiliteetti kuuluu yleensä kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen. Sillä viitataan perinteisesti käytetyn tutkimusmenetelmän kykyyn antaa

ei-sattuman-varaisia tutkimustuloksia. Tutkimuksen sisäinen reliabiliteetti voidaan todeta mit-taamalla sama tilastoyksikkö useammin kuin kerran ja jos mittaustulokset ovat sa-mat, niin mittaus on reliaabeli (Kyvyt.fi 2021.)

Validiteetilla tarkoitetaan tutkimuksen pätevyyttä. Tutkimuksen pätevyydellä taas tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä, mitä sillä on tarkoitus mitata (Kyvyt.fi 2021.) Validi eli pätevä tutkimus antaa keskimäärin oikeita tuloksia eikä sisällä systemaattisia virheitä. Tutkimuksen pätevyys on etukäteen varmistettava tarkoin harkitulla tiedonkeruulla sekä huolellisella suunnittelulla. Esimerkiksi yksi-selitteiset, oikeita asioita mittaavat ja koko tutkimusongelman kattavat kysymyk-set sekä korkea vastausprosentti (Heikkilä 2014.)

7 POHDINTA

Aloitin opinnäytetyön työstämisen helmikuussa 2020. Aiheen päätimme yhdessä työpajan toiminnanjohtajan kanssa. Rajasin kohteeksi ainoastaan Bestis-työpajan ja aiheeksi sosiaalisen vahvistumisen, jotta opinnäyte ei laajenisi liian laa-jaksi.

Teetin kyselyn paperisilla kyselylomakkeilla. Ensin ajattelin teettää kyselyn netti-linkin kautta, mutta päädyin paperisiin lomakkeisiin. Tämä oli hyvä valinta, sillä ky-selyyn pystyi vastaamaan useampi henkilö samanaikaisesti. Otin kyselylomakkee-seen 15 kysymystä. Tämä oli hyvä kysymysmäärä ja vastaamikyselylomakkee-seen meni alle viisi minuuttia. Uskon, että asiakkaat eivät olisi jaksaneet keskittyä, jos kysely olisi ollut pidempi. Kaikki kyselyn kysymykset olivat strukturoituja kysymyksiä. Päätin, että en laita kyselyyn avoimia kysymyksiä, koska ajattelin strukturoitujen kysymysten olevan asiakkaille helpompi vastata.

Ennen kyselyn teettämistä Bestiksellä ajattelin saavani paljon vastarintaa, koska juuri kukaan asiakkaista ei tuntenut minua entuudestaan. Yllätyin siitä, että yksi-kään asiakkaista ei kieltäytynyt vastaamasta kyselyyn. Olin Bestiksellä noin viikon ajan. Teetin kaikki kyselyt itse, yhtä lukuun ottamatta, koska yksi asiakas oli poissa koko viikon. Bestiksen toiminnanjohtaja teetti viimeisen kyselyn puolestani ja skannasi vastaukset minulle.

Vastausten analysointi oli pääosin helppoa. Syötin vastaukset Google Forms -oh-jelmaan, jonka kautta sain vastauksista valmiit piirakkakuviot prosenttilukuineen.

Haasteita vastausten analysoinnissa tuotti se, että kaikki eivät olleet ymmärtä-neet, että vastausvaihtoehdoista kuului valita ainoastaan yksi vaihtoehto. Muuta-massa lomakkeessa oli joihinkin kysymyksiin annettu kaksi vastausta ilman, että oli sutattu väärä vastaus pois. Näissä tapauksissa oli hankala päättää, kumpi vas-taus oli oikein, koska kyselyt olivat nimettömiä, joten vasvas-tausta ei voinut jälkeen-päin tarkentaa.

Kyselyä teettäessäni sain lomakkeesta palautetta joistakin kysymyksistä. Kysyin lo-makkeella esimerkiksi itseluottamuksesta ja onko työpajalla työskentely vaikutta-nut itseluottamukseen. Vastausvaihtoehtoina oli: Kyllä, positiivisesti; Kyllä, nega-tiivisesti; Ei sekä En osaa sanoa. Ajattelin, että näistä vaihtoehdoista löytyy kaikille sopiva. Kyselyä täyttäessä yksi asiakkaista kysyi, että mitä vastata, jos ei ole ollut ongelmia itseluottamuksen kanssa. Esitin lomakkeessa myös kysymyksen: Koetko saavasi Bestikseltä tukea erilaisiin elämän haasteisiin? (esim. harrastukset,

Kyselyä teettäessäni sain lomakkeesta palautetta joistakin kysymyksistä. Kysyin lo-makkeella esimerkiksi itseluottamuksesta ja onko työpajalla työskentely vaikutta-nut itseluottamukseen. Vastausvaihtoehtoina oli: Kyllä, positiivisesti; Kyllä, nega-tiivisesti; Ei sekä En osaa sanoa. Ajattelin, että näistä vaihtoehdoista löytyy kaikille sopiva. Kyselyä täyttäessä yksi asiakkaista kysyi, että mitä vastata, jos ei ole ollut ongelmia itseluottamuksen kanssa. Esitin lomakkeessa myös kysymyksen: Koetko saavasi Bestikseltä tukea erilaisiin elämän haasteisiin? (esim. harrastukset,