Sosiaalisen median kudelmaisuus

Sosiaalisen median kudelmaisuudella tarkoitetaan niitä ominaispiirteiden yhtäläi-syyksiä, jotka rakentuvat osista tai jotka ovat kutoutuneet yhteen. Tässä kappaleessa tarkastellaan näitä sosiaalisen median ominaispiirteitä.

Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että monimuotoisuus on ominaisuus, joka liitetään usein sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media voi siis toisin sanoen saada useita eri muotoja, joissa sosiaalisen median ominaispiirteet näkyvät erilailla. Konkreettisim-min monimuotoisuus konkretisoituu kaikissa niissä eri työkaluissa, joita sosiaalinen media voi käyttää hyväkseen (Wikipedia.org 2008b; Bulik 2008; Fernando 2007;

Solis 2007a). Oli kysymys sitten blogeista, wikeistä, virtuaalimaailmoista tai sosiaa-lisista verkostopalveluista, jokainen näistä sosiaalisen median genreistä toimii omalla tavallaan, vaikka niillä onkin yhtäläisyyksiä. Monimuotoisuus antaa sosiaalisen me-dian käyttäjille mahdollisuuden valita parhaiten sopivan meme-dian eri tarpeisiin. Osaksi sosiaalisen median monimuotoisuus johtuu kuitenkin sen standardien kehittymättö-myydestä.

Myös modulaarisuus nousi aineistosta esille sosiaalisen median ominaispiirteenä.

Hyvä esimerkki sosiaalisen median modulaarisuudesta ovat niin sanotut mashupit.

Vakiintunutta suomennosta mashup-termille ei ole vielä löytynyt, mutta käännöksek-si on ehdotettu sekä yhdistelmäpalvelua että koostesovellusta. Mashupeilla tarkoite-taan siis joka tapauksessa verkkopalveluja, jotka on toteutettu eri palveluja ja sisältö-jä yhdistämällä (Scoble 2007; Wikipedia.org 2008b). Eri palvelut on kudottu ku-vainnollisesti yhteen yhtenäiseksi palveluksi. Esimerkkinä mashupista käy yhdysval-talaisten Chicagocrime.orgin kehittäjien Everyblock.com, joka yhdistelee kart-tanäkymään paikallisia uutisia, blogikirjoituksia, rikostilastoja ja viranomaistiedot-teita. Myös yritysten ja organisaatioiden kannattaa huomioida toiminnallisuuksien ja tietojen yhdisteltävyys sekä ohjelmistorajapintojen (engl. Web application program-ming interface, web API) kehittäminen ja niiden mahdollinen avaaminen. Tämä edesauttaa verkkopalvelujen kehittämisestä.

Sosiaalisen median modulaarisuus näkyy myös perinteisissä blogikirjoituksissa, jois-sa tekstiä, kuvaa ja videokuvaa on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Modulaari-suus onkin yksi Lev Manovichin (2001) uudelle medialla antamista määrittelyistä.

Manovich näkee, että koko internetin rakenne on modulaarinen. Samaa voidaan

sa-noa sosiaalisesta mediasta, jossa eri sosiaaliset mediat yhdistelevät, linkittävät ja syndikoivat sisältöjä eri palveluista (Scoble 2007). Myös blogin sisällön voidaan katsoa rakentuvan julkaisijan kirjoituksista, lukijoiden kommenteista, ulospäin suun-tautuvista linkeistä ja muista elementeistä. Mediakonvergenssi ilmentyy selkeästi sosiaalisen median modulaarisuuden kautta.

Sosiaalisen median modulaarisuus näyttäytyy hyvin myös pienissä sovelluksissa, niin sanotuissa widgeteissä, joita ylläpitäjät voivat helposti upottaa omiin verkkopal-veluihinsa tai blogeihinsa. Suuremmalle yleisölle nämä pienet ohjelmat ovat tulleet tutuiksi muun muassa Facebookin applikaatioiden kautta. Widgetit ja applikaatiot ovat siis pieniä verkkonäkymiin sisällytettäviä ohjelmia, joilla on erilaisia funktioita.

Esimerkiski Flickr-kuvapalvelun widget ja Facebook-applikaatio näyttävät käyttäjän palveluun tallettamat kuvat myös käyttäjän omassa blogissa tai Facebook-profiilisivulla. Myös markkinoijat ja tuotekehittäjät ovat ymmärtäneet widgettien näkyvyyden ja käytön arvon. Esimerkiksi Nike+ ja Nokia Sports Tracker -palveluissa käyttäjät voivat lisätä widgetin blogiinsa tai Facebook-profiliinsa ja siten näyttää kontakteilleen palvelutuotteen kanssa juostut kilometrit (www.nikeplus.com;

sportstracker.nokia.com).

Yksi sosiaalisen median kudelmaisista ominaispiirteistä on muokattavuus. Sosiaali-nen media erottuu muokattavuudessa perinteisestä joukkoviestinnästä. Fyysistä leh-teä, CD-romppua tai televisiolähetystä ei voi muokata jälkikäteen, mikäli joku sisäl-lön kohta osoittautuu vääräksi. Kuitenkin sosiaalista mediaa voidaan muokata julkai-sun jälkeenkin. Lisäksi lukijat pystyvät jättämään kommentteja blogiin toisin kuin painettuun lehteen (Scoble 2007). Sosiaalisen median muokattavuudessa wikit ovat omaa luokkaansa, mutta toki myös muut sosiaaliset mediat ovat helposti muunnelta-vissa. Muokattavuudessa ei ole ainoastaan kysymys verkkotekstien editoimisesta, vaan myös muun muassa omien profiilisivujen personoinnista sekä erilaisista video-remixeistä. Sisältöjen muokkauksessa on myös erilaisia mahdollisuuksia, jotka ilme-nevät hyvin wikien käytössä: Sisältöjen kommentoinnissa ei kosketa itse sisältöihin.

Sisällön muokkaus eli editointi kartuttaa sisältöjä tai muokkaa niitä. Sisältöjen pois-taminen eli deletointi voidaan nähdä äärimmäisenä keinona hallita sisältöjä. Hyvä esimerkki sisältöjen poistamisesta on joidenkin Wikipedia-artikkelien poistokeskus-telut ja -äänestykset.

Sosiaalisen median modulaarisuuteen liittyy tiiviisti myös multimediallisuus (Hil-born 2007; Scoble 2007; Wikipedia.org 2008b). Multimedia on media, joka yhdiste-lee erilaisia sisältöjä toisiaan tukevalla tavalla. Sosiaalisen median multimediaalisuus konkretisoituu parhaiten esimerkiksi käyttäjälähtöisissä sisällöissä, joissa on yhdis-tetty niin videota, kuvaa kuin tekstiäkin. Multimediaan liittyy läheisesti hypermedi-an käsite, joka laajentaa multimedihypermedi-an käsitteen koskemahypermedi-an hypertekstuaalisia ympä-ristöjä (Bolter & Grusin 2000). Sosiaalinen media, joka on ominaisuuksiltaan inter-netiä hyödyntävää, on siten myös hypermediaallista.

Sosiaalisen median monisäikeisyys (Weber 2007) on parhaiten havaittavissa verkon keskustelupalstoilla. Foorumit tukevat usein dialogin monisäikeistä (engl. multith-readed) esittämistä, jossa keskustelijat voivat viitata mihin tahansa keskustelun osi-oon. Verkkokeskustelut voivat sijaita eri puolilla verkkoa, mutta silti ne voivat olla yhteen sidottuja. Keskustelut voivat synnyttää uusia keskusteluja uusilla alustoilla tai alkuperäiset keskustelut voivat kehittyessään ottaa uusia näkökulmia keskusteluun mukaan ja siten muodostaa useampia säikeitä.

Sosiaalisen median sisältöjen säikeisyyttä sivuaa myös sosiaalisen median rakentei-nen luonne; Tom Coatsin (2003) mukaan sosiaaliset sovellukset pohjautuvat raken-teiseen välitykseen. Rakenteisella välityksellä tarkoitetaan sosiaalisen median yhtey-dessä käyttäjien välisen toiminnan rakenteistamista. Kysymys on niistä tavoista, joil-la käyttäjien toimet vaikuttavat käytössä olevan median toimintaan ja tätä kautta käyttäjien omiin valintoihin ja toimintoihin. Tätä rakenteisuutta voidaan kuvata emergenttinä prosessina ja sosiaalisen median toimintatapana. Hyvä esimerkki tästä on mikroblogauspalvelu Jaiku. Jaikussa käyttäjän viestien tavoittavuus riippuu käyt-täjän kontaktien määrästä sekä kontakteista itsestään. Nämä taas riippuvat osaltaan käyttäjän verkostoon osallistumisesta ja viestinnän sisällöistä. Jaikussa on siis ole-massa eräänlainen sisäänrakennettu takaisinkytkentä, joka riippuu siitä, miten käyttä-jä käyttää palvelua. Myös Sirkka Heinonen ja Minna Halonen (2007, 6) määrittelevät raportissaan sosiaalisen median osaksi ne toimintatavat (modus operandi), joiden avulla ihmiset voivat luoda, jakaa, vaihtaa ja kommentoida sisältöjä virtuaalisissa yhteisöissä ja verkostoissa.

Tim O’Reilly (2004) viittaa tähän sosiaalisen median takaisinkytkentään osallistumi-sen arkkitehtuurina (engl. the Architecture of Participation). O’Reillyn mukaan

sa-voitteet ja toiminnat luovat kollektiivista arvoa yhteisölle. (O’Reilly 2004.) Yksin-kertainen esimerkki tästä ovat vertaisverkot ja varsinkin BitTorrent. Käyttäjä, joka lataa tiedostoa BitTorrent-verkosta, jakaa samaa tiedostoa automaattisesti myös muille käyttäjille jo latauksen aikana. Amazon.com-verkkokauppa hyödyntää sitä vastoin kuluttajien hakutuloksia kohdentamalla relevanttia mainontaa palvelussa vie-raileville asiakkailleen. Ylipäätään mainostajat ovat kokeilleet sosiaalisen median osallistumisen arkkitehtuurin hyväksikäyttöä erilaisin menestyksin. Facebookin Bea-con-mainosohjelma ärsytti käyttäjiä keräämällä tietoa esimerkiksi verkko-ostoksista, joita Facebookin jäsen teki mainospalvelussa mukana olevassa verkkokaupassa. Tä-mä tieto välittyi jäsenen kontakteille toimien mainoksena kyseiselle verkkokaupalle.