Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön olemassaolon edellytyksenä on yhtiösopimus (AKL 1:1.1). Ne syntyvät oikeushenkilöksi ja saavuttavat oikeuskelpoisuutensa sillä hetkellä, kun yhtiön yhtiösopimus tulee voimaan (AKL 1:2). Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona (AKL 1:3).
Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten sopimusvapaus on hyvin laaja, koska AKL on pääosin tahdonvaltainen eli dispositiivinen. Yhtiömiehillä on vapaus itse määrätä, missä muodossa tai järjestyksessä sopimus tehdään (muotovapaus) ja mitä sopimuksessa sovitaan (sisältövapaus). Yhtiömiehillä on lisäksi laaja sopijakumppanin valitsemisvapaus (ks. edellä 2.2.).42
Yhtiömiesten laajaa sisältövapautta lainsäätäjä on halunnut rajoittaa vain joissakin yksittäistapauksissa, kun yhtiömiehen etujen turvaamiseen liittyvät painavat syyt edellyttävät pakottavaa sääntelyä. Sopimuksin ei voida rajoittaa
- yhtiömiehen oikeutta tarkastaa yhtiön kirjanpitoa ja saada tietoja yhtiön toiminnasta (AKL 2:15)
- yhtiömiehen oikeutta moittia yhtiön tilinpäätöstä (AKL 2:16 ja 7:7)
- yhtiömiehen oikeutta irtisanoa yhtiösopimus, kun yhtiömieheksi ryhtymisestä on kulunut kymmenen vuotta, vaikka sopimus olisi sovittu tätä pidemmäksi aikaa (AKL 5:2.3)
- yhtiömiehen oikeutta vaatia selvitystilaa silloin, kun yhtiösuhteen edellytykset ovat rauenneet (AKL 5:5).
41 Koski ym. 1990: 35–36; Wilhelmsson ym. 2001: 35–36.
42 Toiviainen 2006: 50; Saarnilehto 1991: 29–30.
Julkisen edun vuoksi säädettyjä pakottavia säännöksiä koskien kirjanpitoa ja tilintarkastusta eivät yhtiömiehet voi keskinäisin sopimuksin sivuuttaa. Yleisten periaatteiden mukaisesti yhtiömiesten keskinäisin sopimuksin ei voida vaikuttaa kuin rajatusti kolmannen miehen asemaan koskien yhtiön edustamista, yhtiömiehen velkavastuuta sekä eräitä selvitystilaa koskevia säännöksiä.43
AKL:ssa ei ole määräyksiä koskien yhtiösopimuksen muotoa. Yhtiösopimus voi olla niin suullinen kuin kirjallinen. Avoimen yhtiön voidaan katsoa syntyneeksi myös, mikäli yhtiön tunnusmerkistön täyttyminen on pääteltävissä osapuolien käyttäytymisen perusteella, eli yhtiösopimus voi syntyä konkludenttisesti. Kommandiittiyhtiössä on erikseen sovittava ainakin äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanosta koskevista asioista, joten sen yhtiösopimus on käytännössä vähintään suullinen. Yhtiön ja yhtiösopimuksen syntymisellä konkludenttisesti on käytännössä merkitystä rajanvetotapauksissa (ks. em.
KKO 1966 II 99, KKO 1977 II 86, KKO 1995 155).44 Ennen vuoden 1993 lakiuudistusta ruotsalaiset henkilöyhtiöt syntyivät yhtiömiesten sopimuksella, joskin kauppayhtiöt oli rekisteröitävä sakkorangaistuksen uhalla. 1995 voimaan tulleen lain mukaan kauppayhtiöt syntyvät kaupparekisterimerkinnällä, eli merkinnällä on nykyään konstitutiivinen vaikutus. Tällä halutaan mm. tehdä selvempi ero kauppayhtiön ja yksinkertaisen yhtiön välillä.45 Suomessa vastaavaa on toivottu oikeuskirjallisuudessa mm. rajanvetotapausten ratkaisemisen helpottamiseksi.
Henkilöyhtiön rekisteröinnin suhteen AKL viittaa KRL:iin, jonka 3 §:n perusteella avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat velvollisia tekemään rekisteriviranomaiselle perusilmoituksen sakon uhalla, josta säädetään yritys- ja yhteisötietolain (16.3.2001/244) 19 §:ssä. Vastuu ilmoituksen tekemisestä on henkilöyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä (YYTL 14 §). Kaupparekisteriasetuksessa säädetään, että avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiö perusilmoitukseen on liitettävä yhtiösopimus alkuperäisenä (KRA 8 §), mikä merkitsee käytännössä vaatimusta kirjallisesta sopimuksesta eli muotovapauden rajoittamista. Ilmoitusvelvollisuus on myös silloin, kun perusilmoituksessa ilmoitettuun asiaan tai yhtiösopimukseen on tullut muutos (KRL 14 §). Pätevä yhtiösopimus voidaan tehdä muodon puolesta vapaasti eikä mikään estä sitä, että sopimus tehdään osin kirjallisesti ja osin suullisesti. Säännökset perusilmoituksen tekemisestä rajoittavat käytännössä myös yhtiösopimuksen sisältövapautta asettamalla yhtiösopimuksen sisällölle sen minimivaatimuksen:
43 Wilhelmsson ym. 2001: 69.
44 Toiviainen 2006: 50–51.
45 Nial 1990: 28; Sandström 1994: 32–33.
Yhtiösopimuksessa tulee olla mainittuna KRL:n perusilmoituksessa vaatimat tiedot sekä määräykset henkilöyhtiön AKL:ssa määritellyistä tunnusmerkeistä.46 Kaupparekisterilain 5 §:n mukaisesti avoimen yhtiön perusilmoituksessa on mainittava
1. yhtiön toiminimi, josta säädetään toiminimilaissa (2.2.1979/128) 2. päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu
3. kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot 4. yhtiön toiminnan laatu
5. kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan 6. yhtiön postiosoite
7. yhtiömiehet, jotka kirjoittavat yhtiön toiminimen 8. yhtiön mahdollisen toimitusjohtajan henkilötiedot.
Toiminimen erikieliset ilmaisut ja aputoiminimi sekä myös prokura, joka ei sisällä muuta kuin prokuralain (130/79) 3 §:ssä sallitun rajoituksen tai ehdon, sekä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustaja, voidaan ilmoittaa kaupparekisteriin merkittäväksi joko perusilmoituksesta tai muutosilmoituksesta säädetyssä järjestyksessä (KRL 17.1). Kommandiittiyhtiön perusilmoituksessa on näiden lisäksi mainittava äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo rahassa ilmaistuna (KRL 6 §).
Kaupparekisterimerkinnällä ei ole yhtiötä synnyttävää, konstitutiivista, vaikutusta vaan asiantilan toteava, deklaratiivinen, vaikutus. Kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat julkisia ja kaikkien saatavilla, joten niillä katsotaan olevan julkisuusvaikutus.
Positiivinen julkisuusvaikutus ilmenee siten, että esimerkiksi henkilöyhtiöstä rekisteröidyt tiedot oletetaan olevan kaikkien tiedossa. Sitä, että kyseisten tietojen paikkansapitävyyteen voi luottaa, kutsutaan kaupparekisterimerkinnän negatiiviseksi julkisuusvaikutukseksi. Muutettuun rekisterimerkintään yhtiö voi vedota sitten, kun kuusitoista päivää on kulunut muuttuneen seikan rekisteröinnistä ja kuuluttamisesta, ellei voida näyttää toteen, että toinen osapuoli tiesi muutoksesta.47
Koska yhtiösopimuksia ei edellä mainitulla tavalla rekisteröidä ja kuuluteta, niillä ei ole samanlaista julkista luotettavuutta kuin kuulutetuilla rekisteritiedoilla. Kuitenkin, jos kuulutettu seikka poikkeaa rekisteriin merkitystä tai rekisteriin merkittyä elinkeinonharjoittajaa koskevasta asiakirjavihkosta, johon kirjallinen yhtiösopimuskin kuuluu, ilmenevästä seikasta, kuulutettuun seikkaan ei voida vedota kolmatta vastaan.
Kolmas henkilö voi kuitenkin vedota kuulutettuun seikkaan, jollei hänen näytetä
46 Toiviainen 2006: 52–53; ks. Relas-Vuorio 1990: 45; vrt. Airaksinen & Jauhiainen 2000: 65.
47 Toiviainen 2006: 34.
tienneen rekisteriin merkitystä tai asiakirjavihkosta ilmenevästä seikasta (KRL 26.3).
Rekisterimerkinnän julkisuus voi olla merkityksellinen mm. silloin, kun yhtiömiehen edustamisoikeutta on rajoitettu tai kun joku yhtiömiehistä eroaa, tulee uusi yhtiömies tai yhtiömiehen varallisuusasemassa tapahtuu muutoksia, jolloin vaikutukset mm. yhtiön velanmaksukykyyn voivat olla oleellisia.
Yhtiösopimus on varallisuusoikeudellinen sopimus ja siihen soveltuvat sopimusten pätemättömyyttä koskevat OikTL 3 luvun säännökset. Jos yhtiösopimus on solmittu käyttäen hyväksi pakkoa, petollista viettelyä, kiskontaa, erehdystä tai jos sopimuksen syntymisolosuhteisiin vetoaminen olisi kunnianvastaista tai arvotonta, voidaan sopimus todeta pätemättömäksi OikTL:ssa säädetyillä edellytyksillä. Oikeus vedota pätemättömyyteen ei ole voimassa loputtomiin, vaan siihen on vedottava kohtuullisessa ajassa, joka ratkaistaan tapauksittain.
Jos sopimus todetaan pätemättömäksi, osapuolten sopimukseen perustuvat velvollisuudet lakkaavat ja heidän on palautettava sopimukseen perusteella tehdyt suoritukset. Oikeudelliset olot pyritään palauttamaan entiselleen, eli pätemättömyys vaikuttaa taannehtivasti.48 AKL:ssa ei ole säännöksiä, miten tulisi toimia, jos yhtiö on jo ehtinyt toimia jonkin aikaa ja osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen sopimuksen purkautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tällöin tulisi lähinnä kysymykseen yhtiömiehen vaatimus yhtiön asettamisesta selvitystilaan kuin, että joudutaan vetoamaan yhtiösopimuksen pätemättömyyteen.49
KKO 1986 II 114: Yhtiöjärjestyksen määräystä oikeudesta lunastaa osake ei voitu jättää huomioon ottamatta varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilain) 36 §:n perusteella.
Lunastusoikeuden toteuttamista tarkoittava oikeustoimi voitiin sitä vastoin kumota lain pätemättömyysperusteilla.
KKO 1999 42: Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ennen asunto-osakeyhtiölain (809/1991) voimaantuloa otetun lunastuslausekkeen lunastushintaa koskevaa määräystä muutettiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n nojalla.
Yhtiömiesten sopimusvapautta osaltaan rajaa sopimusoikeudellinen kohtuusperiaate.
AKL:iin ei katsottu tarpeelliseksi ottaa yhtiösopimusta koskevaa kohtuullistamissäännöstä, vaan kohtuuttomien yhtiösopimuksen sovittelussa sovelletaan
48 Saarnilehto 2005: 116, 137.
49 Wilhelmsson ym. 2001: 61.
OikTL 36 §:n sovittelusäännöstä.50 Säännöksen nojalla voidaan puuttua sekä ennalta arvattaviin että satunnaisiin epäkohtiin sopimussuhteissa. Henkilöyhtiön yhtiömiesten keskinäisiä suhteita leimaa läheinen ja luottamuksellinen yhteistyö. Mikäli yhtiömiehille tulee riitaa yhtiösopimuksen kohtuullisuudesta, seurauksena on todennäköisesti, että yhtiö puretaan tai että yhtiömies eroaa yhtiöstä. Yhtiön hallintoa ja edustamista koskevien määräysten kohtuullistamiseen onkin pienyhtiötoimikunnan mietinnön mukaan suhtauduttava varovaisuudella. Kohtuullistaminen tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun yhtiön toiminta on päättynyt tai päättymässä tai yhtiömies on eroamassa yhtiöstä, jolloin vahingonkorvausvelvollisuutta, voitonjakoa, omaisuudenjakoa tai selvitystilaa koskevat sopimusmääräykset voivat johtaa jonkin yhtiömiehen kannalta kohtuuttomiin tuloksiin. Sovittelusääntöä voi olla aiheellista soveltaa erityisesti pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, jos olosuhteiden muuttumisen johdosta sopimuksen kirjaimellinen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Lähtökohtana on kuitenkin sopimuksen sitovuus. Sovittelun tulee olla poikkeus.51
50 HE 6/1987: 4.
51 KM 1983:56: 26; Saarnilehto 2005: 163.
3. AVOIMIEN YHTIÖIDEN YHTIÖSOPIMUSKÄYTÄNTÖ