SoMeSe-malli

Työpajassa hahmoteltua harrastepalvelua testattiin myös VTT:n SoMeSe-mallilla, joka täydentää Osterwalderin mallia erityisesti sosiaalisen median alueella. SoMeSe-mallin kohdat liittyvät joko käyttäjille tarjottaviin hyötyihin tai palvelun vaatiman infrastruk-tuurin hallintaan.

Kuva 11 ja Kuva 12 esittävät sosiaalisen median eri piirteiden tärkeyttä suunnitellussa harrastetietopalvelussa. Kuvioiden pohjalta voidaan hahmottaa, mitä piirteitä palvelussa halutaan painottaa.

Kahden mallin ristiintarkastelun ansiosta havaittiin joitakin suunnitelman ristiriitaisuuk-sia. Eräs tällainen oli käyttäjäprofiilien tuen puuttuminen. Käyttäjiä on tarkoitus moti-voida osallistumaan ja tuottamaan sisältöä henkilökohtaisen maineen kerryttämisen ja muilta saadun arvostuksen kautta. Jotta maine toimisi motivoijana, harrastetietopalvelun täytyy tukea käyttäjäprofiilin luomista ja sen myötä identiteetin rakentamista. Maineen

kasvattamisen ohella palvelu tarjoaa käytännöllistä hyötyä, viihtymistä ja yhteisöllisyyt-tä. Mahdollisuus omien mielipiteiden ilmaisemiseen on eräs tapa kartuttaa mainetta, joten sillä on myös tärkeä merkitys palvelussa. Se, että käyttäjät voivat kertoa, mistä harrastuksista ja aiheista haluaisivat sisältöä palveluun, houkuttelee kyseisiä harrastuk-sia tarjoavia tahoja palveluun ja auttaa palvelun kehittämisessä.

Rahan voimalla palvelua ei ole tarkoitus pyörittää, vaan sillä on kokonaisuudessa vain vähäinen merkitys. Harrastetietopalvelun on tarkoitus tarjota välitöntä hyötyä sisältöjä ja yhteisöllisyyttä hakeville käyttäjille, mutta aktiivisille käyttäjille kertyy hyötyä myös pitkän ajan kuluessa.

Harrastetietopalvelussa pääkiinnostuksen kohteena ovat harrastukset itsessään. Mielen-kiinto palvelun käyttöön syntyy harrastuksista kertovien digitaalisten sisältöjen kautta, joita tuottavat etupäässä käyttäjät itse. Myös käyttäjät ja heidän persoonansa ovat palve-lun kiinnostavuuden kannalta tärkeitä, mutta eivät kuitenkaan niin keskeisessä asemassa kuin pelkän käyttäjäverkostoitumisen ympärille rakennetut palvelut.

Kuva 12 kuvaa sisältöjen tuottamiseen liittyviä piirteitä. Pääosa sisällöistä syntyy siis peruskäyttäjäryhmien harrastajien ja harrastepalveluita tarjoavien tahojen toimesta. Pal-velun tarjoajan oma sisällöntuotanto on tarkoitus pitää vähäisenä. Käyttäjien tuottama sisältö voi olla myös mielipiteiden ilmaisua, johon on matala kynnys. Palvelussa pitää myös voida koostaa olemassa olevia sisältöjä, esimerkiksi lisätä harrastetietopalveluun olemassa olevia media-aineistoja, kuten kuvia ja videoita. Varsinaista sisällöntuotantoa, kuten artikkelien kirjoittamista, tekee oletettavasti vain pieni osa käyttäjistä.

Palvelun pitäisi mahdollistaa myös joustava linkittyminen muihin verkkosisältöihin se-kä sisältöjen tuominen palveluun ja siirtäminen muihin web-palveluihin. Harrastietopal-velu tarjoaa sisältöä yksin käytettäessä, mutta toimii myös yhteisön, esimerkiksi harras-tusporukan, yhteisenä palveluna. Käyttäjän ja palvelun menestyksen näkökulmasta käyt-töönoton pitää olla helppoa. Käytkäyt-töönoton helppoutta voidaan edistää esimerkiksi hel-pottamalla uusien käyttäjien kutsumista palveluun.

Palvelun

Aikaan ja/tai paikkaan sidottu tieto

Välitön

Pidemmän ajan kuluessa kertyvä

Raha Käyttöönoton ja käytön helppous

Aineistojen, tietojen tuominen Aineistojen siirtäminen, linkittäminen muualle

Kuva 11. Harrastepalvelun konsepti ja järjestelmälle asetetut vaatimukset sosiaalisen median piirteiden osalta. Mitä lähempänä ympyrän kaarta ollaan, sitä tärkeämpi omi-naisuuden merkitys on palvelulle. Arvot ovat suuntaa antavia.

Sisällön

Käyttäjien tuottamaa sisältöä5

Palvelun tarjoajan tuottamaa sisältöä Kolmansien tahojen tuottamaa sisältöä

Kolmansien tahojen tuottamia sovelluksia

Sisällön tuottaminen ja muokkaaminen

Sisällön koostaminen

Kuva 12. Harrastepalvelun sisältöön ja käyttöön liittyviä vaatimuksia. Mitä lähempänä ympyrän kaarta ollaan, sitä tärkeämpi ominaisuuden merkitys on palvelulle. Arvot ovat suuntaa antavia.

6.2 Tapahtumapalvelut

Tapahtumapalveluja käsittelevässä työpajassa pohdittiin EvenemaX-palvelun ominai-suuksia tärkeimpien käyttäjäryhmien eli tapahtumien järjestäjien ja tapahtumatiedon tarvitsijoiden näkökulmista. Ruotsinkielisen EvenemaX-tapahtumakalenterin kohdealu-eena on Itä-Uusimaa eli alue Helsingistä itään. Tavoittkohdealu-eena on tehdä EvenemaX-palvelusta alueellisesti kattava agendamedia. Yhteistyöhön Borgåbladetin ja Östra Ny-landin kanssa kuuluu mm. kerran viikossa ilmestyvän toimitetun version julkaiseminen EvenemaX-kalenterista näissä lehdissä.

Tapahtumakalenterin ylläpitämisen lisäksi EvenemaX-hankkeen toimintaan kuuluu Porvoon keskustassa toimiva tietopaja, joka tarjoaa alueen toimijoille media-alan osaa-mista sekä kontakteja sanomalehtiin. Jäsenmaksua vastaan EvenemaX:n jäsenorganisaa-tiot saavat apua ilmoitusten laatimisessa sekä alennusta ilmoitustilasta yhteistyössä mu-kana olevista sanomalehdistä. Tietopajassa konkretisoituu yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Yhteistyömuotona ovat olleet mm. opinnäytetyöt.

Seuraavassa kerrotaan, millaista tapahtumapalvelua työpajassa hahmoteltiin. Keskuste-lujen pohjana oli Osterwalderin arviointimalli. SoMeSe-mallin mukainen kuvaus EvenemaX-palvelusta on laadittu raportointivaiheessa.

6.2.1 Palvelun hyödyt käyttäjille

Tapahtumanjärjestäjien kannalta tavoitteena on, että EvenemaX-palvelun tapahtuma-tiedon hallinta tukee tapahtuman koko elinkaarta. Tapahtumakalenteri tarjoaa järjestä-jälle välineitä tapahtuman suunnitteluun, joka alkaa jo tapahtumien ajallisesta ja paikal-lisesta koordinoinnista. Näin voitaisiin välttää, ettei päällekkäisiä, samasta yleisöstä kilpailevia tapahtumia toteuteta, tai voitaisiin yhdistää useita tapahtumia suuremmaksi kokonaisuudeksi. Yhdistäminen voi lisätä yksittäisten tapahtumien kiinnostavuutta ja siten kasvattaa osatapahtumien kävijämäärää. Tapahtumien markkinointiin ja kävijä-määrän lisäämiseen tapahtumapalvelu on tapahtuman järjestäjien kannalta yksi kanava muiden joukossa. Jos halutaan, että tapahtumapalvelu tarjoaa toiminnallisuutta myös tapahtuman aikana, se edellyttää, että palvelu toimii myös mobiileilla päätelaitteilla.

Tapahtuman jälkeen palveluun kootaan kävijöiltä saatu palaute, joka välitetään tapah-tumanjärjestäjille. Tapahtumaan liittyvän aineiston arkistointi tarjoaa tapahtumanjärjes-täjille pohjan seuraavan tapahtuman suunnittelulle tehostaen sitä.

Tapahtumatiedon paikallisen tarvitsijan kannalta tapahtumapalvelun kattavuus on tärkeä ominaisuus. EvenemaX:n tapauksessa kattavuus tarkoittaa tietoja Itä-Uudenmaan tapahtumista. Kattavuuden kannalta mukaan pitäisi saada pienetkin arkiset tapahtumat,

kuten puistojumpat, luontoretket ja kirjastojen satutuokiot, jotta käyttäjät pystyvät suun-nittelemaan viikon ohjelman ja tietävät mihin kannattaa osallistua, joko yksin tai kave-riporukoissa. Pienillä paikkakunnilla kunnat vastaavat useimpien tämäntyyppisten pien-tapahtumien järjestämisestä. Tapahtumatietoa voidaan tarjota myös alueelle satunnaises-ti saapuville vierailijoille, joiden osalta suurin haaste on palvelun löytyminen.

Käyttäjäryhmästä riippumatta iso haaste on houkutella käyttäjät juuri EvenemaX-palveluun, sillä kilpailevia sähköisiä ja perinteisiä kanavia on paljon. Näitä ovat paikal-liset sanoma- ja ilmaislehdet, kauppojen ilmoitustaulut, Facebook ja IRC-kanavat ja etenkin isojen tapahtumien osalta muut internetissä toimivat tapahtumapalvelut.

6.2.2 Infrastruktuurin hallinta

Yhteistyö paikallisten sanomalehtien kanssa hyödyttää tapahtumanjärjestäjiä mahdollis-ten lehtijuttujen muodossa. Paikallislehtien ja tapahtumanjärjestäjien suhde on kuimahdollis-tenkin herkkä. Tuli palstatilaa tai ei, mediaa syytetään helposti yleisön vähäisestä kiinnostuk-sesta tapahtumaa kohtaan. EvenemaX-palvelu on helpottanut ja järkeistänyt tapahtuma-tiedon hallintaa paikallislehti Borgåbladetissa. Yhteistyö on lisännyt tapahtumailmoitus-ten määrää lehdessä. Tähän on kannustettu antamalla alennusta EvenemaX:n kautta tulleiden tapahtumailmoitusten julkaisemisesta. Borgåbladetin ohella Östra Nyland ja Hufvudstadsbladet myöntävät alennusta ilmoitustilan hinnasta.

Paikallislehtien ohella potentiaalisia paikallisia yhteistyökumppaneita ovat koulut, jär-jestöt ja kunnat. Kouluille yhteistyö on poikinut harjoitustehtäviä ja kontakteja alueen toimijoihin.

Myös hankkeen rahoittaja Svenska kulturfonden on edistänyt EvenemaX-palvelun käyttöä esittämällä, että säätiön tukemiin hankkeisiin liittyvistä tapahtumista ilmoitetaan EvenemaX-palvelussa. Svenska kulturfonden rahoittaa myös suomenruotsa-laista kulttuurikeskus Luckania, joka sijaitsee Porvoon keskustassa kulttuuritalo Gran-dissa. Edelleen jatkuva yhteistyö Luckanin kanssa on ollut erittäin tärkeää EvenemaX-hankkeen tähänastisen läpiviennin kannalta. Muita mahdollisia, EvenemaX-EvenemaX-hankkeen kannalta kiinnostavia paikallisia yhteistyöhankkeita ovat Porvoon kaupungin luovien alojen kehitysprojekti ja Porvoon kaupungin festivaalitoimisto. Hankkeessa alun perin suunniteltu yhteistyö Borgåbladetin nuorisosivujen toimittamisessa ei toteutunut.

6.2.3 Asiakasrajapinta

Palvelun tunnetuksi tekemisessä on hyödynnetty synergiaetuja paikallisten sanomalehti-en kanssa ja tehty yhteistyötä useidsanomalehti-en paikallistsanomalehti-en toimijoidsanomalehti-en kanssa.

6.2.4 Tulot ja menot

EvenemaX:n tyyppisissä tapahtumapalveluissa suuri haaste on saada tuloja kustannus-ten kattamiseksi. Kustannuksia syntyy järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta. Myös tapahtumatiedon moderointi vaatii resursseja. Toisaalta paikallislehdet voivat hyötyä tapahtumapalveluun tapahtuman aikana kertyvästä sisällöstä esimerkiksi siten, että jutun tekeminen voidaan siirtää viikonlopusta arkipäivälle.

Verkkomainoksilla voidaan synnyttää tulovirtaa, mutta pienillä markkinoilla se par-haimmillaankin on todennäköisesti vain tulonlisä. Jonkin verran tuloja tapahtumapalve-lu voi saada verkkomainoksista, mutta paikallisessa ruotsinkielisessä palvetapahtumapalve-lussa, jossa kävijämäärät ovat rajalliset, mainostulojen määrä jää pieneksi kokonaiskustannusten rinnalla. EvenemaX-palvelun kieliversioilla kävijämäärää ja alueellista kattavuutta voi-taisiin laajentaa pienin lisäkustannuksin, mutta haasteena on vakiinnuttaa asemat, sillä kilpailevia palveluja on jo tarjolla. Pieniä tulovirtoja voidaan synnyttää sillä, että mak-sua vastaan tapahtumanjärjestäjä saa oman tapahtumansa näkyvälle paikalle tapahtuma-listan kärkeen. Kävijöille voidaan tarjota maksullisia tapahtumavahteja.

Koska mainonnalla ja muilla keinoin saatavat tulot jäävät pieniksi, ovat erilaiset yhteis-työkuviot ja sponsorointi tärkeitä, joko tulonlähteinä tai kustannusten säästämiseksi.

Potentiaalisia uusia yhteistyökumppaneita ovat myös kunnat, jotka voisivat ulkoistaa omien tapahtumapalvelujensa ylläpidon tai toimia yhteistyössä EvenemaX-hankkeen kanssa. Kunnille keskitetty tapahtumapalvelu tuo lisäarvoa, sillä usein kuntien tapahtu-mat ovat hajallaan verkkopalvelussa, kirjaston tapahtumista kerrotaan kirjaston verk-kosivuilla, kulttuurin tapahtumista kulttuuritoimen verkverk-kosivuilla, liikuntatapahtumista liikuntatoimen verkkosivuilla jne.

6.2.5 SoMeSe-malli

Kuva 13 esittää tapahtumapalvelun sisältöjä, ominaisuuksia ja käyttäjille tarjottavaa hyötyä. Keskeisin sisältö ovat luonnollisesti itse tapahtumat eli aikaan ja paikkaan sidot-tu tieto. Käyttäjien mielenkiinnon kohteena eivät kuitenkaan ole tapahsidot-tumat sellaisenaan vaan ennemminkin aihepiirit, asiat ja ihmiset, jotka liittyvät niihin. Esimerkiksi konsert-tiin osallistuva voi olla enemmän kiinnostunut esiintyjästä kuin varsinaista konserttia koskevista yksityiskohdista ja urheilukilpailun yleisöä kiinnostaa kyseinen urheilulaji ehkä myös harrastuksena. Niinpä tapahtumiin liittyvät asiat, tavarat ja harrastukset saa-vat palvelussa myös tärkeän painoarvon. Tulevaisuuden tapahtumapalvelun tärkeä osa on verkottaa samoista aiheista ja tapahtumista kiinnostuneita ihmisiä ja luonnollisesti tarjota digitaalisia sisältöjä aiheeseen liittyen.

Tapahtumapalvelun on tarjottava välitöntä hyötyä myös satunnaisille tapahtumatietoja etsiville kävijöille, mutta pidemmän ajan tähtäimenä on tarjota käytön myötä kumuloi-tuvaa hyötyä osallistujille. Pitkän ajan kuluessa kertyvä hyöty sitouttaa ihmiset käyttä-mään samaa palvelua jatkossakin. Palvelu voi tarjota käyttäjille myös rahallista hyötyä esimerkiksi alennuksina pääsylipuista, vaikkei rahan olekaan tarkoitus olla olennainen motivoija palvelun käyttöön. Tärkeämpää on luoda palvelu, joka tarjoaa osallistujille viihdykettä ja huvia, mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi tapahtumien toteutukseen ja samasta aiheesta kiinnostuneiden sosiaalisen yhteisön. Luonnollisesti tapahtumapalve-lun tulee tarjota myös käytännöllistä hyötyä, kuten riittävät ja luotettavat tiedot tapah-tumista. Sisältöä tuottaville käyttäjille motivoijana voi toimia myös oman maineen kar-tuttaminen esimerkiksi tietyn aihepiirin asiantuntijana.

Tapahtumapalveluun on voitava tuoda helposti sisältöjä muista palveluista, kuten suo-sikkiartistit musiikkisivustoilta (kuten MySpace) ja tapahtumista otetut kuvat ja videot mobiililaitteelta tai esim. Flickristä ja YouTubesta. Tapahtumatietoja on myös tarpeen siirtää käyttäjien omiin web-kalentereihin sekä linkittää esimerkiksi mainostajien ja tapahtuman järjestäjien omille sivuille, jotta päällekkäisen sisällön tuottamiselta eri ka-navissa vältytään.

Kuva 13. Tulevaisuuden tapahtumapalvelun konsepti ja järjestelmälle asetetut vaati-mukset sosiaalisen median piirteiden osalta. Mitä lähempänä ympyrän kaarta ollaan, sitä tärkeämpi ominaisuuden merkitys on palvelulle. Arvot ovat suuntaa antavia.

Tapahtumapalvelun ideana on, että palvelun tarjoaja antaa vain julkaisualustan eikä joudu itse tuottamaan lainkaan sisältöä. Pääosin sisältö syntyy tapahtuman järjestäjien ja muiden kolmansien tahojen toimesta. Heidän tuottamansa sisältö voidaan tuoda palve-luun avointen rajapintojen kautta myös muualta verkosta. Tärkeässä osassa on myös käyttäjien itsensä tuottama sisältö, joka voi olla sekä kokonaisten sisältöjen tuottamista kuin mielipiteen ilmaisua olemassa olevista sisällöistä ja tapahtumista. Käyttäjät voivat myös koostaa valmiista sisällöistä omanlaisiaan kokonaisuuksia ja linkittää palvelun ulkopuolella olevia sisältöjä (kuten kuvia ja videoita) tapahtumapalveluun. Tapahtuma-palvelussa on kysyntää myös kolmansien tahojen tuottamille sovelluksille, kuten lippu- ja musiikkikaupoille.

Tapahtumapalvelun käyttö on mielekkäintä pienryhmänä kaveriporukan kesken tai laa-jempana yhteisönä kaikkien tapahtumaan osallistujien tai samasta aiheesta kiinnostunei-den kesken. Toki myös yksittäiset käyttäjät voivat etsiä palvelusta tietoa tapahtumista.

Tapahtumien ja niihin liittyvien teemojen kautta käyttäjät voivat helposti verkostoitua keskenään ja myös uusien käyttäjien kutsumisen mukaan on oltava helppoa. Identiteetin rakentaminen ei tapahtumapalvelussa välttämättä ole keskeisessä roolissa, kun kiinnos-tuksen kohteena ovat osallistujien sijaan tapahtumien esiintyjät. Yksityisyyttä ja esimer-kiksi omien tapahtumaosallistumisien julkisuutta on kuitenkin voitava säädellä.

Palvelun

Aikaan ja/tai paikkaan sidottu tieto

Välitön

Pidemmän ajan kuluessa kertyvä

Raha Käyttöönoton ja käytön helppous

Aineistojen, tietojen tuominen Aineistojen siirtäminen, linkittäminen muualle

Hyötyjen syntymisen aikajänne

Sisällön

Käyttäjien tuottamaa sisältöä5

Palvelun tarjoajan tuottamaa sisältöä

Tapahtumien järjestäjien ja muiden tahojen tuottamaa sisältöä

Kolmansien tahojen tuottamia sovelluksia

Sisällön tuottaminen ja muokkaaminen

Sisällön koostaminen

Kuva 14. Tulevaisuuden tapahtumapalvelun sisältöön ja käyttöön liittyviä vaatimuksia.

Mitä lähempänä ympyrän kaarta ollaan, sitä tärkeämpi ominaisuuden merkitys on pal-velulle. Arvot ovat suuntaa antavia.