Taulukko 6.12. Arviointitaulukko energiatalouteen kohdistuvista vaikutuksista. Tähdellä (*) merkityt vaikutukset perustuvat KEKO-arvioinnin tuloksiin.
VE0 VE1 VE2 VE3
Energiatehok-kuus * Vanhojen rakennus-ten hyödyntäminen ja niiden korjaami-nen energiatehok-kaammiksi tekevät alueesta hieman tehokkaamman, kuin naapurialue Uddas.
Matalaenergiatalo-jen suosiminen, oma matalapäästöi-nen energiantuotan-to, sekä monet yksityiskohdat rakenteessa, kuten pienet huoneistoalat ja jaetut tilat, vä-hentävät rakennus-ten energiankulu-tusta. Kevyt liiken-ne priorisoidaan autoilun edelle.
Rakenne suosii kaukolämpöä ja matalaenergiataloja sekä priorisoi kevy-en liikkevy-entekevy-en autoi-lun kustannuksella ja parantaa siten energiatehokkuutta.
Lisäksi monet pie-net ratkaisut, kuten pienet huoneistoalat ja jaetut tilat sekä täydennysrakenta-minen tukevat energiatehokkuutta.
Energiatehokkuutta edistetään tiiviillä rakenteella, omalla matalapäästöisellä energiantuotannol-la, kevyen liiken-teen priorisoimisel-la sekä monilpriorisoimisel-la rakenteen yksityis-kohdilla kuten pienillä huoneisto-aloilla ja yhteistilo-jen järjestämisellä.
Paikallisten energiantuotan- tomahdollisuuk-sien luominen
Alueen rakennetta ei ole suunniteltu mahdollistamaan paikallista energian-tuotantoa, mutta alueelle voi siitä huolimatta mahtua esimerkiksi joitakin maalämpöpumppu-ja.
Alue on mitoitettu aurinkoenergian ja maalämpöpumppu-jen tarpeiden mu-kaisesti, joten tuo- tantomahdollisuu-det ovat optimaali-set.
Alueen rakenne on mitoitettu mahdol-listamaan kauko-lämmön tuotanto, joten paikallista energiantuotantoa ei välttämättä saada mahtumaan alueelle sen tiiviyden vuok-si, lukuunottamatta aurinkopaneeleita tai -keräimiä.
Alueelle on mitoi-tettu mahtumaan paikallista energi-antuotantoa, mutta tiivis rakenne sul-kee pois monia tuotannon muotoja alueen sisällä.
Energiaomava-raisuuden aste Alue on riippuvai-nen muualla tuote-tusta energiasta.
Tämän työn teoreet-tisten puitteiden sisällä alue on ener-giaomavarainen.
Alue on riippuvai-nen muualla tuote-tusta energiasta.
Alue tuottaa osan kulutetusta energi-asta itse, mutta on riippuvainen muu-alla tuotetusta energiasta.
Energiantuotan-non kasvihuone- Tuotannon päästöjä
vähentämään ei ole Alueelle on valittu
matalapäästöiset Alueelle on valittu
Porvoossa yleisesti Alueelle on valittu matalapäästöisiä
vaihtoehtoihin näh-den moninkertainen lukema.
lukema. kullekin asukkaalle tuottaa päästöjä 6,834 CO2-tonnia 50 vuodessa. Lu-kema on vertailun toiseksi suurin.
päästöjä 5,144 CO2-tonnia 50 vuodessa. Lukema on vertailun toisek-si pienin.
Taulukko 6.13. Arviointitaulukko luontoon ja luonnonvaroihin kohdistuvista vaikutuksista. Tähdellä (*) merkityt vaikutukset perustuvat KEKO-arvioinnin tuloksiin.
VE1 VE2 VE3 VE4
Kasvihuonekaa-supäästöjen vä-hentäminen *
Päästöt (146,77 CO2-tonnia) asu-kasta kohden 50 vuodessa lähes kolme kertaa suu-remmat kuin VE3:ssa. Ks. kohta energiatehokkuus.
Päästöjä (77,90 CO2-tonnia asukas-ta kohden 50 vuo-dessa) syntyy enemmän kuin tiiviimmissä vaihto-ehdoissa VE2 ja VE3. Ks. kohta energiatehokkuus.
Kasvihuonekaasu-päästöjä (60 CO2-tonnia asukasta kohden 50 vuodes-sa) tuotetaan vertai-lun toiseksi vähiten.
Ks. kohta energia-tehokkuus.
Vertailun pienim-mät päästöt (58,50 CO2-tonnia asu-kasta kohden 50 vuodessa). Ks.
kohta energiate-hokkuus.
Rakennusten materiaalinkulu-tus *
Vertailun korkein materiaalinkulutus (197, CO2-tonnia /asukas). Kulutus noin kolme kertaa suurempi kuin VE3:ssa.
Vertailun toiseksi korkein materiaa-linkulutus (91,35 CO2-tonnia /asukas).
Vertailun toiseksi matalin materiaa-linkulutus (52,81 CO2-tonnia /asukas).
Vertailun matalin materiaalinkulutus (40,02 CO2-tonnia /asukas).
Infrastruktuurin materiaalinkulu-tus *
Vertailun toiseksi korkein materiaa-linkulutus (47,48 CO2-tonnia / asu-kas).
Vertailun toiseksi matalin materiaa-linkulutus (19,62 CO2-tonnia / asu-kas).
Vertailun matalin materiaalinkulutus (17,82 CO2-tonnia / asukas).
Vertailun korkein materiaalinkulutus (82,67 CO2-tonnia / asukas), joka aiheutuu maan alle louhituista energi-antuotantotiloista.
Taulukko 6.14. Arviointitaulukko vaikutuksista, jotka kohdistuvat maisemaan, kaupunkikuvaan, kult-tuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
VE0 VE1 VE2 VE3
Kulttuurimaise-man vaaliminen Vähäinen ja matala rakentaminen sulau-tuu maisemaan hyvin. Vanhat ra-kennukset sopivat alueen nykyiseen tyyliin. Vaikutukset maisemaan paikalli-sia. Rakentamista yhteensä 2,4 heh-taarille, mikä on
Rakennuksia tulee suurelle maa-alalle, mutta niiden mata-luus pitää maisema-vaikutukset maltilli-sempina kuin kor-kea rakentaminen.
Vaikutukset mai-semaan paikallisia.
Rakentamista yh-teensä 4,7
hehtaaril-Rakennuksia tulee suurelle alalle ja ne ovat paikoitellen korkeita, joten nii-den vaikutus mai-semaan on merkit-tävämpi kuin VE0:ssa ja VE1:ssa.
Vaikutukset mai-semaan paikallisia.
Rakentamista
yh-Rakennuksia tulee tiiviille alalle, mut-ta ne ovat korkeimut-ta, joten niiden vaiku-tus maisemaan ulottuu Porvoon keskustan suuntaan sekä merelle ja esim. vastapäiseen Sikosaareen. Ra-kentamista
yhteen-vertailun pienin ala. le, mikä on vertai-lun toiseksi suurin ala.
teensä 5,7 hehtaaril-le, mikä on vertai-lun suurin ala.
sä kolmelle hehtaa-rille, mikä on ver-tailun toiseksi pie-nin ala.
Kaupunkikuvan
eheys Vanhat rakennukset sopivat hienosti nykyiseen Uddak-seen.
Rakentamisen mit-taluokka sopii alu-eelle hyvin, mutta alueesta tulee mo-dernimman näköi-nen kuin viereisestä Uuddaksesta.
Rakentaminen on kaupunkimaisem-paa kuin viereisessä Uddaksessa.
Korkea ja moderni rakentaminen on suuri kontrasti olemassaolevalle.
Arviointitaulukoista havaitaan, että näistä näkökulmista tarkasteltuna keskeisimmät on-gelmat vaihtoehdoissa liittyvät niiden mittakaavaan. VE0 on mataline tehokkuuslukuineen ekotehottomin, mutta toisaalta nykyrakenteeseen huomaamattomimmin solahtava vaihto-ehto. Myös VE1 on väljä suunnitelma, mutta se toisaalta sallii moduulisuudessaan alueen muokkaamisen parhaaksi katsottuun suuntaan. VE2 on jo varsin kaupunkimainen ja siksi ympäröivästä alueesta poikkeava, mutta toisaalta majoittaisi alueelle VE0:ta ja VE1:ta tii-viimmin ja siten ekotehokkaammin ihmisiä, jotka mahdollisesti pitäisi asuttaa kunnan eelle muutenkin. VE3 puolestaan on mittakaavaltaan niin valtava, että sen vaikutukset alu-een erityisalu-een maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suuret, mutta toisaalta sekin täyttäi-si asuinrakentamisen tarpeita tehokkaammin kuin VE0 ja VE1. Tiiviiden vaihtoehtojen voidaan siis ajatella säästävän ympäristöä muualla siten, että maata säästyy muualla kun Kokonniemeen asutetaan suurempi asukasmäärä, kun taas väljien voidaan ajatella Kokon-niemen tapauksessa säästävän tärkeää virkistysaluetta paikallisesti tämän kuluessa pienien käyttäjämäärien myötä vähemmän. Toisaalta tiivis vaihtoehto jättää rakentamatta myös paikallisesti suuremman alueen kuin väljä, vaikka tiiviiden vaihtoehtojen asukkaat kulut-taisivat virkistysaluetta paikallisesti enemmän kuin väljien asukkaat.
Pinta-alat, jotka käytetään rakentamiseen, vaihtelevat vaihtoehdoissa suuresti, joten niihin on kiinnitettävä lähemmin huomiota. VE0:ssa rakentamiseen kuluu vertailun pienin alue.
VE1 on muutoin pienen mittakaavan alue, paitsi että se levittäytyy toiseksi laajimmalle alueelle. VE2 on kaupunkimaisempi kuin VE0 ja VE1, mutta sen rakennusala on vertailun suurin johtuen osin Uddakseen ulottuvasta täydennysrakentamisesta. VE3 taas on kaikin puolin massiivinen, mutta rakentamiseen käytettävä ala onkin vertailun toiseksi pienin.
6.4.3 Intressianalyysi
Näkökulmia, joiden perusteella valinta vaihtoehtojen välillä voitaisiin tehdä, listataan
seu-raavassa taulukossa. Numerot osoittavat paremmuusjärjestyksen, jossa vaihtoehdot
kannat-taisi kyseistä näkökulmaa painotettaessa valita. Näin pyritään osoittamaan näkökulmien
kirjo sekä helpottamaan valinnan tekemistä (ks. menetelmän kuvaus tarkemmin luvussa 4).
vertailun pienin ala. le, mikä on vertai-lun toiseksi suurin ala.
teensä 5,7 hehtaaril-le, mikä on vertai-lun suurin ala.
sä kolmelle hehtaa-rille, mikä on ver-tailun toiseksi pie-nin ala.
Kaupunkikuvan
eheys Vanhat rakennukset sopivat hienosti nykyiseen Uddak-seen.
Rakentamisen mit-taluokka sopii alu-eelle hyvin, mutta alueesta tulee mo-dernimman näköi-nen kuin viereisestä Uuddaksesta.
Rakentaminen on kaupunkimaisem-paa kuin viereisessä Uddaksessa.
Korkea ja moderni rakentaminen on suuri kontrasti olemassaolevalle.
Arviointitaulukoista havaitaan, että näistä näkökulmista tarkasteltuna keskeisimmät on-gelmat vaihtoehdoissa liittyvät niiden mittakaavaan. VE0 on mataline tehokkuuslukuineen ekotehottomin, mutta toisaalta nykyrakenteeseen huomaamattomimmin solahtava vaihto-ehto. Myös VE1 on väljä suunnitelma, mutta se toisaalta sallii moduulisuudessaan alueen muokkaamisen parhaaksi katsottuun suuntaan. VE2 on jo varsin kaupunkimainen ja siksi ympäröivästä alueesta poikkeava, mutta toisaalta majoittaisi alueelle VE0:ta ja VE1:ta tii-viimmin ja siten ekotehokkaammin ihmisiä, jotka mahdollisesti pitäisi asuttaa kunnan eelle muutenkin. VE3 puolestaan on mittakaavaltaan niin valtava, että sen vaikutukset alu-een erityisalu-een maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat suuret, mutta toisaalta sekin täyttäi-si asuinrakentamisen tarpeita tehokkaammin kuin VE0 ja VE1. Tiiviiden vaihtoehtojen voidaan siis ajatella säästävän ympäristöä muualla siten, että maata säästyy muualla kun Kokonniemeen asutetaan suurempi asukasmäärä, kun taas väljien voidaan ajatella Kokon-niemen tapauksessa säästävän tärkeää virkistysaluetta paikallisesti tämän kuluessa pienien käyttäjämäärien myötä vähemmän. Toisaalta tiivis vaihtoehto jättää rakentamatta myös paikallisesti suuremman alueen kuin väljä, vaikka tiiviiden vaihtoehtojen asukkaat kulut-taisivat virkistysaluetta paikallisesti enemmän kuin väljien asukkaat.
Pinta-alat, jotka käytetään rakentamiseen, vaihtelevat vaihtoehdoissa suuresti, joten niihin on kiinnitettävä lähemmin huomiota. VE0:ssa rakentamiseen kuluu vertailun pienin alue.
VE1 on muutoin pienen mittakaavan alue, paitsi että se levittäytyy toiseksi laajimmalle alueelle. VE2 on kaupunkimaisempi kuin VE0 ja VE1, mutta sen rakennusala on vertailun suurin johtuen osin Uddakseen ulottuvasta täydennysrakentamisesta. VE3 taas on kaikin puolin massiivinen, mutta rakentamiseen käytettävä ala onkin vertailun toiseksi pienin.
6.4.3 Intressianalyysi
Näkökulmia, joiden perusteella valinta vaihtoehtojen välillä voitaisiin tehdä, listataan seu-raavassa taulukossa. Numerot osoittavat paremmuusjärjestyksen, jossa vaihtoehdot kannat-taisi kyseistä näkökulmaa painotettaessa valita. Näin pyritään osoittamaan näkökulmien kirjo sekä helpottamaan valinnan tekemistä (ks. menetelmän kuvaus tarkemmin luvussa 4).
Taulukko 6.15. Intressianalyysi Kokonnienemestä.
Näkökulma VE0 VE1 VE2 VE3
”On syytä valita vaihtoehto, josta koituu pienimmät kasvihuonekaasupäästöt
asukasta kohden.” 4 3 2 1
”On syytä valita vaihtoehto, joka yltää mahdollisimman lähelle
energia-omavaraisuutta.” 3 1 4 2
”On syytä valita vaihtoehto, joka on helppo muuntaa täysin
energiaomava-raiseksi.” 1 - 2 3
”On syytä valita vaihtoehto, joka kannustaa kestävään elämäntapaan.” 4 1 2 3
”On syytä valita vaihtoehto, joka kannustaa yhteisöllisyyteen.” 4 1 2 3
”On syytä valita vaihtoehto, joka sopii nykyisen Uddaksen kanssa
mahdolli-simman saumattomasti yhteen.” 1 2 3 4
”On syytä valita vaihtoehto, joka pienentää Kokonniemen virkistysaluetta
mahdollisimman vähän.” 1 3 4 2
”On syytä valita vaihtoehto, joka ei tuo liiallista kävijäryntäystä
Kokonnie-men virkistysalueelle.” 1 2 3 4
”On syytä valita vaihtoehto, joka tuo Kokonniemen virkistysalueille
mah-dollisimman paljon elämää ja käyttäjiä.” 4 3 2 1
”On syytä valita vaihtoehto, joka käyttää keskustan läheisen alueen
raken-nuspotentiaalin mahdollisimman tiiviisti.” 4 3 2 1
”On syytä valita vaihtoehto, joka houkuttaa mahdollisimman vakavaraisia
veronmaksajia.” 3 2 4 1
”On syytä valita vaihtoehto, joka vauhdittaa Porvoon teknologista
innova-tiivisuutta ja edistystä.” 3-4 2 3-4 1