Sisällönanalyysi osana analyysia

Sisällönanalyysillä saimme tutkittavasta ilmiöstämme, esiopetuksen ja koulun nivelvaiheesta ja esiopetusvuoden ja ensimmäisen kouluvuoden eroista perheiden arjen kannalta, selkeän kuvauksen. Myös Eskola ja Suoranta (1998) kirjoittavat, että laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa siten uutta tietoa tutkittavasta asiasta (Eskola & Suoranta 1998, 138).

Sisällönanalyysin keinoin järjestimme tutkittavan aineiston tiiviiseen muotoon ja saimme näin kerättyyn aineistoon selkeyttä. Aineistolähtöisen laadullisen eli induktiivisen aineiston analyysia voidaan kuvata karkeasti kolmevaiheiseksi prosessiksi.

Nämä kolme vaihetta ovat aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely sekä abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. (Tuomi &

Sarajärvi 2004, 110–111.)

Analyysin aluksi luimme kaikki kirjoitelmat huolellisesti läpi useampaan kertaan, jotta saimme niistä selkeän kokonaiskuvan. Kirjoitelmien pituus vaihteli 1-8 sivun välillä.

Kirjoitelmien lukemisen jälkeen kirjoitimme ne puhtaaksi ja sivuja kertyi yhteensä 60,5 kappaletta riviväliä 1,5 käyttäen. Seuraavassa vaiheessa teimme muistiinpanoja ja alleviivauksia teksteihin. Alleviivauksessa käytimme apuna värikoodeja, toisin sanoen

erivärisiä kyniä, erottaaksemme tekstistä esimerkiksi ensimmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen liittyvät olennaiset, tiivistettävät asiat. Alleviivauksen jälkeen siirsimme tekstin taulukkoon vielä kirjoitelmissa olevissa alkuperäisissä muodoissaan.

Taulukkoon loimme alkuperäisestä tekstistä pelkistetyn muodon. Pelkistimme siis tekstiä ja tiivistimme näin keräämäämme aineistoa. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan aineiston pelkistämisessä eli redusoinnissa analysoitava informaatio voi olla esimerkiksi aukikirjoitettu dokumentti, joka pelkistetään siten, että aineistosta karsitaan tutkimukselle epäolennainen pois. Pelkistäminen voi olla joko informaation tiivistämistä tai pilkkomista osiin. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 109.) Me tiivistimme tekstiä ja keskityimme tutkimuskysymysten kannalta oleellisiin seikkoihin. Taulukossa 1 on esimerkki tekemästämme tekstin pelkistämisestä. Siinä on kuvattu vanhempien alkuperäisilmauksia liittyen siihen, että opettaja oli ennestään tuttu vanhemmille tai siihen, että opettaja oli ennestään tuttu lapselle. Tämän nähtiin olevan koulun aloitusta helpottava tekijä. Etsimme teksteistä yhteneväisyyksiä sekä samankaltaisia aihealueita ja kokosimme ne alkuperäisten ilmauksien kanssa taulukkoon pelkistetyssä muodossa.

ALKUPERÄINEN ILMAUS PELKISTETTY ILMAUS

”Ekanluokan opettajakin oltiin ehditty näkemään, koska hän opetti aikaisemmin

myös toista lastamme.” Opettaja ennestään tuttu vanhemmille.

”..Opettajia oli nähty pihapiirissä”

Taulukko 1. Esimerkki aineiston redusoinnista, pelkistämisestä. Lapsen koulun aloitusta helpottaa vanhempien mielestä se, että opettaja on joko heille tai lapselle ennestään tuttu.

Tämän jälkeen ryhmittelimme, eli klusteroimme poimintojamme teemakokonaisuuksiksi ja yhdistelimme samaan teemaan liittyviä asioita kokonaisuuksiksi ja teimme niistä omia alaluokkia. Taulukossa 2 tuomme esille aineiston klusterointia, jonka avulla etsimme vastausta siihen, millainen oli vanhempien mielestä esiopetuksen rooli lapsen esiopetuksen ja koulun nivelvaiheessa. Taulukkoon on koottu kaikista kirjoitelmista pelkistetyt muodot. Tuomen ja Sarajärven (2009)

mukaan aineiston klusteroinnissa aineistosta koodatut alkuperäisilmaukset käydään läpi tarkasti ja aineistosta etsitään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä.

Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.)

PELKISTETTY ILMAUS ALALUOKKA

Keskustelut eskarin henkilökunnan kanssa Opettajien välisen tiedonsiirtopalaverin pohjana vanhemman ja eskarin kanssa käyty keskustelu.

Eskarista huojentava tieto siitä, että lapsi on valmis kouluun.

Keskustelu lapsen taidoista ja kouluvalmiudesta eskarin henkilökunnan kanssa.

Keskustelut eskarin henkilökunnan kanssa useamman kerran. Lapsen kouluvalmiustaidot hyvät.

Keskustelut vanhempien ja opettajien välillä pohjana tiedonsiirrolle.

Yhteistyö eskarin kanssa sujuvaa. Tieto lapsen taidoista, selviämisestä pidettiin yllä koko eskariajan.

Toimiva yhteistyö

Eskarilla ja koululla ei siirtymässä yhteyttä. Vain tutustumiskerta kouluun eskarin toimesta.

Pettymys yhteistyöhön eskarin ja koulun välillä.

Koulun kanssa ei eskarilla yhteistyötä siirtymässä.

Tiedonsiirtolomake eskarista kouluun.

Tiedonsiirto vain opettajien välillä, vanhemman ulkopuolisuus.

Tiedonsiirto, joka toi tiedon että lapsi on valmis kouluun.

Vanhemmat kaipasivat enemmän tietoa eskarissa siitä mitä tuleva koulumaailma on.

Epätietoisuus siitä, mitä koulumaailma on.

Ei yhteistyötä eskarin kanssa siirtymässä.

Eskari tiedotti, miten tieto siirtyy koululle -> luokkiin jako.

Vasu-keskustelun ajankohta toivottiin aikaisemmaksi.

Yhteistyön puute vanhemman ja eskarin henkilökunnan välillä.

Eskarissa valmisteltu lasta koululaiseksi. Eskarin tuki lapselle.

Eskarin palaute lapsesta auttoi vaivattomaan

Taulukko 2. Aineiston klusterointi, ryhmittely. Taulukosta 2 ilmenevät pelkistetyt ilmaukset sekä alaluokat liittyen siihen, millaisena vanhemmat kokivat esiopetuksen annin ja roolin lapsen esiopetuksen ja koulun nivelvaiheen näkökulmasta.

Aineiston ryhmittelyn jälkeen luimme vielä aineiston läpi, yhdistelimme pelkistettyjä ilmauksia ja käsitteellistimme aineistoa. Valikoidun tiedon perusteella muodostimme teoreettisia käsitteitä. Taulukossa 3 on esitelty tutkimuksemme ensimmäisen kysymyksen kannalta oleellisia käsitteitä. Siitä selviää, millaisena vanhemmat kokivat esiopetuksen ja koulun nivelvaiheen sekä oman roolinsa siinä. Lisäksi taulukko avaa niitä tekijöitä, jotka helpottivat lapsen siirtymistä esiopetuksesta kouluun. Tuomi ja Sarajärvi (2009) kirjoittavatkin, että ryhmittelyn katsotaan olevan osa seuraavaa analyysin prosessia, eli abstrahointiprosessia. Abstrahoinnissa eli käsitteellistämisessä edetään alkuperäisinformaation käyttämistä kielellisistä ilmauksista teoreettisiin käsitteisiin ja johtopäätöksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 111.) Tutkimuksemme ensimmäisen kysymyksen kannalta oleellisia käsitteitä ovat esimerkiksi yhteistyön osallisuus ja ulkopuolisuus.

Kavereiden tuki ja turva. Kaverit. Ystävien tuki.

Tuttu ja turvallinen

Tyytymättömyys eskariin. Yhteistyö. Yhteistyön puute eskarin ja koulun

Taulukko 3. Aineiston abstrahointi, käsitteellistäminen. Taulukosta ilmenee tutkimuksemme kannalta olennaisia päätuloksia kohdasta pääluokka.

Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä yhdistellään käsitteitä ja saadaan näin vastaus tutkimustehtävään. Sisällönanalyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa edetään empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiöstä. (Tuomi

& Sarajärvi 2009, 108, 112.) Analyysin lopuksi tutkimmekin muodostamiamme teemakokonaisuuksia rinnan alkuperäisten kirjoitelmien kanssa. Tämä mahdollisti luotettavien johtopäätösten tekemisen tutkittavasta ilmiöstämme. Johtopäätökset, tutkimuksemme päätulokset on kuvattu taulukossa 4.

TUTKIMUSTEHTÄVÄT PÄÄTULOS Mikä oli esiopetuksen rooli

esiopetuksen ja koulun nivelvaiheessa?

YHTEISTYÖ:

- tärkeää -> vanhemmalle OSALLISUUDEN tunne - sen puute -> vanhemmalle ULKOPUOLISUUDEN tunne

ESKARIN TUKI

- tärkeä lapselle ja vanhemmalle - liian vähäinen -> liian iso ryhmäkoko Mikä oli koulun rooli

esiopetuksen ja koulun nivelvaiheessa?

YHTEISTYÖ

- ei yhteistyötä, keskustelua -> ulkopuolisuus

- antoisa yhteistyö, tutustuminen (esim tutustumispäivä) ->

osallisuus KESKUSTELUT - antoisuus

- ei tarjonnut vanhemmalle mitään

VÄLIARVIO/SÄÄNNÖLLINEN YHTEYDENPITO

Yhteistyötä ei ollut eskarin ja koulun henkilökunnan välillä Eskarista puuttui koulumaisuus

Opettajan huomio vs. koulunkäynninohjaajan huomio Miten lapsen kouluun

siirtyminen on vaikuttanut perheen arkeen?

ARKI HELPOTTANUT, vaikka vanhempien huoli kasvanut

- lapsen omatoimisuus, reippaus, vastuunkanto, itsenäiset koulumatkat,

- lapsen kiukkuisuus, arjen suunnittelu/aikataulutus LAPSEN REVIIRI KASVANUT, harrastukset, kaverit

Taulukko 4. Päätulokset vanhempien kokemuksista lapsen esiopetuksen ja koulun nivelvaiheesta sekä sen tuomista muutoksista perheen arjessa.