Sihteeriyhdistyksen jäsenet ovat olleet (naisten keskuudessa) etuoikeutetussa asemassa sukupuolen ja luokan yhteenkietoutuneissa rakenteissa. Pitkä työkokemus, jota yhdistyksessä on arvostettu muodollista koulutusta enemmän – eli riittävän pitkä liike-elämän objektiivisille olosuhteille altistuminen – on juurruttanut sihteerin ruumiiseen joukon kestäviä ja siirrettäviä dispositoita, joiden kautta talouselämän valtaapitävien verkostojen sosiaalisen ympäristön välttämättömyydet on sisäistetty (vrt. Bourdieu &
Wacquant 1995, 33). Laajemmassa sihteerikentässä kulttuurisen välittäjän rooliin (Bourdieu 1984, 325) asettautunut Sihteeriyhdistys on määritellyt sekä kontrollin ja valistuksen keinoin vartioinut hyväksyttävää sihteerihabitusta ja tämän koostavia – sekä ulkoiseen olemukseen ja käyttäytymiseen että asenteeseen ja maailmankuvaan kytköksissä olevia – dispositioita (vrt. Gray 2003, 491; Mäkinen 2012,121).
Tässä kontekstissa Skeggsin (1997, 1–3) respectability-käsite kääntyy sihteerien kohdalla parhaiten sovinnaisuudeksi. Sovinnaisuuden voi katsoa saaneen erilaisia muotoja vuosikymmenien saatossa. 1960-luvulla keskeistä olivat oikeanlaista feminiinisyyttä ilmentävä ulkoinen olemus ja sopeutuva palvelualttius omaa esimiestä kohtaan sekä arvokkuutta ilmentävät käyttäytymiskoodit vallan verkostoissa.
Muodollisten käyttäytymiskoodien asema on sittemmin jäänyt taustalle, kun avainasemassa on oikeanlaisen talouseliitin intressejä tukevan näkökulman sisäistäminen ja symbolisen järjestyksen rakenteellinen uusintaminen.
Sosiaalisen todellisuuden hienovarainen hahmottaminen ja symbolisen järjestyksen hierarkioiden tunnistaminen on keskeisin sovinnaisuuteen sisältyvä taito. Tämän läpi tulkittuna on helppo ymmärtää entiseltä sihteerikollegalta kuulemani sanonta: ”Herran pelko on viisauden alku.” Tarkastelemani perusteella tämä vaikuttaa ikiaikaiselta viisaudelta, jossa herra vain vaihtaa olomuotoaan. Alussa se oli metafyysinen jumala, sittemmin johtajaan henkilöitynyt yksilö ja tänä päivänä kasvoton globaalin pääoman omistajajoukko.
84
Lähteet
Adkins, Lisa 2002. Revisions. Gender and sexuality in late modernity. Open University Press, Philadelphia.
Anttila, Anu-Hanna 2014. Tatcherismin toinen aalto. Jälkisanat teokseen, joka kannatti suomentaa viimeistään nyt. Teoksessa Skeggs, Beverley Elävä luokka.
Vastapaino, Tampere.
Bourdiu, Pierre 1984. Distinction. A social critique of the judgement of taste.
Routledge, Lontoo.
Bourdiu, Pierre & Wacquant Loïc J.D. 1995. Reflektiivisen sosiologian tarkoitus.
(Chicagon seminaari). Teoksessa Bourdieu, Pierre & Wacquant, Loïc J.D.
Refleksiifiseen sosiologiaan. Tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Joensuu University Press, Joensuu, 85–256.
Boudieu, Pierre 2001. Masculine domination. Stanford University Press, Stanford.
Butler, Judith 2006. Hankala sukupuoli. Gaudeamus, Helsinki.
Gray, Ann 2003. Enterprising Femininity. New Modes of Work and Subjectivity.
European Journal of Cultural Studies 6 (4), 489–506.
Harvey, David 2008. Uusliberalismin lyhyt historia. Vastapaino, Tampere.
Hirdman, Yvonne 1988. Genussystemet. Reflexioner kring kvinnors sociala underordning. Kvinnovetenskaplig Tidskrift 3, 49–63.
Jokinen, Eeva 2005. Aikuisten arki. Gaudeamus, Helsinki.
Julkunen, Raija 2010. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere.
Kahma, Nina 2011. Yhteiskuntaluokka ja maku. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:8. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, Helsinki.
Kantola, Anu 2006. Suomea trimmaamassa. Suomalaisen kilpailuvaltion sanastot.
Teoksessa Heiskala, Risto ja Luhtakallio, Eeva (toim.) Uusi jako. Miten suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Gaudeamus, Helsinki.
Kinnunen, Merja & Korvajärvi, Päivi 1996. Johdanto. Naiset ja miehet työelämässä.
Teoksessa Kinnunen, Merja & Korvajärvi, Päivi (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino, Jyväskylä, 9–19.
Kinnunen, Merja 2001. Luokiteltu sukupuoli. Vastapaino, Tampere.
Korvajärvi, Päivi 1990. Toimistotyöntekijäin yhteisöt ja muutoksen hallinta. Tampereen yliopisto, Tampere.
Korvajärvi, Päivi 1998. Gendered Dynamics in White-Collar Work Organizations.
University of Tampere, Tampere.
Korvajärvi, Päivi 2010. Sukupuolistunut ja sukupuolistava työ. Teoksessa Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen.
Vastapaino, Tampere, 183–196
Koski, Leena 2003. Naisten paikat ”miesten maailmassa”. Näkökulmia sosiologiseen naistutkimukseen. Teoksessa Turunen, Risto & Roivas, Marianne (toim.) Mikä ero? Kaksikymmentä kirjoitusta yhteiskunnasta, kulttuurista ja sukupuolesta.
SKS, Helsinki, 273–293.
Koski, Leena 2011. Teksteistä teemoiksi. Dialoginen tematisointi. Teoksessa Puusa, Anu & Juuti, Pauli (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Johtamistaidon opisto, Helsinki, 126–149.
85
Kärki, Marketta (toim.) 1997. 60-luvun sihteeristä 2000-luvun assistentiksi. HSO-koulutuksen kiitorata – Helsingin sihteeriopisto v. 1967–1997. Helsingin sihteeriopiston kannatusyhdistys, Helsinki.
Käyhkö, Mari 2006. Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa. Joensuu University Press, Joensuu
Liljeström, Marianne 2004. Sukupuolijärjestelmä. Teoksessa Koivunen, Anu &
Liljeström, Marianne (toim.) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen.
Vastapaino, Tampere, 111–138.
Lury, Celia 1993. Cultural Rights. Technology, Legality and Personality. Routledge, Lontoo, New York.
Melin, Harri 2010. Tarvitaanko vielä luokkatutkimusta? Teoksessa Erola, Jani (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus, Helsinki, 211–226.
Mäkelä, Johanna 1994. Pierre Bourdieu – Erottautumisen teoreetikko. Teoksessa Heiskala, Risto (toim.) Sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaudeamus, Tampere, 243–269.
Mäkinen, Katariina 2012. Becoming Valuable Selves. Self-Promotion, Gender and Individuality in Late Capitalism. Academic dissertation. University of Tampere, Tampere.
Nead, Lynda 1988. Myths of Sexuality. Representations of Women in Victorian Britain.
Basil Blackwell, Oxford, New York.
Pekkalainen, Tuulikki 2011. Susinartut ja pikku immet. Sisällissodan tuntemattomat naiset. Tammi, Helsinki.
Pringle, Rosemary 1989. Secretaries talk. Sexuality, power and work. Verso, Lontoo.
Pukero, Päivi 2009. Epämääräisestä elämästä kruunun haltuun. Irtolaisuuden ja huono-osaisuuden kontrolli Itä-Suomessa 1860–1885. Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 100. Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Joensuu.
Rantalaiho, Liisa 1985. Konttorin tytöt. Teoksessa Sinkkonen, Sirkka & Ollikainen, Eila (toim.) Se on kaikki kotiinpäin. Kustannuskiila, Kuopio, 111–118.
Rantalaiho, Liisa 1986. Toimistotyö naisten työnä. Teoksessa Rantalaiho, Liisa (toim.) Toimistotyö, toimistotyöntekijät ja toimistoautomaatio. Tampereen yliopisto, Tampere, 26–42.
Rantalaiho, Liisa 1994. Sukupuolisopimus ja Suomen malli. Teoksessa Anttonen, Anneli, Henriksson, Leo & Nätkin, Ritva (toim.) Naisten hyvinvointivaltio.
Vastapaino, Tampere, 9–30.
Saarinen, Aino 1994. Naiset sosiaalisena vapaapalokuntana. Filantropia 1800-luvun lopun Tampereella. Teoksessa Anttonen, Anneli, Henriksson, Leo & Nätkin, Ritva (toim.) Naisten hyvinvointivaltio. Vastapaino, Tampere, 31–52.
Sihteeriyhdistys 2010. Ammattina sihteeri. Sihteeriyhdistys ry, Helsinki.
Skeggs, Beverley 1997. Formations of Class & Gender. Becoming Respectable.
SAGE Publications, Lontoo, Thousand Oaks, New Delhi.
Skeggs, Beverley 2004a. Class, Self, Culture. Routledge, Lontoo.
Skeggs, Beverley 2004b. Exhange value and affect. Bourdieu and ‘the self’. Teoksessa Adkins, Lisa & Skeggs, Beverley (toim.) Feminism after Bourdieu. The Sociological Rewiew. Blackwell, Oxford, 75–95.
Skeggs, Beverley 2010. Luokan ja sukupuolen tekeminen visualisoimalla moraalisen subjektin muodostumista. Peruste 2/2010. Vasemmistofoorumi, Helsinki, 131–
158.
Skeggs, Beverley 2014. Elävä luokka. Vastapaino, Tampere.
86
Sulkunen, Irma 1989. Naisen kutsumus. Miina Sillanpää ja sukupuolten maailmojen erkaantuminen. Hanki ja jää, Helsinki.
Tainio, Risto 2006. Suomalaisen liiketoiminnan rakenteellinen ja kulttuurinen muutos.
Teoksessa Heiskala, Risto Luhtakallio, Eeva (toim.) Uusi jako. Miten suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Gaudeamus, Helsinki, 65–81.
Truss, Catherine, Goffee, Robert & Jones, Gareth 1995. Segregated Occupations and Gender Stereotyping. A Study of Secretarial Work in Europe. Human relations 48 (11), 1331–1354.
Truss, Catherine, Alfes, Kerstin, Shantz, Amanda & Rosewarne Amanda 2013. Still in the Ghetto? Experiences of Secretarial Work in the 21st Century. Gender, Work &
Organization 20 (4), 349–363.
Vuori, Johanna 2009. Johdon assistenttityön haasteet 2015. Teoksessa Vuori, Johanna
& Siivonen, Katariina. Johdon assistenttien työ 2015. Ennakointia tulevaisuuden rakentamiseksi. HELIAn julkaisusarja Tutkimuksia 1/2009. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsinki, 7–23.
Weininger, Elliot B. 2005. Foundations of Pierre Bourdieu’s class analysis. Teoksessa Wright, Erik Olin (toim.) Approaches to Class Analysis. Cambridge University Press, Cambridge, 82–118.
West, Jackie 1980. Women, sex and class. Teoksessa Kuhn, Anette & Wolpe, AnnMarie (toim.) Feminism and Materialism. Women and modes of production.
Routledge, Lontoo, 220–253.
Winker, Gabriele & Degele, Nina 2011. Intersectionality as multi-level analysis.
Dealing with social inequality. European Journal of Women’s Studies 18 (1), 51–
66.
Verkkolähteet
Secretarius-lehden verkkoarkisto. (http://www.sihteeriyhdistys.fi/fi/secretarius-lehti/secretarius-arkisto/, haettu 2.9.2013.)
Sihteeriyhdistyksen verkkosivut (http://www.sihteeriyhdistys.fi, haettu 10.11.2015.)
Tilastokeskus. Taulukko 061 – Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1–5), sukupuolen,
iän ja vuoden mukaan 2010–2012,
(http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=061_tyokay_tau_161&ti=Ty%F6llinen+ty
%F6voima+ammattiryhm%E4n+%28AML+2010%29%2C++sukupuolen+ja+i%E4n+mu kaan+2010&path=../Database/StatFin/vrm/tyokay/&lang=3&multilang=fi, haettu 13.4.2015.)