Maailman vallankumous, s. o. kapitalism in luhistu
minen, ja proletariaatin vallankumouksellisen tarmon kokoaminen, sen organiseeraaminen hyökkääväksi ja voittaisäksi voim aksi, muodostuu pitem m äksi vallanku
mouksellisten taistelujen aikakaudeksi. Vastakohtien erilainen kärj istyneisyys eri maissa, näiden yhteiskun
nallisen rakenteen ja voitettavien esteitten erilaisuus, porvariston järjestyneisyyden korkea aste Länsi-Euro- pan ja Pohjois-Am erikan kapitalistisesti kehittyneissä maissa, saivat aikaan sen, että maailmansota ei johtanut välittöm ään maailmanvallankumouksen voittoon. K o m munistit olivat siis oikeassa, kun he jo sodan aikana selittivät, että im perialism in aikakausi johtaa yhteiskun
nallisen vallankum ouksen ajanjaksoon, s. o. pitkään kansalaissotien sarjaan yksityisissä kapitalistisissa val
tioissa sekä sotiin kapitalististen valtioitten ja riistet
tyjen siirtom aakansojen välillä toiselta puolen. M aail
manvallankumous ei ole suoraviivaisesti edistyvä pro
sessi, vaan kapitalism in pitkällisen luhistumisen, joka
päiväisen vallankumouksellisen miinotustyön aikakaudet toisinaan k ä rjistyvä t ja yhdistyvät äkillisiksi kriiseiksi.
Maailmanvallankumouksen kulku kävi vielä
pitkävetei-scinm äksi sen tosiasian kautta, että vahvat työväenjär
jestöt ja työväenpuolueet, nimittäin sosialidem okraat
tiset puolueet ja ammatilliset järjestöt, joita proleta
riaatti oli muodostanut johtamaan taisteluansa porvaris
toa vastaan, muuttuivat sodan aika-na elim iksi, joilla oli vastavallankumouksellinen vaikutus proletariaattiin näh
den, ja jotka sitä kahlehtivat, vieläpä jä iv ä t sellaisiksi sodan loputtuakin. Se teki m aailmanporvaristolle hel
poksi voittaa dem oU lisatsiooni-ajan kriisin, se antoi sille mahdollisuuden vuosien 1 9 [9— 19 20 näennäisen nousit ajan sattuessa herätellä työväessä uusia toiveita sen aseman parantumismahdollisuudesta kapitalismin puitteissa, mikä oli syynä vuoden I 9 I 9 kapinaliikkeitten tappioon ja vallankumousliikkeitten vauhdin hidastum i
seen v.v. 19 19 — lp
20-Maailmantalous-pula, joka tuli keskivaiheilla v. 1920 jam yt ulottuu yli koko maailman, kaikkialla lisäten työt
tömyyttä, todistaa kansainväliselle proletariaatille, ettei porvaristo enää kykene maailmaa uudelleen rakentamaan.
K aikkien maailmanpoliittisten vastakohtain kärj istym i- nen, Ranskan ryöstöretki Saksaa vastaan, englantilais- am erikalainen ja amerikalais-japanilainen vastakohta, seurauksenaan kilpavarustelu, ne osottavat, että kuoleva kapitalistinen m aailm a uudestaan hoippuu maailman
sotaa kohti. Sillä välin on K ansainliitto jopa voittaja- valtioitten kansainvälisenä hävinneitä kilpailijoita ja siirtom aakansoja riistävänä trustina rikkoutunut eng- lantilais-ameriikalaisen kilpailun takia. H äviäm ässä on harhaluulo, jolla kansainvälinen sosialidem okratia ja ammatillinen byrokratia ovat työväenjoukkoja pidätel- leet vallankumoustaistelussa, harhaluulo, että työläisjou
kot voisivat, luopumalla valtiollisen vallan valloittam i
sesta vallankumoustaistelussa, saavuttaa asteettain rau
hallisesti taloudellisen vallan ja itsehallinnon.
O vat lopussa sosialiseeraus-komediat Saksassa, joitten avulla Scheidemann-Nosken hallitus m aalis
kuulla 19 19 yritti pidättää työväestön rynnäkköä.
So-sialisecrausfraasi on tehnyt tilaa tosiasialliselle stinne- secraukselle, s. o. Saksan teollisuuden alistamiselle yhden kapitalistisen diktaattorin ja häneen liittyneen koplan alaiseksi. Preussin hallituksen hyökkäys sosialidemo
kraatti Severinkin johclc 11a Keski-Saksan kaivostvöläisiä vastaan muodostaa, alkusoiton Saksan porvariston ylei
seen hvökkäystoimintaan Saksan työväestön palkkain alentamiseksi. Englannissa ovat kaikki natsionaliseeraus- suunnitelmat juosseet hiekkaan. Toteuttam atta Sankey- komitean natsionaliseeraussuunnitelmaa, tukee hallitus sotilaskutsunnan .kautta sulkua Englannin kaivostyö
läisiä vastaan. Ranskan hallitus saattaa ainoastaan rvös- töretkensä avulla Saksaa vastaan lykätä tuonnem
maksi taloudellista vararikkoansa. Mitään talouden .suunnitelmallista uudestirakentamista ei se ajattele.
Niin, jopa hävitetyn Eohjois-Ranskan jälleenrakennus-, tvö, m ikäli sitä suoritetaan, palvelee vain vksitviskapi- talistista rikastum ista. Italiassa; siirtyy porvaristo fascis- tien valkoisten koplien avulla hyökkäykseen työväen
luokkaa vastaan. K aikkialla on porvarillisen demokra
tian täytynet jatkaa naamionsa riisum ista, niin hyvin porvarillisen demokratian vanhoissa valtioissa kuin uusissa, im perialistisesta romahduksesta syntyneissä:
Valkoiset kaartit, Englannin hallituksen diktatooriset valtuudet kaivoslakkoa vastaan, fascistit, guarda regia Italiassa, pinkertonit, sosialististen edustajain ulcs- heittäminen parlamenteista, lynkkaus-oikeus Yhdysval
loissa, valkoinen hirmuvalta Puolassa, Jugoslaviassa, R o maniassa, Lätissä ja Virossa, valkoisen hirmuvallan lail- listu-ttaminen Suomessa ja Unkarissa ja Balkanin maissa, kommunistilaki Sveitsissä, Ranskassa j.n .e . K aikkialla pyrkii porvaristo sälyttäm ään työväenluokan harteille paisuneen taloudellisen anarkian seuraukset:
työaikaa pidentämään, palkkoja polkemaan.. Kaikkialla sitä avustavat sosialidemokratian ja Amsterdamin A m matillisen Internatsionaalen johtajat. Alutta ne eivät voi estää, vaan ainoastaan lykätä, työväen joukkojen
3
jen lähestymistä. Johan näemme, kuinka Saksan prole
tariaatti valmistuu vastahyökkäykseen, miten englanti
laiset kaivostyöläiset, ammatillisen liikkeen johtajien petoksesta huolimatta, kestävät sankarillisesti viikko
kausia taistelussa kaivospääomaa vastaan. M e näemme, kuinka Italian proletariaatti Serrati-ryhm än kuhnustelu- politiikan kokemuksista oppineena kokoaa taisteluha- luisia eturivejänsä, m ikä ilmenee Italian Kom m unistisen Puolueen muodostamisessa. Me näemme, kuinka Rans
kassa jakaantumisen jälkeen, erottautumisen jälkeen sosialipatriooteista ja keskustalaisista Sosialistinen P u o lue alkaa kommunistisesta agitatsioonista ja propagan
dasta siirtyä joukkom ielenosotuksiin im perialistista ros- vousta vastaan. Tshekkoslovakkiassa eletään poliittinen jouhikuunlakko, johon, vaikka tykkänään puuttuukin yhtenäistä johtoa, kuitenkin ottaa osaa m iljoona työ
läistä, ja jonka jälkeen seuraa Tshekkiiäisen K om m u
nistisen Puolueen muodostuminen j oukkopuolueeksi.
Puolassa oli helmikuussa Kom m unistisen Puolueen joh
dolla rautatieläisilakkoi ja siihen liittyvä yleislakko, mikä oli omansa lisäämään sosialipatrioottisen Puolan Sosia
listisen Puolueen jatkuvaa* hajaantum isprosessia. K a ik kein todennäköisintä nykyisissä oloissa on, ei ■maailman
vallankum ouksen lamaantuminen, ei sen aaltojen va i
mentuminen, vaan päinvastoin yhteiskunnallisten vasta
kohtain ja yhteiskunnallisten taistelujen välitön k ä rjis
tyminen.
3. N y k y h e tk e n tärk eät tehtävät.
Kom m unistisen Internatsionaalen tärkein nykyhet
ken kysym ys 011 ratkaisevan vaikutusvallan saavuttam i
nen työväenluokan enemmistöön, sen m ääräävien osien vieminen taisteluun. Sillä huolimatta objektiivisesti val
lankumouksellisesta taloudellisesta ja poliittisesta ase
masta, jolloin aivan äkkiä voi syntyä
vallankumoukseni-sen pulan kärjistym inen (esim. suuressa lakossa, siirto- maakapillassa, uudessa sodassa tai jopa jossakin suu
ressa parlam enttaarisessa kriisissä j . n . e . ) , ei työväen
luokan enemmistö, kuitenkaan vielä ole kommunismin vaikutusvallan alainen, ei varsinkaan sellaisissa maissa, m issä finanssi-pääoman vahvan vallan perusteella on ole
massa suuria im perialismin turmelemia työläiskerroksia (esim. Englannissa ja A m erikassa), ja m issä tosi-vail- lankumoukseUinen joukkopropaganda on vasta alkanut.
Kommunistinen Internatsionaale 011 perustamis-päiväs- tänsä alkaen asettanut selv ästi, ja kiistäm ättöm ästi tar- kotusperäksi, ei pienten kommunististen lahkojen muo
dostamista, jotka koettavat vain propagandan ja agi- tatsioonin kautta saada aikaan vaikutusvallan työväen- joukkoihin, vaan osanoton työläisjoukkojen taisteluun, tämän taistelun johtam isen kom munistisessa mielessä ja suurten vallankumouksellisten, kommunististen jou kko- puolueitten muodostamisen taistelussa. Kommunistinen Internatsionaale 011 jo olemassaolonsa ensi vuotena hyl
jännyt lahkolaispyrkimyikset; kehoittamalla liittyneitä puolueita — vaikkapa ne vielä olisivat kuinkakin pieniä
— olemaan mukana am m atillisissa järjestöissä, kukista
maan sisältäkäsin niitten taantumuksellinen byrokratia ja tekemään am m atilliset järjestö t proletariaatin vallan
kumouksellisiksi joukkojärjestoiksi, sen taistelun eli
miksi. Jo ensim äisenä olemassa olonsa vuotena on K o m munistinen Internatsionaale kehottanut kommunistisia puolueita, ei sulkeutumaan propagandapiireiksi, vaan käyttämään proletariaatin agiteeraamiseksi ja jä rje stä miseksi kaikki mahdollisuudet, joita porvarillisen valtio- järjestelm än on pitänyt jättää avoim iksi: lehti vapautta, yhteeniiittym isvapautta ja porvarillisia parlamenttaa- risia laitoksia — vaikkapa ne olisivat kuinkakin surkas
tuneita — tehdäkseen ne kommunismin aseeksi,puhuja
lavaksi, kokoom ispaikaksi. II:s s a kongressissaan on Kommunistinen Internatsionaale am m atillista kysy
mystä ja parlamenttarismin käyttäm istä koskevissa
pää-töslauselmissään avoimesti hyljännyt lahholai.spyrkimvk- set. Kom m unististen puolueitten kaksivuotisen taistelun kokemukset ovat täysin vahvistaneet Kom munistisen Internatsionaalen katsantokannan oikeuden. Kom m unis
tinen Internatsionaale on politiikallansa aiheuttanut eräissä maissa vallankumouksellisten työläisten eron ei ainoastaan julkisista reform isteista, vaan myös keskus
talaisista. Sen kautta, että keskustalaiset oivat muodos
taneet 2 1 'o Internatsionaalen, joka Amsterdamin Am - matti-lnternatsionaalen pohjalla avoimesti yhdistyy Scheidemannien, Jouhauxien ja Hendersonien kanssa, tuli proletaarisille joukoille näköala taistelukentän ylitse paljo väljem m äksi, mikä vain helpottaa tulevia taiste
luja. Saksalainen kommunismi tuli Kommunistisen Internatsionaalen taktiikan kautta (vallankumoukselli
nen työ am m attiyhdistyksissä, avoin kirje j. n. e.), poliit
tisesta suunnasta, jollaisena se astui tammi- ja helmi
kuun taisteluihin 19 19 , suureksi vallankumoukselliseksi joukkopuolueeksi. Se 011 am m atillisissa järjestöissä hankkinut vaikutusvallan, joka sai ammatillisen byrokra
tian, kommunistisen ammatillisen työn vallankumouk
sellisen vaikutuksen pelosta, erottamaan ammatillisista järjestöistä paljon kom m unisteja, ja pakotti tuon byro
kratian ottamaan niskoilleen syytöksen ammatillisten järjestöjen hajottamis-häpeästä. 'Pshekkoslovakkiassa on kommunistien onnistunut saada puolelleen poliitti
sesti järjestyneitten työläisten enemmistö. Puolassa on Kommunistinen puolue m iinotustyönsä kautta am ma
tillisissa järjestö issä huolimatta suunnattomista vai
noista, jotka pakottavat sen puolue järjestön täydelliseen illegaalisuuteen, ym m ärtänyt ei ainoastaan pysyä yhtey
dessä joukkojen kanssa, vaan vieläpä esiintyä niitten johtajana joukkotaisteluissa.' Ranskassa ovat kommu
nistit vallanneet enemmistön Sosialistisessa Puolueessa.
Englannissa toteutuu kommunististen ryhmien sulautu- misprosessi Kominternin taktillisten suuntalinjojen pe
rusteella, ja kommunistien kasvava vaikutus pakottaa
sosialipettnrit yrittäm ään tehdä mahdottomaksi kom
munistien pääsyn Labour Partyyn y. m. Lahkolaiset kommunistiset ryhmät ( kuten K. / ’. />., Saksan Kom in. Työväen Puolue. j . n . c . J eivät sen sijaan ole tiellänsä voineet saavuttaa vähäisintäkään menestystä.
Teoria kommunismin voim istuttam isesta puhtaan pro
pagandan ja agitatsioonin kautta sekä erikoisten kom
munististen ammatillisten järjestöjen perustamisen kautta, 011 kärsinyt perinpohjaisen haaksirikon. S itä tietä ei ole missään voitu perustaa mitään vaikutusval
taista kommunistista puoluetta.