4. TILINTARKASTUKSESTA LUOPUMINEN
4.3 Sidosryhmien näkökulma
Tilintarkastuksesta hyötyy moni yrityksen sidosryhmä, vaikka sen alkuperäisenä tar-koituksena olisikin vain varmistua johdon toimien oikeellisuudesta ja omistajien varo-jen asianmukaisesta käytöstä. Yritys vaikuttaa toiminnallaan välillisesti monien sen sidosryhmien toimintaan. Onkin perusteltua, että eri sidosryhmät saavat luotettavaa tietoa yritysten taloudellisesta tilasta, joihin niillä on suora tai epäsuora taloudellinen intressi. (Leppiniemi 2004, 10-11) Tässä alaluvussa tehdään katsaus tilintarkastuk-sen merkitykseen yrityktilintarkastuk-sen sidosryhmien kannalta ja selvitetään vaikuttaako tilintar-kastuksesta luopuminen sen sidosryhmiin.
Abdel-Khalikin (1993, 31-32) tekemässä tutkimuksessa selvitettiin, miksi yksityisten yritysten omistajat vaativat tilintarkastusta. Syitä vapaaehtoiselle tilintarkastukselle omistajien näkökulmasta löytyi kaksi. Ensinnäkin tilintarkastuksen avulla omistaja voi kompensoida kontrollin vajausta, mikä syntyy organisaation rakenteesta ja toiseksi tilintarkastus halutaan, jotta voidaan mukautua velkojien asettamiin vaatimuksiin. Hä-nen mukaansa tilintarkastus voi tarjota yritykselle vakuutuksen, mikä määritellään luottamuksen asteeksi, miten hyvin materiaaliset virheet löydetään. Saiton & McIn-toshin (2010, 639, 664) mukaan tilintarkastusta voidaan perustella omistajien näkö-kulmasta myös tehokkuudella ja taloudellisilla seikoilla. Tulosten perusteella näh-dään, että tilintarkastuksen avulla voidaan selvästi vähentää osakkeenomistajien va-rojen tehotonta käyttöä ja allokointia.
Omistajien ohella velkojat on toinen yrityksen merkittävä sidosryhmä, jolle yrityksen päätös luopua tilintarkastuksesta voi aiheuttaa seurauksia. Davies (2004b, 37) on sitä mieltä, että ilman tilintarkastusta kolmas osapuoli ei voi vakuuttua yrityksen jat-kamismahdollisuuksista tulevaisuudessa. Velkojan on siis mahdoton tietää onko ta-loudellinen asema hyvä vai ajautuuko yritys lähitulevaisuudessa konkurssiin. Voi-daankin olettaa, että luottamus yrityksen ja velkojan välillä laskee jos tilintarkastuk-sen tekemisestä luovutaan. Myös taloudellisia seurauksia voidaan nähdä syntyvän.
Leppiniemen (2004, 12) mukaan tilintarkastuksen suorittamatta jättäminen kasvattaa luotonantajan riskiä niin, että hintaa, tässä tapauksessa korkoa, yleensä nostetaan.
Verohallinnon tapauksessa menetetyt verotulot mahdollisesti virheellisen tilinpäätök-sen takia ovat tarkastelussa olevien yritysten koosta johtuen todennäköisesti pienet.
Etenkin siinä tapauksessa, jossa yrityksen johto tahattomasti laatii virheellisen tilin-päätöksen. Toisaalta vuonna 2003 VIRKE:n (Viranomaisyhteistyön kehittämisprojek-ti) tekemän selvityksen mukaan tilintarkastuspakon ulkopuolelle jäävien yritysten ve-rovelka oli yhteensä 560 000 000 euroa. (Nuolimaa et al. 2003, 89) Jos veronsaaja eli valtio ei saa tilinpäätöksen laadunvarmistuksen tueksi tilintarkastuskertomusta, joudutaan verotarkastuksia lisäämään, mikä puolestaan lisää yhteiskunnallisia kus-tannuksia. (Leppiniemi 2004, 11)
Kuitenkin Aaltosen (2011) mielestä tilintarkastuksen vaikutus pienten yritysten sidos-ryhmiin on olematonta tai korkeintaan vähäistä. Tämä voidaan helposti myös päätel-lä. Esimerkiksi pienten yritysten kilpailijat tuskin tutkivat toistensa tilinpäätöksiä vain saadakseen niistä etua toisiin nähden. Samoin pienyritysten kuluttaja-asiakkaat ovat todennäköisesti harvoin kiinnostuneita asioimansa yrityksen taloudellisesta tilasta, sillä taloudellista intressiä ei välttämättä ole. Korvaava kumppani löytyy konkurssin sattuessa usein erittäinkin helposti. Yritysten välisessä kaupankäynnissä tilanne on toinen, sillä luottokaupan johdosta yrityksellä voi olla pitkäaikaisiakin saamisia toisel-ta yritykseltä. Tällöin on hyvä tuntea kauppakumppaninsa toisel-taloudellinen tila. Toisaaltoisel-ta Aaltonen muistuttaa, että tilintarkastuksen arvoa sidosryhmille ja vastuullisille itsel-leen on vaikea tietää etukäteen.
Vaikka tilintarkastuksen tarkoitus ja tavoitteet ovat laissa säädetty, saattaa ulkopuoli-nen asiaan perehtymätön odottaa tilintarkastukselta enemmän kuin laissa tilintarkas-tukselta vaaditaan tai sallitaan. Kyseessä on tällöin odotuskuilu, mikä voidaan määri-tellä eroksi, mitä tilintarkastuskertomuksen hyödyntäjät odottavat tilintarkastuksen olevan ja mitä tilintarkastajat kokevat tilintarkastuksen päämäärän olevan. Toisin sa-noen tilintarkastajien työhön kohdistuvien vaatimusten ja heidän todellisten mahdolli-suuksien välillä vallitsee ristiriita. Odotuskuilua osaltaan ylläpitävät tilintarkastajien omat käsitykset siitä, mitä muut odottavat heidän tekevän. (Lee, Ali & Bien 2009, 7) Odotuskuilua voidaan tarkastella kuviossa 2 esitetyllä tavalla.
Kuvio 2. Odotuskuilu (Lee et al. 2009, 9)
Odotuskuilu on kriittinen tilintarkastusammatille, sillä mitä suurempia ulkopuolisten täyttymättömät odotukset ovat, sitä pienempi on tilintarkastuksen ja -tarkastajien us-kottavuus, ansaintamahdollisuudet sekä arvo. (Lee et al. 2009, 7) Odotuskuilun voi-daankin nähdä syntyvän tilintarkastuksen mutkikkaan luonteen takia. Tilintarkastajan konfliktinen rooli, ajanpuute vastata alati muuttuviin odotuksiin sekä tilintarkas-tusammatin itsesääntely ovat tekijöitä, jotka edistävät kuilun olemassaoloa. Odotus-kuilun syntymisestä ei siis voi syyttää sen enempää tilintarkastajia kuin sen käyttäjiä-kään. (Lee & Ali 2008, 36)
Tilintarkastajien omat käsi-tykset siitä, mitä muut odot-tavat heiltä.
Tilinpäätösinformaation hyödyntäjien odotukset siitä, mitä tilintarkastaja tekee.
Odotuskuilu
5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia tilintarkastuksesta luopumi-sella on pieniin yrityksiin. Asiaa lähestyttiin ensin määrittelemällä tilintarkastus ja kar-toittamalla sen sisältöä ja kehitystä yleisesti. Tämän jälkeen tarkastelun kohteena olivat tilintarkastuksen tavoitteet ja tarkoitus, tilintarkastajan rooli sekä tilintarkastuk-selta vaaditut ominaisuudet erityisesti keskittyen pienyritysten näkökulmaan. Viimei-senä käsittelyssä olivat pienyrityksille tilintarkastuksesta koituvat hyödyt eli toisin sa-noen yritykselle koituvat menetykset tilintarkastuksesta luopumisesta. Tutkimuksessa tehtiin katsaus myös mahdollisiin luopumisesta aiheutuviin hyötyihin eli tilintarkastuk-sen kielteisiin vaikutuksiin, minkä jälkeen tilintarkastuktilintarkastuk-sen vaikutuksia tarkasteltiin sidosryhmien näkökulmasta. Tutkimus pohjautui pääasiassa aiempaan kirjoitteluun sekä tutkimuksiin aiheesta. Lisäksi tutkielmassa käytettiin haastattelua auktorisoidul-ta tilinauktorisoidul-tarkasauktorisoidul-tajalauktorisoidul-ta tuomaan käytännönläheinen näkemys aiheeseen.
Vapaaehtoisesta tilintarkastuksesta luopumisen vaikutuksia löytyi sekä positiivisia että negatiivisia. Tilintarkastuksen myönteisiä vaikutuksia saatiin selville useita. Pien-yritysten kohdalla tilintarkastuksesta saattoi suhteessa hyötyä jopa suurempia yrityk-siä enemmän. Tilintarkastuksen suorittamisella nähtiin olevan erinäiyrityk-siä taloudellisia merkityksiä yritykselle, kuten tilintarkastuksesta koituvat säästöt. Tilintarkastajan avulla yritys voi varautua tuleviin riskeihin ja lakimuutoksiin ja tätä kautta välttyä mo-nilta jälkikäteen syntyviltä kustannuksilta. Myös suora vaikutus pankista saatavan lainan korkoon saatiin selville, sillä yritykset, jotka valitsevat tilintarkastajan saavat pankista rahaa matalammalla korolla. Vielä suotuisampi korko on yrityksille, jotka käyttävät tilintarkastukseen jotakin suurimmista tilintarkastusyhteisöistä (Big 4). Tilin-päätöksen virheellisyydestä myöhemmin syntyvät kustannukset voidaan tilintarkas-tuksen avulla ehkäistä, mikä myös nähtiin huomattavana tilintarkastilintarkas-tuksen etuna.
Tilintarkastuksesta luopumisella nähtiin olevan negatiivinen vaikutus myös yrityksen työntekijöihin huolellisuuden vähentymisenä ja väärinkäytösten lisääntymisenä. Muita tilintarkastuksesta luopumisen kielteisiä vaikutuksia olivat muun muassa taloudellisen raportoinnin laadun heikkeneminen, yrityksen luotettavuuden ja houkuttelevuuden vähentyminen sekä taloushallinnon ulkoistamisen laadunvalvonnan puuttuminen.
Tilintarkastuksen toteuttamisen negatiivisina puolina nähtiin puolestaan tilintarkas-tuksesta aiheutuvat kustannukset, sen johdolta viemä aika sekä hyödyttömyys omis-tajajohtaja-tilanteessa. Kustannuksia tarkasteltaessa ilmeni, että todellisuudessa muodostuvat säästöt olivat erittäin alhaisella tasolla, joten kustannussäästöjen varjol-la ei tilintarkastuksesta luopumista voida varsinaisesti perustelvarjol-la. Eräänä tilintarkas-tuksen ongelmakohtana nähtiin resurssien turha käyttö. Sen nähtiin vievän turhaa johdon aikaa ja huomiota pois sellaisista asioista, joiden avulla yrityksen toimintaa voitaisiin parantaa. Omistajajohtajan tapauksessa tilintarkastuksen ei puolestaan ha-vaittu tuovan mitään lisäarvoa, sillä johtohenkilö toimii sekä omistajana että yrityksen johtajana, joten yrityksen taloudellinen tilanne on hyvin tiedossa. Myös tilitoimistolta saatava verokonsultointi nähtiin tekijänä, minkä avulla tilintarkastuksesta luopuminen on mahdollista.
Kaiken kaikkiaan vertailtaessa tilintarkastuksen hyötyjä ja haittoja pienissä yrityksissä tai siitä luopumisen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, voidaan havaita, että tilin-tarkastuksesta aiheutuu yritykselle selkeästi enemmän myönteisiä asioita. Tämä voi-daan huomata myös tarkasteltaessa asiaa sidosryhmien kannalta. Tilintarkastuksella huomattiin olevan merkitystä monille yrityksen sidosryhmille, minkä takia tarkastuk-sen tekemättä jättäminen voi vaikuttaa myös yrityktarkastuk-sen sidosryhmiin. Toisaalta pien-yritysten tapauksessa vaikutus ei ole kovin suuri. Tilintarkastuksesta johtuvien kus-tannusten tai sen viemän ajan ei voida nähdä selkeästi ylittävän siitä saatavan hyö-dyn määrää eli hyötyä kertyy suhteessa enemmän kuin kustannuksia. Eri tilanne syn-tyy, jos johtaja ja omistaja ovat yksi ja sama henkilö. Tällöin ylimääräinen kustannus voi tuntua turhalta.
Vaikka tilintarkastuksesta luopumisella voidaan nähdä yritykselle syntyvän näennäi-sesti joitakin hyötyjä, luopumisesta aiheutuvat positiiviset vaikutukset tuntuvat kuiten-kin olevan keinotekoisesti kehiteltyjä, jolloin niiden avulla on vaikea perustella tilintar-kastuksesta luopumista. Jos yritys luopuu tilintartilintar-kastuksesta, voi sen menetykset olla moninkertaiset vuotuiseen tilintarkastuspalkkioon verrattuna. Kustannussäästöt, re-surssien tuhlaus sekä tilitoimistojen korvaava konsultointi kuulostavat tekosyiltä vält-tää tilintarkastus. Toisaalta tilintarkastuksen tarjoamat hyödyt näyttävät olevan enemmänkin tulevaisuuteen tähtääviä. Varautuminen tulevaan on yhteinen tekijä lä-hes kaikille tilintarkastuksen positiivisille vaikutuksille. Tämä tuntuu kuitenkin
loogisel-ta, sillä yrityksen menestystä rakennetaan tulevaisuuden varaan ja tällöin tähdätään kehitykseen tulevina aikoina. Myös yritykset ovat huomanneet hyötyvänsä enemmän tilintarkastuksen tekemisestä kuin tilintarkastajan valitsematta jättämisestä, joten suunnan voidaan nähdä olevan oikea.
Tutkimusta voisi jatkaa muun muassa tutkimalla, mitä yhteistä on yrityksillä, jotka va-paaehtoisesti valitsevat tilintarkastajan tai puolestaan jättävät valitsematta. Kenties yritysten omistusrakenne, toimiala tai johdon asiantuntemus talousasioista ovat teki-jöitä, joiden perusteella yrityksiä voisi luokitella tilintarkastuksen valintaan liittyen.
Samoin olisi mielenkiintoista tutkia, mitä mieltä pienyrittäjät ovat tilintarkastuksen tuottamista hyödyistä tai haitoista ja toisaalta luopumisen vaikutuksista. Ovatko tu-lokset samankaltaisia kuin edellä esitetyt, ja millaisia uusia näkemyksiä asiaan mah-dollisesti saataisiin? Suomessa on kenties yksi Euroopan laajimmista tilintarkastus-pakoista, joten olisi antoisaa tutkia, löytyykö eri maiden välillä eroja, miksi tilintarkas-tus halutaan tehdä, vaikka pakkoa siihen ei olisi. Lisäksi tutkimusta voisi jatkaa tie-dustelemalla, miten tilintarkastushalukkuuteen vaikuttaisi erikseen pienille ja kes-kisuurille yrityksille kehitetyt tilintarkastusstandardit.
LÄHDELUETTELO
Aakala, H. (2006a) Tilintarkastuksen arvo pienyritykselle – Yritysjohdon näkökulma.
Tilintarkastus – Revision 5, 18-25.
Aakala, H. (2006b) Tilintarkastuksen arvo pienyritykselle – yritysjohdon näkökulma.
Pro gradu –tutkielma. Tampere, Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos.
Abdel-Khalik, A., R. (1993) Why do private companies demand auditing? – A case for organizational loss of control. Journal of Accounting, Auditing & Finance 8, 1, 31-52.
Aho, T. & Vänskä, H. (1996) Tilintarkastuslaki ja hyvä tilintarkastustapa. Helsinki: La-kimiesliiton kustannus.
Aikavuori, E. (2009) Tilintarkastuslaissa tulkinnanvaraisuutta. Tilisanomat 30, 3, 22-24.
Alakare, S., Koskinen, H. T., Reinikainen, M., Sedig, R., Simola, A. M. (2008) Uusiti-lintarkastuslaki – Säännöksistä käytäntöön. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Antle, R. (1982) The auditor as an economic agent. Journal of Accounting Research 20, 2, Part 2, 503-527.
Arnold, D. F., Bernardi, R. A. & Neidermeyer, P. E. (2005) Auditor perspective on confidentiality: A qualitative investigation examining the differences in European audi-tors’ opinions. The Irish Accounting Review 12, 2, 1-21.
Bartram, P. (2004) Few savings from audit exemption. Director, 24.
Blackwell, D. W., Noland, T. R. & Winters, D. B. (1998) The value of auditor assur-ance – Evidence from Loan Pricing. Journal of Accounting Resource 36, 1, 57-70.
Collis, J., Jarvis, R. & Skerratt, L. (2004) The demand for the audit in small compa-nies in the UK. Accounting and Business Research 34, 2, 87-100.
Davies, J. (2004a) Audit exemption: freedom or danger. Metalworking production, 10-12.
Davies, J. (2004b) Audit exemption: the sky is the limit. Credit Management, 36-37.
Fan, J. P. H. & Wong, T. J. (2005) Do External Auditors Perform a Corporate Gover-nance Role in Emerging Markets? Evidence from East Asia. Journal of Accounting Research 43, 1, 35-72.
Hallituksen esitys, HE 295/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle tilintarkastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Hallituksen esitys, HE 194/2006. Hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi ja siihen liitty-väksi lainsäädännöksi.
Hartlin, H. (2009) Talousrikokset ja tilintarkastajan rooli. Pro gradu –tutkielma. Hel-sinki, Helsingin kauppakorkeakoulu, laskentatoimen ja rahoituksen laitos.
Haw, I-M., Qi, D. & Wu, W. (2008) The economic consequence of voluntary auditing.
Journal of Accounting, Auditing & Finance 23, 1, 63-93.
Hay, D. & Knechel, R. (2003) The value of auditors in reducing risk. Finance, 17-18.
Hope, O-K. & Langli, J. C. (2010) Auditor independence in a private firm and low liti-gation risk setting. The Accounting Review 85, 2, 573-605.
Horsmanheimo, P., Kaisanlahti, T. & Steiner, M. L. (2007) Tilintarkastuslaki – Kom-mentaari. Juva: WSOYpro.
Horsmanheimo, P. & Steiner, M. L. (2008) Tilintarkastus – asiakkaanopas. Juva:
WSOYpro.
Intakhan, P. & Ussahawanitchakit, P. (2010) Roles of audit experience and ethical reasoning in audit professionalism and audit effectiveness through a moderator of stakeholder pressure: an empirical study of tax auditors in Thailand. Journal of Aca-demy of Business and Economics 10, 5, 1-15.
Kauppa- ja teollisuusministeriö, KTM (2006) Tilintarkastusvelvollisuuden uudistami-sen taloudelliset vaikeudet. KTM rahoitetut tutkimukset 2/2006.
Kenny, A. (2005) Audit exemption a cost saving for small companies? Accountancy Ireland 37, 2, 54-55.
KHT-media (2011) Kansainväliset tilintarkastusalan standardit 2010 [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 20.3.2011] Saatavilla
http://www.khtmedia.fi/julkaisut/kategoriat/tilintarkastus/kansainvaliset-tilintarkastusalan-standardit-2010.
yhdistys (2009) Tilintarkastusalan standardit ja suositukset 2009. Helsinki: KHT-Media Oy.
Koponen, P. (2008) Tilintarkastajan rikosoikeudellinen vastuu. Tilintarkastus – Revi-sion 4, 18-21.
Koskela, M. (2005) Tilintarkastajan näkökulma pk-yrityksessä havaittuihin ongelmiin.
Tilisanomat 6, 21-23.
Kosonen, L. (2005) Vaarinpidosta virtuaaliaikaan – Sata vuotta suomalaista tilintar-kastusta. Väitöskirja. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. kauppa-tieteiden osasto. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 210.
Kosonen, L. ( 2008) Tilintarkastuskäytännön kehittyminen Suomessa viime vuosisa-dan alkupuolella. Tilintarkastus – Revision 2, 21-26.
Kraft, K. & Niederprüm, A. (1999) Determinants of management compensation with risk-averse agents and dispersed ownership of the firm. Journal of Economic Beha-vior & Organization 40, 17-27.
Lee, T. H. & Ali, A. M. (2008) The audit expectation gap: a review of the contributing factors. Journal of Modern Accounting & Auditing 4, 8, 30-36.
Lee, T. H., Ali, A. M. & Bien, D. (2009) Towards an understanding of the audit expec-tation gap. ICFAI Journal of Audit Practice 6, 1, 7-35.
Lennox, C. (2005) Management ownership and audit firm size. Contemporary Ac-counting Research 22, 1, 205-227.
Leppiniemi, J. (2004) Tilintarkastuspakko? Tilintarkastus – Revision 2, 8-15.
Länsiluoto, A. & Mäki-Pirilä, J. (2010) Tilintarkastajan vapaaehtoinen valinta hyödyt-tää. Tilintarkastus - Revision 1, 26-29.
McCraken, S., Salterio, S. E. & Gibbins, M. (2008) Auditor-client management rela-tionship and role in negotiating financial reporting. Accounting, Organizations and Society 33, 4-5, 362-383.
Moulder, M. (2010) Audit cost control. Financial Management (14719185), 34-35.
Niemi, L. (2010) Tutkimuksella parempaa tilintarkastuksen laatua. Tilintarkastus – Revision 4, 51.
Niemi, L. & Ojala, H. (2010) Kyllä vai ei vapaaehtoiselle tilintarkastukselle? Tilintar-kastus – Revision 6, 26-29.
Nuolimaa, R., Kaisanlahti, T. & Salonen, S. (2003) Tilintarkastuslakityöryhmän ra-portti. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 12/2003.
Rehn, J. (2005) Pk-yhtiöiden tilintarkastus: Missä mennään – mitä tulossa? Tilintar-kastus – Revision 4, 18-22.
Remes, M. (2010) Taloushallinnon ulkoistaminen on taitolaji. Tilintarkastus – Revisi-on 4, 30-33.
Riistama, V. (1999) Tilintarkastuksen Teoria ja Käytäntö (2. painos). Porvoo: WSOY.
Riistama, V. (2000) Tilintarkastus – perusteet. Porvoo: WSOY.
Saito, Y. & McIntosh, C. S. (2010) The economic value of auditing and its effective-ness in public school operations. Contemporary Accounting Research 27, 2, 639-667.
Salleh, A., Rose, R. C., Kumar, N. & Jaafar, S. (2008a) Auditors’ Perceptions on Ob-literation of Mandatory Annual Audit: An Empirical Study. International Research Journal of Finance & Economics 14, 61-67.
Salleh, A., Rose, R. C., Kumar, N. & Jaafar, S. (2008b) External auditors’ viewpoint on audit exemption of small companies in Malaysia. ICFAI Journal of Audit Practice 5, 4, 22-34.
Sorsa, E. (2007) Uusi tilintarkastuslaki jätti avoimia kysymyksiä. Tilintarkastus – Re-vision 1, 7.
Suomela, E., Palvi, M. & Karhu, K. (1995) Tilintarkastuslaki. Porvoo: WSOY.
Sviili, T. (2009) ISAT:t istuvat pientenkin yritysten tarkastuksiin. Tilintarkastus – Revi-sion 5, 35-38.
Tabone, N. & Baldacchino, P. J. (2003) The statutory audit of owner-managed com-panies in Malta. Managerial Auditing Journal 18, 5, 387-398.
Tomperi, S. (2009) Tilintarkastus – Normeista käytäntöön. Helsinki, Edita Publishing Oy.
Tsaia, H. & Huab, M. (2009) The effects of audit quality on loan interest rates for small and medium-sized enterprises in Taiwan. International Journal of Business 14, 3, 265-281.
Vainio, K. (2010) Laadunvalvonnan painopiste tilintarkastusevidenssiin pienten yritys-ten tarkastuksissa. Tilintarkastus – Revision 2, 56-57.
Vihreä Kirja (1996) Lakisääteisen tilintarkastajan tehtävästä, asemasta ja vastuusta Euroopan Unionissa.
Waris, P. (2008) Milloin ja millainen tilintarkastaja on valittava? Tilisanomat 2, 63-65.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (2011) [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.2.2011].
Saatavilla http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L1_2.html.
Haastattelu:
Pauli Aaltonen 7.4.2011 Tilintarkastus Pauli Aaltonen Oy, Helsinki.
Liite 1. Haastattelukysymykset
- Koulutus?
- Kauanko olet työskennellyt tilintarkastajana?
- Mikä on tilintarkastustoimiston koko, jossa työskentelet ja millainen asiakas-kunta teillä on?
1. Mitä mieltä olet vuoden 2007 tilintarkastuslain kokonaisuudistuksesta, jossa pieniltä yrityksiltä poistettiin tilintarkastusvelvollisuus?
2. Onko maallikkotilintarkastajien poistuminen mielestäsi hyvä asia ja miten se näkyy auktorisoitujen tarkastajien työssä?
3. Miten pienyritysten tilintarkastusvelvollisuuden poistuminen on vaikuttanut tei-dän asiakaskuntaanne (onko tullut uusia asiakkaita tai vanhoja lähtenyt)? Onko sillä ollut vaikutuksia teidän työhönne?
4. Onko esiintynyt maallikkotilintarkastajasta vaihtamista auktorisoituun tilintarkas-tajaan?
5. Näetkö tilintarkastuksesta luopumisella olevan jotain hyötyjä pienyritykselle?
(esim. kustannussäästöt, työtaakan keveneminen?)
6. Mitä haittoja tilintarkastuksen tekemättä jättämisellä puolestaan olisi? Miksi ti-lintarkastaja kannattaa valita vaikka se ei olisi pakollista?
7. Miten tilintarkastuksen tekemättä jättäminen vaikuttaa mielestäsi kohdeyrityk-sen sidosryhmiin? (esim. velkojat, asiakkaat, sijoittajat)
8. Millainen tuntuma sinulla on, ovatko pienet yritykset halukkaita tekemään va-paaehtoisen tilintarkastuksen? Miksi?
9. Löytyykö niiltä yrityksiltä mielestäsi jokin yhteinen tekijä, jotka tekevät tilintar-kastuksen? (tai puolestaan niiltä, jotka eivät tee)
10. Soveltuvatko nykyiset tilintarkastusstandardit mielestäsi hyvin myös pieniin yrityksiin vai olisiko niille syytä kehittää omat kevyemmät standardinsa?