Keväällä kaikkien kouluikäisten lasten vanhemmat joutuvat miettimään lasten kesäloman aikaisen hoidon järjestelyjä.
Diabeetikkolasten perheille tämä on erityisen hankalaa, koska diabeteksen hoito vaatii paljon huomiota arjessa.
Tässä artikkelissa esitellään kesähoidon järjestelyistä tehtyä opinnäytetyötä.
Opinnäytetyössä on tutkimusmenetelmänä käytetty kysely- ja sadutusmetodia.
Lasten diabeteksen hoidossa tarvitaan päivittäin insuliinia, verensokerimittauksia ja hiilihydraattien arvioimista sekä senhetkisiin olosuhteisiin vaikutta-vien tekijöiden, kuten liikunnan tai akuutin sairau-den, huomioimista (1). Verensokerin
mittaamisen hallitseminen vaatii lapselta sekä teknisiä taitoja että tietoa (2).
Diabetesta sairastavan lapsen hoitomuodoista pistos- ja insuliini-pumppuhoito vaativat näppäryyttä, ja hiilihydraattien arvioiminen ja in-suliiniannoksen säätäminen hiilihyd-raattimäärän perusteella edellyttävät matemaattisia taitoja. Lasten diabe-teksen hyvän hoidon tavoitteiden to-teutumista seurataan poliklinikoilla laatukriteerien mukaisesti (3).
Kouluikäisten lasten arkea (4),
iltapäivien viettoa (5) ja terveyttä on tutkittu (6).
Lisäksi on tehty tutkimuksia yleisesti
lapsinäkökul-masta (7). Kesälomanviettoa on selvitetty aikuisten työelämän ja perheen yhdistämisen näkökulmista (8). Kouluikäisillä lapsilla on kymmenen viikon kesäloma, ja vanhempien kesälomat ovat yleisesti neljän viikon mittaisia.
Diabeetikkolapsen koulupäivän aikaisen hoidon turvaamiseksi on luotu valtakunnallinen toiminta-malli (9), mutta kesäloman aikaiset hoitojärjestelyt ovat vanhempien vastuulla. Suomessa ei ole lakia, joka määrittelisi, minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto suo-sittelee alakouluikäiselle pääsääntöisesti aikuisen seuraa (10).
Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on paikallisia lakeja ja lastensuojelupoliittisia ohjeita lasten yksin kotona olemisesta, mutta yleisenä ohjeena on, ettei alle 12-vuotiasta tulisi jättää yksin kotiin (11). Myös Englannissa lastensuojelujärjestöllä on
samanlainen suositus (12).
Kysely ja sadutus tutkimusmenetelminä
Kesäkuussa 2012 lähetettiin postit-se kypostit-sely 176:lle Jorvin lastentautien poliklinikan seurannassa olevalle 7–12-vuotiaalle diabeetikkolapsel-le. Kyselylomakkeella selvitettiin, miten vanhemmat ovat järjestäneet lastensa hoidon sekä miten ja minkä ikäisinä he uskovat lastensa suoriutu-van lounaalla tehtävistä hoitotoimis-ta. Kyselylyvastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla, ja avointen vastaus-ten sisältö analysoitiin.
Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on paikallisia lakeja ja lastensuojelupoliittisia
ohjeita lasten yksin kotona olemisesta,
mutta yleisenä ohjeena on, että alle 12-vuotiasta ei tulisi jättää yksin kotiin.
DjaL_3_2013 PERUS.indd 30 21.5.2013 14.32
31
Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2013
Kyselyn ohessa 48 lasta pyydettiin sadutukseen omahoitajuuden perusteella. Sadutus on yksinker-tainen järjestää: siinä tarvitaan vain kynä ja pape-ria, sadun kertoja ja aktiivinen kuulija.
”Kerro minulle satu tai tarina. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat” (7).
Sadutusmenetelmää käytettiin soveltaen. Sadu-tuksessa lapsilla oli esillä kuvakokoelma, jossa oli kesäkuvia ja diabeteksen hoitoon liittyviä kuvia. Tari-noiden analysoinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten diabeetikkolapset kuvasivat kesälomaansa ja miten diabeteksen hoito tuli tarinoissa esiin.
Kesähoito huolettaa
Kyselyn vastausprosentti oli 42 (N = 74). Lapset olivat sairastaneet diabetesta keskimäärin 4,9 vuot-ta (SD = 2,9). Hoitojärjestelyjen helpotvuot-tamiseksi perheet toivoivat yleisesti pidempää koko perheen yhteistä lomaa sekä lapsille enemmän päiväleire-jä, ohjattua puistotoimintaa tai yöleirejä kuin niitä
kesällä 2012 oli järjestetty. He toivoivat myös, että lapset viettäisivät lomallaan vähemmän aikaa yksin kotona vanhempien ollessa töissä. Perheiden (n = 19, 25 %) toiveissa tuli esiin myös sopeutumisval-mennusleirille osallistuminen kesäloman aikana.
Vanhemmat uskoivat hoidon sujuvan lounaan yhteydessä kokonaisuudessaan hyvin. Vanhempi-en usko hoidon sujumiseVanhempi-en oli vähäisempää vain päiväleirillä olevien lasten osalta. Vanhemmat ar-vioivat, että 1.–6.-luokkalaiset lapset selviytyvät lounaan yhteydessä verensokerin mittauksesta kes-kimäärin 2,7. luokalla (SD = 1,5), hiilihydraattien laskemisesta 3,6. luokalla (SD = 1,2), insuliinin annostelusta 3,6. luokalla (SD = 1,2) ja ruuanlai-tosta tai ruuan lämmityksestä 3,7. luokalla (SD = 1,3). Insuliinipumppuhoidossa olevien lasten van-hemmista muutama mainitsi pumpun annosop-paan helpottavan insuliinin annostelua.
Avoimissa vastauksissa tuli esiin hoitojärjes-telyihin vaikuttavia tekijöitä. Näitä olivat lapsesta lähtöisin olevat tekijät (ikä, luonne, taidot), hoi- hoi-don periaatteet (säännöllisyys, ateriat, välipalat,
Kuva: Janne Viinanen
+UVAON$IABETESKESKUKSENPERHEKURSSILTA,OMAAIKOINAJÊRJESTETTÊVILLEKURSSEILLEONMAHDOLLISTAPÊÊSTÊ+ELANTAI TERVEYDENHUOLLONMAKSAMANA,ISÊTIETOJAWWWDIABETESlKUNTOUTUS
DjaL_3_2013 PERUS.indd 31 21.5.2013 14.32
Diabetes ja lääkäri kesäkuu 2013insuliini, liikunta, verensokeritason vaihtelut), hoi-to (hoidon sujuminen, turvallisuus, ohjaus ja tuki), vanhemmat (työjärjestelyt, suhtautuminen lapsen yksinoloon) ja kesähoidon järjestelyt (ennakointi, leirit ja toiveet kesähoidolle).
Joillakin perheillä oli ollut lapsen sairauden vuoksi vaikeuksia saada lastaan leireille. Kyselyyn vastanneet perheet toivat avoimissa vastauksissa esiin, että he kokivat tutkimusaiheen tärkeäksi ja että se herätti pohtimaan myös tulevien vuosien hoitojärjestelyjä.
Sadutukseen osallistui yksitoista lasta (22 %), joiden kanssa tallennettiin kaksitoista tarinaa. Sa-dutukset vaihtelivat paljon kestoltaan ja sisällöl-tään. Sadutusten tuloksista näkyi, kuinka lapset kertovat ikätasolleen tyypilliseen tapaan toiminta-keskeisesti yhdessäolosta ja lomanviettopaikoista.
Kahdessa tarinassa näkyi ruokailuun liittyen diabeteksen hoidon vaikutus elämään.
Yksilöllisiä ratkaisuja
Kouluikäisten diabeetikkolasten kesäloman aikai-nen hoito vaatii perheeltä suunnittelua ja yksilölli-siä ratkaisuja. Hoidon järjestämisessä on huomioi-tava lapsen yksilöllinen kyky ymmärtää diabeteksen hoidon periaatteita ja huolehtia hoitotoimista.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kouluikäiset diabeetikkolapset suoriutuvat kaikista lounaalla tehtävistä hoitotoimista itsenäisesti lähestyessään neljättä luokkaa eli noin 10-vuotiaina. Lapset tar-vitsevat silti aikuisen tukea. Lasten kesäleireille pääsyn vaikeus oli lisännyt perheiden kokemaa sairauden rajoittavuutta ja eriarvoisuutta.
Sadutusten perusteella kouluikäisten diabee-tikkolasten sairaus tai sen hoito eivät näy kesälo- näy kesälo- kesälo-manviettoa rajoittavana tekijänä. Kuvakokoelman käyttö sadutuksen yhteydessä oli tarpeetonta, sillä lapset eivät kokeneet kuvakokoelmaa tarinanker-rontaa tukevaksi.
Sadutusprosessi oli kokonaisuudessaan mie-lenkiintoinen tutkimusmenetelmä ja toi opinnäyte-työn tekijälle näkyväksi sen, kuinka paljon aikuiset ohjaavat lasten toimintaa. Sadutus tuo lasten omaa maailmaa esiin.
Diabeetikkolasten hyvän hoidon toteutumiseksi
on lasta hoitavassa yksikössä kartoitettava perheen tilannetta myös koululaisten loma-aikojen osalta ja tuettava perhettä löytämään ratkaisuja hoidon jär-jestämiseksi. Pienimmille diabeetikkokoululaisille voitaisiin kehittää kesäloman ajaksi juuri heille suunniteltuja päiväleirejä.
Kouluikäisten lasten loma-ajan viettoa olisi tutkittava myös laajemmasta näkökulmasta. Ke-sähoidon järjestelyt ovat jossain elämänvaiheessa kaikkien lapsiperheiden ongelma.
Sari Finne
Laurea-ammattikorkeakoulu
Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhetyössä ja perhehoitotyössä (YAMK)
Sairaanhoitaja, diabetesvastaanotto Jorvin lastentautien poliklinikka PL 800, 000290 HUS
Opinnäytetyö ”Kouluikäisen diabeetikkolapsen ke-sä” on julkaistu ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannassa.
+IRJALLISUUS
1. Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T. (toim.) 2009.
Diabetes. Duodecim ja Suomen Diabetesliitto. Helsinki: Kariston kirjapaino.
2. Kelo M. 2011. Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus. Projektin loppuraportti. 13.12.2011. Metropolia ja Helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiiri.
3. Diabetesliitto. 2003. Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukri-teerit. Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä. DEHKO-raportti. Tampere.
4. Stenvall E. 2009. ”Sellast ihan tavallist arkee” Helsinkiläisten 3.–6.-luokkalaisten arki ja ajankäyttö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 2/ 2009. Helsinki: Edita Prima.
5. Strandell H. 2012. Lapset iltapäivätoiminnassa, Koululaisten valvottu vapaa-aika. Helsinki; Gaudeamus University Press.
6. Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T, LATE-työryhmä (toim.) 2010. Lasten terveys, LATE-tutkimuksen pe-rustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveys-tottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2010. Helsinki: Yliopistopaino, 144-154.
7. Karlsson L. & Riihelä M. (toim.) 2012. Sukelluksia lapsinäkökul-maiseen tutkimukseen ja toimintaan. Suomen kasvatustieteelli-nen seura. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä.
8. Lammi-Taskula J, Salmi M. 2004. Aikaa työlle, aikaa perheelle.
Teoksessa Salmi, M, Lammi-Taskula J. (toim.) Puhelin, mummo tai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea.
Stakes. Helsinki :Gummerus,74-88.
9. Opetusministeriö, Sosiaali-ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto. 2010. Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta.
10. Kalland M. “Voiko lapsi olla yksin kotona?” Mannerheimin lastensuojeluliitto. Artikkeli.
11. Child Welfare Information Gateway. 2007. Leaving Your child Home Alone. Artikkeli.
12. NSPCC. Home alone, Your guide to keeping your child safe.
National Society for the Prevention of Cruelty to Children. Esite.
DjaL_3_2013 PERUS.indd 32 21.5.2013 14.32
He tietävät ihan ite, mistä pitävät.
Mikset pyöräyttäisi heille takuuvarmoja annoksia aineksista, jotka ovat samalla koko perheen sydämen asialla?
Huolehdi omasta ja läheistesi hyvinvoinnista.
Osta Sydänmerkki-tuotteita tai valmista niistä ruokaa. Valikoimaa riittää – testaa myös reseptejämme.
Lisää tietoa Sydänmerkistä: www.sydanmerkki.fi
”Niillä on taas se lihapullailme.
Molemmilla…”
1 ½ dl kauraleseeitä 1 ½ dl vettä
1 sipuli
1-2 valkosipulinkykynttä 400 g vähärasvaiststa jauhelihaa
(rasvaa max 7%) 1 muna
½ dl (sokeritonta) oomenasosetta 1tl paprikajauhetta
½ tl rouhittua mustapapippuria 1-2 tl Provencen yrttisisekoitusta
¾ tl suolaa Yrttiset lihapapyörykät
4 annosta
Valmista hyvää!
Katso valmistusohjeet ja muita r eseptejä:
www.sydan.fi/ruokaohjeet
DjaL_3_2013 RINNAKKAIS.indd 33 21.5.2013 14.34