Sanasto ja lyhenteet

Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa hyödylliset mikrobit käyttävät jäteveteen liuenneita aineita ravintonaan ja energian läh-teenään puhdistaen samalla veden. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastetusta altaasta, jossa hyödylliset mikrobit ovat lieteseoksena jäteveden kanssa, sekä jälkiselkeytyksestä, jossa hyödylliset mikrobit erotetaan puhdistetus-ta jätevedestä. Lisäksi aktiivilieteprosessiin kuuluu palautuslietekierto, jonka avulla osa erotetuispuhdistetus-ta mikrobeispuhdistetus-ta palautetaan ilmastusaltaaseen.

Asemakaava Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma.

BAT, best available technique Paras käyttökelpoinen tekniikka

Biosuodin Myös biosuotimessa hyödylliset mikrobit vastaavat veden puhdistuksesta samaan tapaan kuin aktiivilietepro-sessissa. Biosuotimessa hyödylliset mikrobit ovat kiinnittyneet huokoisen täyteaineen pinnalle, jonka läpi jätevesi virtaa. Täyteaine voi olla esimerkiksi muovia tai hiekkaa, joka on sijoitettu altaaseen tai säiliöön. Myös biosuodinta voidaan ilmastaa.

BOD, biological oxygen demand Biologinen hapenkulutus eli happimäärä, joka kuluu tiettynä aikana vakio-oloissa vesinäytteessä olevien eloperäisten aineiden hajotukseen.

COD, chemical oxygen demand Kemiallinen hapenkulutus, mittaa vedessä olevien happea kemiallisesti kuluttavien aineiden määrää.

Direktiivi Euroopan Unionin laki, joka velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan kansallisessa lainsäädännössä direktiivin sisältämät vaatimukset.

Fosforin saostus Fosforin saostuksessa liuenneena oleva fosfori poistetaan jätevedestä lisäämällä veteen rauta- tai alumiinisuo-laa, jolloin fosfori saostuu. Muodostunut fosforipitoinen sakka poistetaan selkeytyksen avulla.

Hajakuormitus Vesistöön mm. pelloilta, karja- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta tuleva ympäristökuormitus, jonka lähdettä ei voida tarkasti määrittää (vrt. pistekuormitus).

Hiekanerotus Hiekanerotuksessa jätevesi johdetaan altaaseen, jossa virtausolosuhteet on järjestetty siten, että hiekka saa-daan laskeutumaan altaan pohjalle. Virtausta voisaa-daan ohjata ilman avulla (ns. ilmastettu hiekanerotus).

Hiekkasuodatus Jäteveden puhdistuksessa hiekkasuodatus on jälkikäsittelyvaihe, jonka avulla jätevedestä poistetaan kiin-toaineen jäämät suodattamalla muuten puhdistettu jätevesi vielä hiekan läpi. Hiekka voidaan sijoittaa joko altaaseen tai säiliöön.

Kiintoaineen erotus Jätevedestä erotetaan kiintoaines. Kiintoaineen erotusta voidaan tehostaa lisäämällä jäteveteen rauta- tai alumiinisuolaa tai polymeeria ennen selkeytystä tai suodatusta. Lisätty kemikaali muuttaa jätevedessä olevien pienten hiukkasten varausta ja saa ne yhtymään suuremmiksi, paremmin laskeutuviksi ryhmiksi (ns. kemiallinen koagulaatio).

Kokonaistypenpoisto Kokonaistypenpoistossa aktiivilieteprosessin tai biosuotimen olosuhteita säädetään siten, että jätevedessä olevat typpi saadaan muutettua haitattomaksi typpikaasuksi. Kokonaistypenpoistoon tarvitaan kaksi vaihetta, joista toinen on hapellinen (ns. nitrifikaatiovaihe) ja toinen hapeton (ns. denitrifikaatiovaihe). Hapellista vaihet-ta ilmastevaihet-taan ja hapetonvaihet-ta ei.

Kompostointi Kompostoinnissa hyödylliset mikrobit hajottavat merkittävän osan puhdistamolietteen orgaanisesta aineesta hapellisissa olosuhteissa. Tämän vuoksi kompostia on käännettävä ajoittain tai ilmastettava koneellisesti.

Kompostointi voidaan toteuttaa laitosmaisesti tai aumakompostointina asfaltoidulla kentällä.

Lietteen kunnostus Lietteen kunnostuksella tarkoitetaan lietteen kuivausominaisuuksien parantamista. Se tehdään yleensä lisää-mällä lietteeseen sopiva lisäaine (orgaaninen polymeeri) ennen lietteen kuivausta.

Lietteen poltto Lietteen poltossa lietteen orgaaninen aines hajotetaan korkeassa lämpötilassa (vähintään 850oC) polttolaitok-sella. Lietteen polttoon käytetään esimerkiksi leijupetikattilaa.

Linkous Linkouksessa poistetaan tiivistetystä lietteestä lisää vettä keskipakovoiman (pyörivän rummun) avulla.

Linkouksen jälkeen lietteen määrä on enää noin kymmenesosa alkuperäisestä.

Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen.

Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Se on ohjeena kuntien yksityiskohtaisempia yleis- ja asemakaavoja laadittaessa.

Mädätys Mädätyksessä (biokaasulaitoksella) hyödylliset mikrobit hajottavat merkittävän osan puhdistamolietteen or-gaanisesta aineesta. Käsittely tehdään säiliöissä hapettomissa olosuhteissa, jolloin hajoamisen lopputuotteena muodostuu biokaasua (metaania ja hiilidioksidia). Biokaasu muutetaan yleensä sähkö- ja/tai lämpöenergiaksi esimerkiksi kaasumoottorin tai mikroturbiinin avulla.

PCB Polykloorattuja bifenyylejä, joita on käytetty sähkölaitteissa kuten kondensaattoreissa ja muuntajissa eristeenä sekä muovien pehmittiminä. Välitön myrkyllisyys esim. ihmisille on pieni, mutta rikastuessaan ravintoketjujen huipulle ne aiheuttavat ongelmia. PCB-yhdisteiden palaessa liian alhaisessa lämpötilassa (600–900 °C), syntyy erittäin myrkyllisiä dioksiineja ja furaaneja.

PH pH kuvaa, kuinka hapanta tai emäksistä jätevesi on. Jätevedenpuhdistamolla on pH:n säädössä tavoitteena yl-läpitää suotuisa pH-arvo niin biologisten kuin kemiallisten käsittelyvaiheiden kannalta. Yleensä pyritään lähellä neutraalia olevaan arvoon (6,5 – 7,5), jolloin jäteveteen lisätään tarvittaessa esimerkiksi kalkkia.

Pistekuormitus Vesistöön esim. teollisuudesta, yhdyskunnista, kalankasvatuksesta, turvetuotannosta tai turkistarhauksesta tuleva ympäristökuormitus, jonka lähde voidaan tarkasti määrittää (vrt. hajakuormitus).

Selkeytys Selkeytyksessä jätevesi johdetaan altaaseen, jossa veden virtausta hidastetaan niin, että vettä raskaampi kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Ennen biologista käsittelyvaihetta olevaa selkeytystä kutsutaan esisel-keytykseksi, jolloin jätevedestä poistetaan esim. ulostehiukkasia ja savea. Biologisen käsittelyvaiheen (esim.

aktiivilieteprosessin) jälkeen tulevaa selkeytystä kutsutaan jälkiselkeytykseksi.

SO₂ Rikkidioksidi. Ärsyttävä kaasu, jota muodostuu palamisessa polttoaineen rikistä.

Terminen kuivaus Termisessä kuivauksessa lietteestä poistetaan lähes kaikki sen sisältämä vesi lämmön avulla. Käytännössä vesi haihdutetaan lietteestä lämmittämällä se riittävän kuumaksi tarkoitukseen suunnitellulla laitteella. Termisen kuivauksen jälkeen lietteen määrä on enää alle 1/50 alkuperäisestä.

Tiivistys Tiivistyksessä lietteestä erotetaan vettä antamalla kiintoaineen laskeutua tiivistysaltaan pohjalle. Tiivistyksen avulla käsiteltävän lietteen määrä saadaan puoleen tai kolmasosaan alkuperäisestä.

UV-desinfiointi Mikro-organismien tekeminen vaarattomaksi ultraviolettisäteilyä käyttäen. UV-säteily tuotetaan erikoislamppu-jen avulla, jotka on sijoitettu suljettuun putkeen tai kanavaan, jonka läpi vesi virtaa.

Viipymä Aika, joka kuluu tietyn alueen koko vesimäärän vaihtumiseen.

Välppä Välppä on mekaaninen laite, jonka avulla vedestä siivilöidään pois suurimmat kappaleet. Välppäyksessä jäteve-si virtaa tiheässä olevien tankojen välistä, jolloin WC-paperit ja muut suuremmat kappaleet pidättyvät tankojen taakse.

Orgaaninen aines Eloperäinen aines, joka hajotessaan kuluttaa vesistön happivarastoa.

Yleiskaava / Osayleiskaava Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnassa tai kunnan osassa. Sen tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä.

Ympäristölupa Eräiltä teollisilta toiminnoilta ennen toiminnan aloittamista vaadittava lupa, jonka myöntää ympäristöviran-omainen.

36. Yhteystiedot

Tietoja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista on saatavissa seuraavilta tahoilta:

Hankkeesta vastaava Tampereen Vesi

PL 487 (Viinikankatu 42 A), 33101 Tampere

Yhteyshenkilöt:

Pekka Pesonen Heidi Rauhamäki vaihde: 03 565 611

Hankkeen internet-sivut:

http://www.tampere.fi/pirkanmaankeskuspuhdistamo.html

Yhteysviranomainen

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 297 (Yliopistonkatu 38, Attila)

33101 Tampere

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi

Yhteyshenkilö:

Leena Ivalo

vaihde: 0295 036 000

YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Sepänkatu 14 C 40720 Jyväskylä Puh. 020 755 7170 Fax. 020 755 7172

etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi

Yhteyshenkilöt:

Joonas Hokkanen Puh. 0400 355 260 Seela Sinisalo Puh. 040 756 5536