Ruotsi

Tässä luvussa käsittelen Ruotsin oikeusjärjestelmään sisältyviä seuraamuksia, jotka voi-daan tuomita nuorelle rikoksentekijälle³³⁶ Ruotsin rikoskaaren (1962:700, BrB) mu-kaan. Ruotsissa, kuten Suomessakin, alle 15-vuotiaat lapset eivät ole rikosoikeudellises-ti vastuussa rikoksistaan eikä heitä siis voida tuomita rikosten johdosta Rikoskaaren mukaisiin rangaistuksiin³³⁷. BrB 1 luvun 6 §:n mukaisesti rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuoden iässä. Rikoskaari sisältää kolme erityistä 15–20-vuotiaille nuorille suunnattua seuraamusmuotoa: nuorisohoito (ungdomsvård), nuorisopalvelu (ungdomst-jänst) ja suljettu nuorisohoito (sluten ungdomsvård). Nuorisohoidon ja nuorisopalvelun toimeenpanosta 15–17-vuotiaiden kohdalla vastaa sosiaalipalvelu ja 18–20-vuotiaiden kohdalla kriminaalihuolto³³⁸. Edellä mainittujen seuraamusten lisäksi nuori, samoin kuten aikuisetkin, voidaan tuomita sakkoihin, suojeluvalvontaan (skyddstillsyn) sekä ehdolliseen vankeusrangaistukseen.³³⁹ Lisäksi nuori voidaan myös tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mutta tuomioistuimen tulee niin pitkään kuin mahdollista vält-tää ehdottoman vankeuden tuomitsemista nuoren kohdalla³⁴⁰.

8.1.1. Nuorisohoito (Ungdomsvård)

Vuonna 2007 uudistettiin Ruotsin seuraamusjärjestelmää ja aikaisemmin voimassa ollut seuraamus määräminen sosiaalipalvelun sisäiseen hoitoon (överlämnande till vård inom socialtjästen) muutettiin nuorisohoidoksi. Nuorisohoitoon tuomitsemisen edellytykseksi lisättiin tällöin myös vaatimus siitä, että nuorella tulee olla erityinen hoitotarve, jotta kyseinen rangaistus voidaan tuomita. Vaatimus erityisen hoitotarpeen olemassaolosta ei sisältynyt nuorisohoitoa edeltävään seuraamukseen.³⁴¹ BrB 32 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt henkilö voidaan tuomita nuorisohoitoon, jos hänellä katsotaan olevan erityinen tarve hoitoon tai muihin toimenpiteisiin ja tällainen hoito tai toimenpide voi olla nuoren avuksi. Lisäksi hoidon ja toimenpiteiden tulee

336 Nuorella rikoksentekijällä tarkoitetaan alle 21-vuotiasta henkilöä.

337 Brå Rapport 2008:11, s. 5.

338http://www.jonkoping.se/toppmeny/socialtjanst/barnungdomarochforaldrar/barnochungdomssektioner/

ungdomsvardtjanst.4.16f89d9912d13b91acc80004617.html.

339 Brå Rapport 2011:10, s. 22.

340 http://www.bra.se/extra/news/?module_instance=2&id=11.

341 Brå Rapport 2011:10, s. 15.

dätä nuoren haitallisen kehityksen ehkäisemiseen. Seuraamuksella siis tähdätään siihen, että nuori hoidon tai muiden toimenpiteiden avulla johdatetaan jälleen toimivaksi yh-teiskunnan jäseneksi. Toimenpiteet, joilla pyritään estämään nuoren uusintarikollisuus, ovat tässä yhteydessä selvästikin tärkeitä.³⁴²

Mikäli rikoksentekijä on alle 18-vuotias, tulee syyttäjän viimeistään syytteen nostami-sen yhteydessä arvioida voiko nuorisohoidon tuomitseminen tulla kysymykseen ja jos näin on, tulee syyttäjän pyytää seuraamusta koskien nuoren kotikunnan sosiaalipalvelul-ta lausunto. Käytännössä tuomiososiaalipalvelul-ta edeltää periaatteessa aina sosiaalipalvelun lausunto sekä nuorisohoidon että nuorisopalvelun kohdalla. Lausunnon tulee sisältää selvitys sosiaalipalvelun aikaisemmista toimenpiteistä sekä arviointi siitä, onko kyseisellä nuo-rella erityistä hoitotarvetta. Lausunnossaan sosiaalipalvelun tulee myös ilmoittaa, min-kälaisia toimia nuoren kohdalla suunnitellaan, jos nuoren nähdään olevan hoidon tar-peessa. Lisäksi lausunnosta tulee käydä ilmi myös suunniteltujen toimien laji, laajuus sekä kesto.³⁴³ BrB 32 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan nuorisohoito voidaan tuomita vain siinä tapauksessa, että sosiaalipalvelun suunnittelemat toimenpiteet voidaan katsoa riittäviksi ottaen huomioon itse rikollinen teko ja sen vakavuus sekä nuoren aikaisempi rikollisuus. Mikäli toimenpiteisiin ryhdytään sosiaalipalvelulain³⁴⁴ perusteella, tulee toimet selostaa nuorisosopimuksessa. Nuorisosopimuksen laatii sosiaalilautakunta, ja sen sisältö tulee käydä ilmi tuomiosta. Mikäli toimenpiteisiin taas ryhdytään pakkoteitse erityisiä määräyksiä nuorten hoidosta koskevan lain³⁴⁵ perusteella, laatii sosiaalilauta-kunta seuraamuksen suorittamista varten hoitosuunnitelman, joka liitettään tuomioon.³⁴⁶

Nuorisohoito voi pitää sisällään erilaisia toimenpiteitä. Hoitotoimenpiteet ovat suunnil-leen samanlaisia kuin seuraamuksen aiemman muodon, määrääminen sosiaalipalvelun sisäiseen hoitoon, aikana³⁴⁷. Eniten käytetty toimenpide, joka sisällytetään seuraamuk-seen, on keskustelut. Keskustelu voidaan toteuttaa joko yksityisenä keskusteluna tai sitten ryhmässä muiden samassa tilanteessa olevien nuorten kanssa tai nuoren vanhem-pien tai muiden läheisten ollessa läsnä. Keskusteluissa voidaan käsitellä erilaisia aiheita.

Aiheina voivat olla esimerkiksi nuoren näkemykset rikollisuuteen, nuoren

342 Regeringes proposition 2005/06:165, s. 56 – 57.

343 Brå Rapport 2011:10, s. 29.

344 Socialtjänstlagen (2001:453)

345 Lagen med särskilda bestämmelser om vård av unga (1990:52)

346 Regeringens proposition 2005/06:165, s. 59.

347 Brå Rapport 2011:10, 41.

käyttö tai yleisemmin keskustelu nuoren tilanteesta.³⁴⁸ Toinen hyvin usein käytetty toi-menpide on ohjelmatoiminta³⁴⁹. Ohjelmatoiminta voi pitää sisällään muun muassa jä-senneltyjä keskustelusarjoja, suuttumuksen hallinnan harjoittelua, keskusteluja nuoren vanhempien kanssa sekä erilaisia tutustumiskäyntejä esimerkiksi syyttäjien luo, laitok-seen tai sairaalan ensiapuosastolle. Se, mitä ohjelmatoiminta pitää sisällään ja millaisek-si se muotoutuu, vaihtelee kunnittain. Voimakkaimpana seuraamukseen millaisek-sisältyvänä toimenpiteenä pidetään nuoren sijoittamista perhekotiin tai laitokseen. Sijoittaminen voi tapahtua joko vapaaehtoisesti tai sitten pakottamalla.³⁵⁰ Em. toimenpiteiden lisäksi seu-raamus voi sisältää huumetestausta, yhdyshenkilön- tai perheen määräämisen sekä per-heen mukaan ottamista toimenpiteisiin.³⁵¹

Nuorisohoitoon sisältyvät toimenpiteet ovat hieman samankaltaisia kuin Suomessa nuo-risorangaistukseen sisältyvät sosiaalista toimintakykyä edistävät tehtävät ja ohjelmat.

Nekin pitävät sisällään keskusteluja rikollisuudesta, suuttumuksen hallinasta sekä päih-teiden käytöstä. Suomessa nuorisorangaistukseen ei kuitenkaan sisälly niin voimakasta toimenpidettä kuin mikä on nuorisohoitoon mahdollisesti sisältyvä sijoittaminen. Toki lapsi voidaan huostaanottaa ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto lastensuojelulain (417/2007) 40 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla silloin, kun lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidet-tävän rikollisen teon tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Itse nuorisorangaistus ei kuitenkaan pidä sisällään sijoittamisen mahdollisuutta.

8.1.2. Suljettu nuorisohoito (Sluten ungdomsvård)

Suljettu nuorisohoito on ainut Ruotsin rikoskaareen mukainen rangaistus, joka suunnat-tu erityisesti 15–17-vuotiaille nuorille. Se on tarkoitetsuunnat-tu suunnat-tuomittavaksi nuorille, jotka syyllistyvät vakaviin rikoksiin ja se tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta.

Suljettu nuorisohoito on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehto. Se on ran-gaistus, jonka nuori suorittaa erityisessä nuorisokodissa. Rikoksen laadusta riippuen rangaistukseen voidaan tuomita vähintään 14 päiväksi ja enintään neljäksi vuodeksi.³⁵² Toiminta näissä erityisissä nuorisokodeissa tähtää lähinnä nuoren hoitoon. Tämän

348 Brå Rapport 2005:13, s. 27 – 28.

349 Brå Rapport 2011:10, s. 69.

350 Brå Rapport 2005:13, s. 28 – 30.

351 Brå Rapport 2011:10, s. 42.

352 http://www.stat-inst.se/om-sis/verksamhet/sluten-ungdomsvard-lsu/.

si ei ole katsottu tarpeelliseksi yksityiskohtaisesti säätää tuomitun oikeuksista ja velvol-lisuuksista samalla tavoin kuin säännellään vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa.³⁵³

Laki suljetun nuorisohoidon täytäntöönpanosta³⁵⁴ (1998:603, LSU) sisältää säännökset rangaistuksen täytäntöönpanosta. LSU 2 §:n mukaan suljetun nuorisohoidon täytän-töönpano tulisi toteuttaa siten, että se edistää nuoren sopeutumista yhteiskuntaan ja eh-käisee vapaudenriiston mahdollisia vahingollisia seurauksia. LSU 3 §:n mukaisesti ran-gaistuksen täytäntöönpanosta vastaa Valtion laitoshallitus³⁵⁵ ja täytäntöönpano tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä tuomitun kotikunnan sosiaalilautakunnan kanssa.

On tärkeää, että sosiaalipalvelu on osallisena täytäntöönpanossa koko sen keston ajan, koska sosiaalipalvelulla on kokonaisvaltainen vastuu nuoresta, joka on vaarassa altistua rikolliselle elämäntyylille³⁵⁶. LSU 3 §:n mukaisesti jokaiselle tuomitulle nuorelle tulee laatia yksilökohtainen täytäntöönpanosuunnitelma. Suunnitelma käsittää toimenpiteet, jotka toteutetaan sekä sinä aikana, jonka nuori on nuorisokodissa että sen jälkeen kun tuomittu on vapautettu laitoksesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret tarvitsevat hoitotoimenpiteitä päihteiden väärinkäyttöön, rikollisuuteen sekä ongelmiin ihmissuh-teissa ja koulunkäynnissä. Nuoret, jotka on tuomittu suljettuun nuorisohoitoon osallistu-vat nuorisokodin sääntömääräiseen hoitotoimintaan ja käyvät Valtion laitoshallituksen koulua. Nuoren tekemällä rikoksella sekä hänen karkaamisalttiudellaan on suuri merki-tys sen suhteen millaiseksi hoito muotoutuu ja mitä se pitää sisällään.³⁵⁷

Rangaistusajan loppupuolella on Valtion laitoshallituksella mahdollisuus sijoittaa tuo-mittu nuorisokodin ulkopuolelle ja tätä kutsutaan ns. vapauttamiseksi. Näin nuori voi valmistautua elämään vapaudessa. Vapautusaikana nuori voi asua avoimella osastolla, jonkinlaisessa vapautusasunnossa, perhekodissa tai muussa vastaavassa asunnossa.³⁵⁸ Nuorta ei kuitenkaan voida sijoittaa omaan asuntoon tai vanhempien kotiin, koska se voisi vaarantaa vapauttamisen tarkoituksen toteutumisen³⁵⁹. Koska suljettuun nuoriso-hoitoon tuomitut nuoret ovat syyllistyneet erittäin vakaviin rikoksiin ja useilla heistä on myös ongelmia päihteiden kanssa, on tärkeää, että vapauttaminen on hyvin suunniteltu ja rakennettu. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä vaan vapauttamisen tulee lisäksi

353 Regeringesn proposition 2010/11:107, s. 9.

354 Lagen om verkställighet av sluten ungdomsvård

355 Statens institutionsstyrelse ( SiS)

356 Regeringens proposition 2010/11:107, s. 10.

357 http://www.stat-inst.se/om-sis/verksamhet/sluten-ungdomsvard-lsu/.

358 http://www.stat-inst.se/om-sis/verksamhet/sluten-ungdomsvard-lsu/.

359 Regeringens proposition 2010/11:107, s. 11.

tua valvotuissa olosuhteissa. Tämän vuoksi vapauttamisen jälkeen tuomitun valvontaan voidaan käyttää elektronista apuvälinettä, jalkapantaa. Elektronisen valvonnan käyt-töönotto mahdollistaa yhä useamman nuoren kohdalla sijoittamisen nuorisokodin ulko-puolelle sekä mahdollisuuden osallistua toimenpiteisiin, kuten koulutukseen tai työhar-joitteluun, laitoksen ulkopuolella. Näin voidaan valvoa missä nuori kulloinkin on ja noudattaako hän seuraamuksen ehtoja.³⁶⁰

8.1.3. Nuorisopalvelu (Ungdomstjänst)

BrB 2 § sisältää säännöksen nuorisopalvelun tuomitsemisesta. Jotta nuori voidaan tuo-mita nuorisopalveluun edellyttää se kolmen vaatimuksen täyttymistä. Ensinäkin nuoren on tullut rikoksen tehdessään olla alle 21-vuotias. Toiseksi nuoren tulee itse suostua nuorisopalvelun tuomitsemiseen ja kolmanneksi tuomioistuimen tulee katsoa nuoriso-palvelun soveltuvan nuorelle, ottaen huomioon hänen henkilönsä sekä hänen yleiset olosuhteensa. Syinä sille, että nuorisopalvelua ei katsota nuorelle sopivaksi, voivat olla esimerkiksi nuoren päihdeongelmat, puutteellinen kehitys tai taipuvaisuus väkivaltai-suuteen.³⁶¹ Suurin osa tuomioista sisältää sosiaalipalvelun lausunnon, jossa on myös otettu kantaa nuorisopalvelun sopivuuteen kyseiselle nuorelle ja lisäksi se usein sisältää myös nuoren oman näkemyksen seuraamuksesta³⁶². Nuorisopalvelun tuomitseminen tulee periaatteessa kyseeseen lähinnä 15–17-vuotiaiden nuorten rikoksentekijöiden koh-dalla. Kun kyseessä on yli 18-vuotias rikoksentekijä, tulee nuorisopalvelun tuomitsemi-nen kyseeseen vain siinä tapauksessa, että seuraamuksen tuomitsemiselle on olemassa erityisiä syitä. Tällaisesta erityisestä syystä voi olla kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on tehnyt rikoksen ollessaan alle 18-vuotias ja seuraamuksen tuomitseminen tämän rikoksen johdosta tulee ajankohtaiseksi hyvin pian sen jälkeen kun nuori on täyt-tänyt 18-vuotta.³⁶³

Nuorisopalvelu sisältää BrB 2 §:n mukaisesti palkatonta työntekoa tai osallistumista muuhun järjestettyyn toimintaan. Näitä em. toimia seuraamus voi sisältää vähintään 20 ja enintään 150 tuntia. Sosiaalipalvelulain 5 luvun 1 b §:n 2 momentin mukaan sosiaali-lautakunta päättää tarkemmin tuomitun nuorisopalvelun sisällöstä laatimalla

360 Regeringens proposition 2010/11:107, s. 18 – 20.

361 Socialstyrelsen 2009, s. 97, 100

362 Brå Rapport 2011:10, s. 31.

363 Regeringens proposition 2005/06:165, s. 77.

suunnitelman ja määräämällä nuorelle työnohjaajan.³⁶⁴ Se millaisissa työpaikoissa nuo-risopalvelu suoritetaan, riippuu suurelta osin kunnissa vallitsevista olosuhteista. Esi-merkkeinä mahdollisista työpaikoista mainitaan kunnalliset ja valtiolliset toimipaikat, aatteelliset yhdistykset, uskontokunnat sekä muut vastaavat toimipaikat, joiden toiminta ei sisällä kaupallista tarkoitusta. Listassa ei mainita yksityisiä yrityksiä mahdollisina nuorisopalvelun mukaisina työpaikkoina, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat poissuljettu vaihtoehto.³⁶⁵ Sosiaalihallituksen käsikirjan mukaan harkittaessa nuorisopalvelun mukaisia työpaikkoja yksityisiin työnantajiin turvautumiselle ei ole olemassa mitään muodollisia esteitä³⁶⁶. Ennen työskentelyn aloittamista tulee sosiaali-lautakunnan tehdä arvio suunnitellusta työpaikasta ja sen sopivuudesta ja mikä tärkein-tä, tulee sosiaalilautakunnan valvoa kuinka nuori nuorisopalvelunsa tässä paikassa suo-rittaa.³⁶⁷ Suomessa nuorisorangaistukseen sisältyvä työelämään ja työhön perehdyttämi-sen osio muistuttaa hieman nuorisopalvelua. Se pitää sisällään samankaltaista työntekoa kuten nuorisopalvelukin.

Vuodesta 2007 lähtien nuorisopalvelu on voitu tuomita erillisenä seuraamuksena. Ennen vuotta 2007 nuorisopalvelu oli mahdollista tuomita ainoastaan yhdessä nuorisohoidon kanssa. Uudistuksen tarkoituksena oli vähentää tuomittujen sakkorangaistusten mää-rää.³⁶⁸ Lainmuutoksen jälkeen nuorisopalvelua onkin seuraamuksena tuomittu ahkerasti, kun taas nuorisohoidon osuus tuomituissa seuraamuksissa on puolestaan vähentynyt.

Nuorisopalvelusta onkin tullut tavallisin 15–17-vuotiaille nuorille tuomittava seuraa-mus.³⁶⁹ Ne nuoret, jotka tänä päivänä tuomitaan nuorisopalveluun, saivat aikaisemmin sakkorangaistuksia tai heidän tuomittiin nuorisohoitoon³⁷⁰.

8.1.4. Muut rangaistukset

Edellisissä luvuissa on käsitelty pelkästään nuorille rikoksentekijöille suunnattuja ran-gaistuksia. Näiden lisäksi nuoret voidaan kuitenkin, kuten aikuisetkin, tuomita sakko-rangaistukseen, suojeluvalvontaan, ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä ehdotto-maan vankeusrangaistukseen.³⁷¹ Sakkorangaistus voidaan määrätä joko tiettynä

364 Socialstyrelsen 2009, s. 97, 102.

365 Brå Rapport 2011:10, s. 59.

366 Socialstyrelse 2009, s. 104.

367 Regeringens proposition 2005/06:165, s. 69.

368 Brå Rapport 2011:10, s. 6.

369 http://www.bra.se/extra/pod/?action=pod_show&id=1120&module_instance=12.

370 Brå Rapport 2011:10, s. 6.

371 http://www.brottsrummet.se/Bazment/30.aspx.

hasummana, esim. 800 kruunua, tai päiväsakkoina. Päiväsakon rahamäärä määräytyy tuomitun tulojen mukaisesti.³⁷² BrB 25 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakkoja voidaan tuomita vähintään 30 ja korkeintaan 150 kappaletta. Sakkorangaistus on tavalli-sin nuorille tuomittu seuraamus³⁷³.

Suojeluvalvonta (skyddstillsyn) tuomitaan sellaisissa tapauksissa, joissa katsotaan, ettei sakkorangaistusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena. Suojeluvalvonta on vapau-dessa suoritettava rangaistus ja siinä tuomittu tuomitaan kolmen vuoden koeaikaan, jos-ta ensimmäisen vuoden tuomittu on valvonnassa.³⁷⁴ Joissain tapauksissa tuomioistuin voi tuomita myös pidemmän valvonta-ajan. Kriminaalihuollon avohuollosta vastaava yksikkö vastaa valvonnasta.³⁷⁵ Valvontavuoden tarkoituksena on edistää tuomitun so-peutumista yhteiskuntaan sekä ehkäistä tuomitun syyllistymistä uusiin rikoksiin. Lisäksi avohuollon tulee antaa tuomitulle hänen tarvitsemaansa tukea.³⁷⁶

Suojeluvalvontaan voidaan yhdistää yhdyskuntapalvelu, vankeusrangaistus tai erityinen hoitosuunnitelma³⁷⁷. Suojeluvalvontaan liitettävä yhdyskuntapalvelu sisältää palkatonta työntekoa, jonka tuomittu suorittaa vapaa-ajallaan. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomi-ta 40–240 tuntia. Vankeuttuomi-ta suojeluvalvonnan yhteydessä voidaan tuomituomi-ta korkeintuomi-taan kolme kuukautta.³⁷⁸ Erityinen hoitosuunnitelma, ns. sopimushoito, suojelupalveluun voidaan puolestaan liittää sellaisissa tapauksissa, joissa kyseisen henkilön kohdalla ri-kollisuuden katsotaan pääasiassa liittyvän päihteiden väärinkäyttöön. Kun suojelupalve-luun liitetään erityinen hoitosuunnitelma tarkoittaa se sitä, että tuomittu on osan valvon-ta-ajasta jonkinlaisessa hoidossa, joko avohoidossa tai hoidossa suljetussa laitoksessa.³⁷⁹ Kriminaalihuoltolaitoksen määräysten mukaan henkilön katsotaan olevan hoidon tar-peessa, jos hänellä on päihdeongelma, peliongelma, taipuvaisuutta varasteluun, henkilö on syyllistynyt seksuaalirikoksiin tai lähisuhdeväkivaltaan tai henkilö on muutoin hoi-don tarpeessa. Muina hoitoa vaativina ongelmina nähdään esimerkiksi nuorten epäsosi-aalisuus, syyllistyminen väkivaltarikoksiin sekä psyykkiset ongelmat.³⁸⁰

372 http://www.domstol.se/Brott--straff/Foljder-av-brott/Boter/.

373 Brå Rapport 2011:10, s. 22.

374 Brå Rapport 2010:10, s. 19.

375 http://kriminalvarden.se/sv/Frivard/Skyddstillsyn/.

376 Brå Rapport 2010:10, s. 19.

377 Brå Rapport 2010:10, s. 19.

378http://kriminalvarden.se/sv/Frivard/Skyddstillsyn/.

379 Brå Rapport 2010:10, s. 19.

380 Kriminalvårdens författningssamling 2006, s. 2.

BrB 27 luvun 1 §:n mukaan henkilö voidaan tuomita ehdolliseen vankeusrangaistukseen tilanteessa, jossa tuomioistuin katsoo sakkorangaistuksen riittämättömäksi seuraamuk-seksi rikoksesta. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle määrätään kahden vuo-den koeaika. Lisäksi ehdolliseen vankeusrangaistuksen ohella voidaan tuomita päivä-sakkoja ja/tai yhdyskuntapalvelua.³⁸¹ Jo kauan aikaa on Ruotsin kriminaalipolitiikassa yhtenä perusperiaatteena ollut se, että nuoret rikoksentekijät tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen vain poikkeustapauksissa. Tämä periaate koskee erityisesti alle 18-vuotiaita nuoria. Periaatetta noudatetaan vielä tänäkin päivänä.³⁸² Tämän vuoksi BrB 30 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan rikoksen alle 18-vuotiaana tehnyt voidaankin tuo-mita ehdottomaan vankeusrangaistukseen vain, jos siihen on erityisen painavia syitä.

Lisäksi henkilö, joka on tehnyt rikoksen täytettyään 18-vuotta, mutta olleessaan kuiten-kin alle 21-vuotias, voidaan em. pykälän 2 momentin mukaisesti tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, jos siihen on teon vakavuus tai muut syyt huomioon ottaen eri-tyisiä syitä.

In document Nuorisorangaistus : voimaantulosta nykypäivään (sivua 86-93)