Varsinaisen aineiston muodostavat kohdeyrityksen vuosien 2016–2019 ohjelmistotuotannon ja digitaalisen liiketoiminnan budjetit. Budjetti valikoitui aineistoksi sen vuoksi, että ne mahdollistavat liiketoimintanäkymien tarkastelun ja mahdollistavat aineiston laajentamisen koskemaan myös ensi vuotta. Lisäksi digitaalisen liiketoiminnan toteutunut rahankäyttö ei merkittävästi eronnut budjetoinnista muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, minkä vuoksi ne kertovat suhteellisen hyvin kohdeyrityksen ohjelmistotuotannon toteumasta. Toisaalta budjetit ovat olleet aina näkymiä tulevaisuuteen, ja siten muutokset eri vuosien budjeteissa ovat olleet suuria, vaikka itse budjetit olisivat pitäneet hyvin paikkaansa. Keskustelin budjettien hyödyntämisestä aineistossa sekä kohdeyrityksen toimitusjohtajan että budjetoinnista vastaavan kehityspäällikön kanssa, joista jälkimmäinen luovutti budjetit minulle. Lisäksi minulla itselläni on pääsy ohjelmistotuotannon budjettitietoihin.
Kohdeyritys aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa fuusion seurauksena. Vuodelta 2015 ei löytynyt budjettia, vaikka kehityspäällikkö pyrki sitä useaan otteeseen etsimään. Tämä osaltaan kuvastaa fuusioituvan yhtiön tilannetta: silloin lienee eletty epävarmuudessa, eikä kaikkia materiaaleja ole säilynyt, tai niitä ei ole alun perin ollut tarkassa muodossa. Tämän vuoksi aineisto rajautuu vuosiin 2016–2019.
Koostin eri vuosien budjetit yhteen Excel-taulukkoon, jossa erottelin ne vuosittain. Puhdistin budjetit kuukausikohtaisesta allokoinnista, erottelusta tietohallinnon, digitaalisten palveluiden ja investointien välillä sekä muista merkinnöistä, ja jätin vain vuosikohtaiset budjettisummat toimijakohtaisesti. Vuonna 2016 budjettia ei oltu eritelty vielä investointeihin, digitaalisiin palveluihin ja tietohallintoon, mikä oli jaottelu seuraavina vuosina. Tämä on
ohjelmistotuotannon verkoston näkökulmasta tarpeeton jaottelu, kun halutaan tarkastella verkostoa holistisesti.
Mikäli samalta palveluntarjoajalta on useita eri projekteja tai budjettikohtia, on nämä nivottu yhteen. Syy on se, että tarkoituksena on hahmottaa verkoston kehitystä, ei pelkästään
yksittäisiä projekteja. Ja kokonaisuudessaan se, että samalta yritykseltä päädytään ostamaan paljon, kertoo suhteen syvenemisestä. Eri budjettirivien erotteleminen ei palvele
visualisointia, kun teoriatausta on Håkanssonin ja Fordin verkostoteoriassa. Eri yritysten nimet on päivitetty sen mukaan, mitkä ne ovat vuonna 2018. Työn julkisessa versiossa yritykset on anonymisoitu.
Osa toimijoista on jo budjetissa niputettu yhteen, koska erilaiset pienet kuukausilisenssit eivät muodosta merkittävää summaa ja ne ovat ”kaupan hyllyltä palveluja” esimerkiksi oman ohjelmistotuotannon mahdollistamiseksi. Nämä budjettirivit on merkattu otsikolla Useita toimijoita tässä tutkimuksessa.
Vuoden 2016 budjetti kertoi osaltaan vielä yrityksen murroskaudesta. Se oli kirjoitettu suhteellisen yleisellä tasolla, esimerkiksi merkitty vain digitaaliset lisenssit, siinä missä myöhempinä vuosina kaikki tuhansissa euroissa liikkuvat summat on kirjoitettu omiksi budjettiriveikseen toimijan mukaan. Vuonna 2016 budjettirivit on merkitty käyttökohteen, ei kohdeyrityksen mukaan. Molemmat tiedot ovat olennaisia tutkimuksen kannalta. Olen kuitenkin verkoston visualisoinnissa ja tiheyden määrittelyssä käyttänyt varsinaista budjettia, ja vasta tehdessäni sisällönanalyysiä käyttänyt hyödykseni kehityspäällikön tietoja firmoista ja tarkoista kohteista. Se, että vuoden 2016 budjetti on ollut yleisellä tasolla, on jo osaltaan mielenkiintoinen asia analyysin näkökulmasta. Vuosien 2017–2019 budjetit ovat
yksityiskohtaisempia sekä käyttökohteen että yhtiön osalta.
Vaikka budjetit ovat vastanneet suhteellisen hyvin toteumaa, ainoa merkittävä muutos budjetteihin on ollut kohdeyrityksen suuresta verkkopalvelu-uudistuksesta johtuva budjetin kasvu. Budjetti on kasvanut niin merkittävästi sekä vuosina 2017 että 2018, että tämä on ollut syytä huomioida budjeteissa, ja näiden budjettirivien kohdalla summa vastaa budjetoitua summaa budjetoiduilla lisäinvestoinneilla. Muita merkittäviä, yli 15000 euron muutoksia ei ole ollut, joten niitä ei ole huomioitu.
Vuoden 2019 budjettiin on tehty yksi erottelu siten, että siinä on eroteltu
toimitusjärjestelmämuutokseen liittyvät budjettimomentit niin, että ratkaisu on laskettu todennäköisen järjestelyn mukaisesti. Virallinen päätös muutoksesta on vasta tulossa, mutta asia on viety jo budjettiin. Vuoden 2019 budjettiin liittyy edelleen merkittäviä
epävarmuustekijöitä. Budjetti on kuitenkin jo hyväksytty, joten se on kohdeyrityksen sisäisesti käytössä oleva alustava dokumentti.
Budjettien puhdistamisen jälkeen olen käynyt läpi kaikki budjetit kehityspäällikön kanssa ja lisännyt kullekin budjettiriville sinä vuonna liiketoimintasuhteeseen osallistuneiden
henkilöiden yhteismäärän sekä kumppani- että kohdeyrityksessä. Henkilöiden määrässä on tehty arvio siitä, että kuinka monen henkilön työpanos on ollut olennainen
liiketoimintasuhteessa. Esimerkiksi vuoden aikana kerran kuunteluoppilaana palaveriin osallistuneen henkilön työpanosta ei ole laskettu.
Tämän jälkeen budjettiin on lisätty tieto liiketoimintasuhteen kestosta alkavina vuosina.
Kestoista on huomattava, että useissa kohdissa yhtiön esiintyessä ensimmäisen kerran budjetissa liiketoimintasuhteen kesto alkavina vuosina on jo 2. Syy on se, että sinä vuonna alkaa toinen vuosi yhtiöiden välistä liiketoimintasuhdetta. Suhde on alkanut edellisenä vuonna, mutta sitä ei ole osattu ottaa huomioon vielä edellisvuoden budjetoinnissa median murroksen vuoksi. Kun uusi liiketoimintasuhde on huomioitu budjettitasolla, on
liiketoimintasuhde jo käynnissä. Ainoastaan sellaisten liiketoimintasuhteiden kesto on 1, jotka on suunniteltu aloitettavaksi, mutta varsinainen projektin tai työn käynnistys on alkanut vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Budjetin rikastamisen jälkeen olen laskenut alaluvussa 5.1.1 esittämäni kaavan avulla säikeen paksuuden ja solmun ääriviivan pikseleinä. Kaavan tuottaman luvun olen pyöristänyt
manuaalisesti lähimpään puoleen pikseliin. Tuloksen avulla olen päässyt aloittamaan verkostojen visualisoinnin. Rikastettu budjetti-Excel ei ole työn liitteenä sen sisältämien yrityssalaisuuksien vuoksi. Aineisto-Excel on välitetty työn tarkastajalle diplomityön tarkastamista varten, ja on kaikkien lukijoiden saatavilla erityisestä pyynnöstä.
Operationalisoinnin tuottamat pikselimäärät ovat kuitenkin taulukkoina pääluvussa 7.
Huomioitavaa on se, että tässä ei tarkastella kohdeyrityksen omaan ohjelmistotuotantoon käyttämiä euromääriä. Tavoitteena on hahmottaa verkostoja, ja olen aiemmin rajannut
tarkastelun säikeisiin, en solmuihin. Vaikka alkuvuosina 2015–2017 oma kehitystiimi vastasi pitkälti kohdeyrityksen verkkosivustojen kehityksestä, ja myöhempinä vuosina kehitystä on ostettu myös ulkoa, on oman kehitystiimin koko kasvanut samalla. Käytännössä voi siis
sanoa, että solmu on kasvanut säikeen kanssa samaa tahtia, ja tarkastelun voi siten mielekkäästi rajoittaa vain säikeisiin.