Melua voidaan aina yrittää torjua, mutta kohtalaisen tuloksen saavuttaminen voi vaatia suuria kustannuksia. Mittauskohteessa päästäisiin halvimmalla yksinkertaisesti, kun musiikkia soitettaisiin vain hiljempaa. Jos tämä ei kuitenkaan ole ravintolan puolesta mahdollista, voidaan äänien kulkeutumista estää eri keinoin. Melua on helpoin torjua aina mahdollisimman lähellä äänilähdettä, koska tällöin äänet eivät ole vielä ehtineet leviämään ilmaan, jolloin ravintolassa tehtävät muutokset olisivat todennäköisesti parhaita.
02 46 108 1214 1618
12,5Hz 16Hz 20Hz 25Hz 31,5Hz 40Hz 50Hz 63Hz 80Hz 100Hz 125Hz 160Hz 200Hz 250Hz 315Hz 400Hz 500Hz 630Hz 800Hz 1kHz 1,25kHz 1,6kHz 2kHz 2,5kHz 3,15kHz 4kHz 5kHz 6,3kHz 8kHz 10kHz 12,5kHz 16kHz
Äänenpaine [dB]
Taajuus [Hz]
Taajuus 2.kerroksen makuuhuoneessa
Ravintolassa on jo valmiiksi panostettu akustiikkaan, mutta lisäämällä seinäkkeitä sekä katto- ja seinäeristeitä saataisiin ravintolamelun kulkeutumista estettyä entistä tehokkaammin.
Asuinrakennuksessa parhaaseen tulokseen päästäisiin todennäköisesti uusimalla ravintolaa vastaa olevan seinän rakenteita, koska nykyaikaisilla eristysmateriaaleilla saataisiin ulkopuoliset äänet vaimennettua paremmin. Myös ovien ja ikkunoiden uusiminen vaikuttaisi äänien läpäisevyyteen, mutta luultavasti vain vähän. Rakenteellisten muutosten lisäksi ravintolamelun kulkeutumista asuntoihin saataisiin estettyä ravintolan ja asuinrakennuksen ilmanvaihtoon asennettavilla äänenvaimentimilla. Erityisesti makuuhuoneiden vieressä kulkeva poistoilmakanava tulisi vaimentaa mahdollisimman hyvin. Ravintolasta asuntoihin kantautuvat äänet etenevät todennäköisesti myös runkoääninä kellarista ylimpiin kerroksiin, mutta runkoäänten paikallistaminen ja vaimentaminen olisi haastavaa.
Oikea meluntorjuntaratkaisu selviää todennäköisesti vain kokeilemalla, koska on vaikeaa selvittää mitä kautta ravintolamelu ensisijaisesti kulkee ja kuinka paljon mitkäkin reitit vaikuttavat äänitasoihin. Vastuu meluntorjunnasta kuuluu ensisijaisesti melun aiheuttajalle, ja tässä tapauksessa olisi kohtuutonta jättää meluntorjuntavastuu taloyhtiön vastuulle.
Todennäköisesti ravintola pystyisi kohtalaisin kustannuksin lisäämään akustiikkaa ja äänenvaimentimia, jolloin asuntojen äänitasot laskisivat sallitun toimenpiderajan alapuolelle.
4 JOHTOPÄÄTÖKSET
Melu kuuluu osaksi nyky-yhteiskuntaa ja sitä on vaikea välttää kaupunkiolosuhteissa, koska äänilähteitä on paljon sekä asuinrakennuksien sisä- että ulkopuolella. Äänet kulkeutuvat asuntoihin lähteestä riippuen eri reittejä pitkin hyödyntäen ääntä absorboivia materiaaleja ja teknisiä laitteita. Äänet muodostavat asuntoihin huonekohtaisen melutaseen, koska huoneiden alttius melulle voi vaihdella esimerkiksi sijainnin tai ilmanvaihdon mukaan.
Oman asunnon oletetaan olevan rauhallinen ja häiriötön paikka, jota pyritään turvaamaan myös lainsäädännöllä. Arkiviikolla asuinrakennuksissa vallitsee normaalit lainsäädännön määrittelemät olosuhteet, mutta silti osa asukkaista kokee häiriintyvänsä melusta. Aistittu melu on taustamelusta erottuvaa tavallista naapurin kaappien kolistelua tai muita voimakkaita ääniä, joiden kantautumista on varsinkin vanhoissa rakennuksissa vaikea estää.
Jokainen henkilö aistii ääniä eri tavoin ja tulkitsee niitä henkilökohtaisella tavallaan, joihin voi vaikuttaa asenteet ja mieltymykset ääntä kohtaan.
Viikonloppuisin kaupunkiympäristön äänimaailma voimistuu, koska tieliikenne, liiketoiminta ja ihmisten aktiivisuus kasvavat, mikä tarkoittaa samalla nousua myös asuinrakennusten melutaseessa. Ravintolamelu poikkeaa muista tekijöistä, koska se on tasaista ja myöhään yöhön kestävää, mikä voidaan kokea häiritseväksi ravintoloiden läheisissä asunnoissa. Melko suuresta taustamelusta huolimatta ravintolamelu voi olla merkittävä tekijä asuinrakennusten äänitasojen nousussa. Asuinrakennusten alimmissa kerroksissa äänitasot nousevat ylempiä kerroksia korkeammiksi, koska ne sijaitsevat yleensä lähempänä äänilähteitä, joten ravintolamelusta on enemmän haittaa alimmissa kerroksissa.
Live-musiikki nostaa asuntojen äänitasoja enemmän kuin normaalin viikonloppuillan musiikki, koska sitä soitetaan kovaäänisistä lujempaa. Äänien kulkeutumisreittejä asuntoihin on haastava paikallistaa, mutta ravintolamelun tapauksessa ko.
asuinrakennuksessa ainakin ilmanvaihtokanava ja rakennuksen runko voivat toimia merkittävässä osassa äänien kantautumisessa. Ravintolamelun aiheuttamalla äänitasojen nousulla asunnoissa voi olla vaikutuksia asukkaisiin, ja se voi mahdollisesti aiheuttaa henkilöstä riippuen unettomuutta tai ärtyneisyyttä. Asuinrakennuksen asukkaista jotkut voivat myös harkita pois muuttoa ravintolamelun takia.
Ravintolamelun mittaaminen poikkeaa muista yleisimmistä melumittauksista, koska mittausympäristö sisältää paljon erilaisia äänilähteitä, jotka voivat vaikuttaa lopputulokseen.
Muiden äänilähteiden lisäksi epävarmuuteen vaikuttaa pääasiassa mittalaitteisto ja ympäristön olosuhteet, mutta kuitenkin todennäköisesti vähemmän kuin mittausta häiritsevät muut äänilähteet. Ravintolamelumittauksien tuloksia voidaan vertailla toimenpiderajoihin ja raja-arvoihin, mutta mittauksien epävarmuuden skaalaa on erittäin vaikea arvioida johtuen lähinnä suuresta taustamelusta. Jos kuitenkin päädytään toimenpiteisiin, voidaan ravintolamelua torjua monin eri keinoin itse ravintoloissa ja asuinrakennuksissa. Meluntorjuntatoimet ovat tapauskohtaisia, mutta mahdollisimman lähellä äänilähdettä olevat ratkaisut ovat todennäköisesti kustannustehokkaimpia.
5 YHTEENVETO
Melulla tarkoitetaan epämiellyttävää ääntä, jonka aistija tulkitsee kuulonsa ja mieltymyksensä mukaan mahdollisesti meluksi. Tämä tarkoittaa, että mikä vain äänilähde voi toimia melulähteenä, josta äänet kantautuvat eri reittejä pitkin kuulijan korviin. Yleensä melu kulkeutuu kuulijalle suoraa ilmaa pitkin, mutta rakennetussa ympäristössä se voi kantautua myös kiinteiden materiaalien kautta. Jos melu on poikkeuksellisen voimakasta tai jatkuvaa, voi sillä olla vaikutuksia ihmisen terveydelle.
Tässä kandidaatin työssä tutkittiin ravintolamelun kantautumista asuinrakennuksiin kolmen erilaisen mittauksen ja melukyselyn avulla. Mittaukset suoritettiin samassa kohteessa erilaisilla mittausjärjestelyillä, jolloin saatiin konkreettista tapauskohtaista dataa.
Mittausjärjestelyiden muutoksilla saatiin laajempaa tietoa mittausympäristöstä, minkä avulla voitiin tehdä erilaisia johtopäätöksiä vallitsevasta äänimaailmasta. Ravintolamelun mittaaminen asuinrakennuksissa poikkeaa muista yleisimmistä melumittauksista, koska epävarmuustekijöitä on monia ja niitä voi olla haastavaa havaita muutamien mittauskertojen perusteella.
Ravintolamelu voi kantautua läheisiin asuinrakennuksiin ja häiritä asukkaita. Ravintolan kovaäänisistä ja asiakkaista peräisin olevat äänet kulkeutuvat esimerkiksi rungon ja ilmanvaihtokanavien kautta asuntoihin, missä huoneisiin muodostuu yksilöllinen äänimaailma johtuen huonekohtaisista äänien kulkeutumisreiteistä. Joissakin tapauksissa ravintolamelu voi kulkeutua huoneeseen liian voimakkaasti ylittäen terveydensuojelulain toimenpiderajan ja aiheuttaa asukkaille epämieluisat olosuhteet. Ravintolamelun vaikutukset ovat henkilökohtaisia, mutta pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa unettomuutta.
Ravintolamelun kantautuminen voidaan kuitenkin estää todennäköisesti kohtuullisin toimenpitein ravintolassa tai asuinrakennuksessa.
LÄHTEET
Ampuja, Outi 2014. Huutoja hiljaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-318-4
Eurasto, Raimo 2007. Teollisuusmelun mittaaminen [verkkodokumentti]. [Viitattu
8.11.2015]. Saatavissa:
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2007/Esityslista16/Liitteet/Teollisuusm elun_mittaaminen.pdf?Action=sd&id=071100367
Haahla, Anu & Heinonen-Guzejev, Marja 2012. Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys [verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2015]. Saatavissa:
http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2012/julkaisu_12_12_net.pdf
Jokitulppo, Jaana 2009. Non occupational noise - sources, exposure, and effects on hearing
[verkkodokumentti]. [Viitattu 9.11.2015]. Saatavissa:
http://www.okokratt.ee/myra2010/esitlused/5._Jaana_Jokitulppo.pdf
Jokitulppo, Jaana 2014. Huutoja hiljaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-318-4
Kuuloliitto 2015. Meluvamman synty [verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2015]. Saatavissa:
http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuulo/kuulonsuojelu/meluvamman_synty/
Kylliäinen, Mikko 2006. Talonrakentamisen akustiikka [verkkodokumentti]. [Viitattu
15.11.2015]. Saatavissa:
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/22136/kylliainen_talonrakentami sen_akustiikka.pdf?sequence=1
Lahti, Tapio 1995. Akustinen mittaustekniikka [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.8.2015].
Saatavissa: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/s-89.3430/materiaali/S-89_3430_akustinen_mittaustekniikka.pdf
Liikonen, Larri 2013. Johdatus ympäristömeluun [verkkodokumentti]. [Viitattu 9.11.2015].
Saatavissa:
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2073102/Liikonen_Johdatus_ympäristömeluun.pdf
MIP Oy 2015. RION NL-21/31 integroitavat äänitasomittarit [verkkodokumentti].[Viitattu 1.12.2015]. Saatavissa: http://www.mip.fi/cms/images/stories/docs/melu_ja_aani/rion-nl-21-31.pdf
Pöyry 2013. Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimalahankkeen meluvaikutukset
[verkkodokumentti]. [Viitattu 23.11.2015]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B1DF1F4A9-51F7-4F76-972C-528881238BE4%7D/96896
RIL 243-1-2007. Rakennusten akustinen suunnittelu. Helsinki: RIL ry. ISBN 978-951-758-477-7, 978-951-758-560-6
RAKMK C1 1998. Suomen rakentamismääräyskokoelma C1.
Rudus Oy, Groundia Oy, ELY-keskus 2011. Ympäristövaikutusten arviointiselostus
[verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2015]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BE7A132B5-ED33-4E81-AE02-55B84E136A5A%7D/93585, http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8F36E899-1563-4755-996D-AD36698622BD%7D/93586
Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Asumisterveysopas. 2. Painos. Pori: Sosiaali- ja terveysministeriö. ISBN 978-952-9637-35-5
Starck, Jukka & Teräsvirta, Laura 2009. Melu. Tampere: Työterveyslaitos. ISBN 978-951-802-867-6
TSL 19.8.1994/763. Terveydensuojelulaki
Työterveyslaitos 2014. Meluntorjunta [verkkodokumentti]. [Viitattu 28.11.2015].
Saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/melu/meluntorjunta/sivut/default.aspx
Työterveyslaitos 2015. Melun mittaaminen [verkkodokumentti]. [Viitattu 26.11.2015].
Saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/melu/melun_mittaaminen/sivut/default.aspx WHO 2015. Noise [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.8.2015]. Saatavissa:
http://www.euro.who.int/en/health-topics/environment-and-health/noise/noise
Ympäristökeskus 2009. Ravintolamelusta eniten valituksia kantakaupungissa
[verkkodokumentti]. [Viitattu 3.2.2016]. Saatavissa:
http://www.hel.fi/hel2/ymk/vk2009/tehtavat_6_6.htm
Ympäristöministeriö 1995. Ympäristömelun mittaaminen [verkkodokumentti]. [Viitattu
27.11.2015]. Saatavissa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42692/Ympäristömelun%20mittaaminen.p df?sequence=1
Esimerkki mittauspöytäkirjasta
Esimerkki käytetystä mittausdatasta
Mittausdatan pohjalta lasketut tunnin keskiarvot ja kuvaaja
Mittausympäristön asukkaille tehdyn melukyselyn tulokset