8 AINEISTO JA MENETELMÄT
9.5 Raskaudenkeskeytyksistä kieltäytymisen vaikutuksia
Vastaajien käsityksiä kieltäytymisen mahdollisista vaikutuksista työyhteisöön ja koulutukseen sel-vitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajista lähes 68 % oli sitä mieltä, että mikäli oikeus kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä toteutuisi, se aiheuttaisi konflikteja työyhteisöissä.
Tarkasteltaessa asiaa erikseen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, viimeisen vuoden opiskelijoiden ja hoitajien kohdalla, havaitaan, että kaikissa ryhmissä selkeä enemmistön mielipide oli, että toteutu-essaan laki oikeudesta kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin aiheuttaisi konflikteja työ-yhteisöön. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Toteutuessaan laki vaikuttaisi vastaajien mielestä myös alan koulutukseen ja työtehtävien hoitoon mm. pienillä paikkakunnilla. Vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että opiskelijan/hoitajan on työhön pe-rehtyessään seurattava raskaudenkeskeytyksiä, jotta henkilö kykenisi mahdollisissa hätä- tai päivys-tystapauksissa avustamaan toimenpiteessä. Yli kolmanneksen mielestä alalla työskentelevien tulee itse avustaa raskaudenkeskeytyksissä, jotta kykenisi toimiaan hätä- tai päivystystilanteissa.
Vastaajilta kysyttiin kahden tilanne-esimerkin perusteella mielipiteitä kuinka erilaisissa tilanteissa tulisi toimia. Molemmissa esimerkeissä saatiin hyvin samansuuntaisia tuloksia.
Ensimmäisenä esimerkkinä oli, että pienen kunnan terveyskeskuksessa ei ole paikalla yhtään sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa/kätilöä, joka suostuisi ohjaamaan raskaudenkeskeytyspo-tilaan eteenpäin lääkärille. Vastaajista 43 % oli sitä mieltä, että hätätilanteessa työntekijän tulee asettaa vakaumuksensa toissijaiseksi ja osallistua raskaudenkeskeytysprosessiin. Lähes kolmannes vastaajista (28 %) oli puolestaan sitä mieltä, että työnantajalla tai esimiehellä on oikeus huolimatta henkilön vakaumuksesta tarvittaessa määrätä työntekijä osallistumaan ras-kaudenkeskeytyksiin tilanteen niin vaatiessa. Vastaajista 25 % mukaan asia voidaan hoitaa terveyskeskusten ja sairaaloiden välisellä yhteistyöllä.
Toisena esimerkkinä oli, että pienessä keskussairaalassa ei saada päivystys- tai loma-aikana hoitajaa, joka suostuisi avustamaan raskaudenkeskeytyksissä. Vastaajista 45 % oli sitä mieltä, että hätätilanteessa työntekijän tulee asettaa vakaumuksensa toissijaiseksi ja osallis-tua raskaudenkeskeytykseen. Vastaajista 25 % näkemys oli, että työnantajalla tai esimiehellä on oikeus huolimatta henkilön vakaumuksesta tarvittaessa määrätä työntekijä osallistumaan raskaudenkeskeytyksiin tilanteen niin vaatiessa. Vastaajista 26 % mukaan asia voidaan hoi-taa terveyskeskusten ja sairaaloiden välisellä yhteistyöllä.
10 POHDINTA
10.1 Tulokset
Suomessa hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin. Tä-män tutkimusten tulosten perusteella keskustelun jatkamiseksi tulisi huomioida hoitohenkilökunnan näkemykset ja mahdolliset konkreettiset vaikutukset työyhteisöihin.
Suomessa viimeinen mahdollinen raskaudenkeskeytyksen raja on 24+0 raskausviikkoa. Tässä tutki-muksessa 84 % vastaajista oli sitä mieltä, että alkio/sikiö muuttuu ihmiseksi viimeistään 24 raskaus-viikkoon mennessä. Tämä on huomattavissa myös kysyttäessä millaisessa tilanteessa hoitohenkilö-kunnalla on oikeus kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin. Raskauden edetessä vastaajien kieltäytymishalukkuus lisääntyy. Tulos on samansuuntainen Marshall ym. (1994) tutkimuksessa saa-dun tuloksen kanssa ja yleisin syy kieltäytymishalukkuuteen on raskauden kesto (Marshall ym. 1994).
Jälkiehkäisypilleri estää tai siirtää ovulaation eli munasolun irtoamisen, mutta jälkiehkäisypilleri ei keskeytä jo alkanutta raskautta. (Jälkiehkäisy 2010) Hoitajista 40 % kuitenkin piti jälkiehkäisypilleriä raskaudenkeskeytysmenetelmänä. Tutkimustulos voi selittyä esimerkiksi sillä, että jälkiehkäisypille-rin vaikutusmekanismia ei tunneta kovin tarkasti. Merkityksellistä siten on, että jälkiehkäisypilleri on ehkäisymenetelmänä vieraampi. Toisaalta, ensimmäisen vuoden opiskelijoista vain 20 % vastasi jäl-kiehkäisypillerin olevan raskaudenkeskeytysmenetelmä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista lähes 80
% on alle 30-vuotiaita, sen sijaan hoitajista vain 21 % on alle 30-vuotiaita. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tieto jälkiehkäisypillerin vaikutusmekanismista vaikuttaisi olevan paremmin tiedossa.
Tarkasteltaessa jälkiehkäisypilleri-kysymykseen saatuja vastauksia taustamuutujien suhteen saadaan
samansuuntainen tulos. Nuoremmat vastanneet ovat sitä mieltä, ettei jälkiehkäisypilleri ole raskau-denkeskeytysmenetelmä. Myös ne vastaajat, joilla ei ole lapsia, olivat sitä mieltä, ettei jälkiehkäisy-pilleri ole raskaudenkeskeytysmenetelmä. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että perus- ja täydennyskoulutusta raskaudenkeskeytys ja -ehkäisymenetelmistä voisi lisätä.
Tutkimuksessa yli puolet kaikista vastanneista ei haluaisi oikeutta kieltäytyä osallistumasta raskau-denkeskeytykseen. Lisäksi huomionarvoista on, että naiset olivat miehiä kielteisempiä vastauksis-saan. Sukupuolten välisten erojen syitä vastauksissa on vaikea arvioida. Tutkimukseen osallistui sel-västi enemmän naisia (91 %). Yksi mahdollinen selitys voi olla, että naiset ottavat miehiä enemmän huomioon raskaana olevan naisen oikeudet. Kiinassa lääketieteen opiskelijoille (Wen ym. 2013) ja Yhdysvalloissa lääkäreille (Hojat ym. 2002) tehdyissä tutkimuksissa naiset osoittivat selvästi enem-män empatian tunteita miehiin verrattuna. Valitettavasti aborttiin ja hoitajiin liittyviä empatiaa kos-kevia tutkimuksia ei ollut saatavilla. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuloksissa on myös se, että vii-meisen vuoden opiskelijat olivat kielteisempiä oikeuden suhteen kuin ensimmäisen vuoden opiskeli-jat tai hoitaopiskeli-jat. Selittävää tekijää tälle erolle vastaajaryhmissä on vaikea löytää, mutta selittävää teki-jää voitaneen hakea viimeisen vuoden opiskelijoiden osalta heidän juuri suorittamistaan loppuvai-heessa olevista opinnoista.
Tutkittaessa vastaajien mielipidettä kieltäytymisoikeudesta sikiöpoikkeavuuksiin nähden vain noin viisi prosenttia myöntäisi oikeuden kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin kyseisellä pe-rusteella. Tutkimukseen vastanneet henkilöt suhtautuivat huomattavasti kielteisemmin oikeuteen kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä sikiön poikkeavuuden perusteella kuin Marek:n (2004) tutkimuk-seen osallistuneet, joista kolmannes vastaajista kieltäytyisi hoitamasta raskaudenkeskeytyksen sikiön henkeä uhkaavan poikkeavuuden vuoksi. Verratessa tuloksia näiden kahden tutkimuksen välillä si-kiön vakavan poikkeavuuden suhteen ero on vielä selvempi. Marekin tutkimukseen vastanneiden mukaan 63 % kieltäytyisi osallistumasta hoitoon ensimmäisen raskauskolmenneksen aikana ja jopa 80 % 2. ja 3. raskauskolmanneksen aikana.
Verrattaessa tuloksia siitä, kuinka moni myöntäisi vapautuksen raskaudenkeskeytyksistä raskauden-keskeytysmenetelmän perusteella huomataan, että kirurgisesta toimenpiteestä myönnetään helpom-min vapautus kuin lääkkeellisestä toimenpiteestä. Sama asia on myös havaittavissa raskaudenkeskey-tysprosessin viimeisen vaiheen eli jälkitarkastuksen suhteen. Jälkitarkastuksen merkitys on ensiar-voinen raskaudenkeskeytyksen onnistumisen seurannan, naisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin
ja myös uusien raskauksien ennaltaehkäisyn suhteen. Tässä tutkimuksessa jälkitarkastusta pidettiin tärkeänä osana prosessia ja kieltäytymisoikeutta siitä ei tulisi olla.
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei kieltäytymisoikeutta tulisi saada mistään syystä missään tilanteessa. Marshall ym. tutkimuksen mukaan noin 70 % kokee, ettei ole tilannetta, jossa kieltäytyisi osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin. Vastaajat kokivat lisäksi, että toteutuessaan laki kieltäytymis-oikeudesta heijastuisi negatiivisesti työyhteisöön.
Tuloksista on nähtävissä opintovaiheen ja kokemuksen erot. Viimeisen vuoden opsikelijat ja hoitajat olivat useimmiten vastauksissaan lähellä toisiaan verrattuna ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Al-kuvaiheen opiskelijoiden tietämys ja kokemus ei ole samalla tasolla kuin jo pidemmällä opinnoissa olevien tai hoitajien. Mielenkiintoinen havainto on, ettei viimeisen vuoden opiskelijoiden ja hoitajien välille tullut selvempää eroa. Selittävää tekijää tälle on vaikea löytää, mutta yksi mahdollinen selitys voi olla opintojen aikana saama kokemus työelämästä työharjoitteluiden kautta.
Kirjallisuuskatsausta tehdessä kävi ilmi aikaisemman tutkimustiedon vähäisyys. Lääkäreiden käsi-tyksiä ja mielipiteitä raskaudenkeskeytyksestä kieltäytymisestä on tutkittu, mutta hoitajien kohdalla tutkimustietoa on vähän. Olen keskittynyt vain hoitajia koskevaan aineistoon. Kysymyslomakkeen laadinta tapahtui yhteistyössä lääketieteenopiskelija Pauliina Ristimäen kanssa. Lomakkeen testauk-sen jälkeen muutimme vielä muutaman kysymyktestauk-sen muotoilua, jotta väärinymmärryktestauk-sen mahdolli-suus poistuisi. Monivalintakysymykset osoittautuivat haasteellisiksi analysoida niiden runsaan vas-tausvaihtoehto määrän vuoksi. Vastaukset hajaantuivat laajasti ja niistä oli vaikea koostaa yhteen.
Lomakkeet jaettiin erilaisilla menetelmillä. Osa lomakkeista toimitettiin opiskelijoille tunneilla jaet-tavaksi ja täytettäväksi, osan kävin henkilökohtaisesti jakamassa. Työpaikoille lomakkeet toimitettiin täytettäväksi ja kävin hakemassa täytetyt lomakkeet määräajan jälkeen. Aineiston erilainen keruutapa voi vaikuttaa vastaajien täyttämishalukkuuteen.
Tutkimukseen osallistui suuri määrä vastaajia maantieteellisen alueen kokoon nähden. Tutkimus suo-ritettiin yhdessä osassa Suomea, mutta laajan vastaajajoukon vuoksi voidaan tulokset yleistää koske-maan koko Suomea. Tulosten yleistäminen muihin maihin kuin Suomeen ei ole sen sijaan mahdollista muun muassa erilaisten lainsäädäntö- ja kulttuurierojen vuoksi.
10.2 Lakimuutos
Oikeusjärjestelmämme mukaan sikiöllä ei ole itsenäisiä oikeuksia, vaan ne liittyvät olennaisesti ras-kaana olevan naisen oikeuksiin. Suomen perustuslain perusoikeuksien mukaan ihmisen oikeudellinen asema alkaa syntymästä ja kestää kuolemaan saakka. Sikiötä kuitenkin suojataan välillisesti monen lain kautta, ja syntymättömällä lapsella on myös oikeuksia, kuten syntymän jälkeinen perintöoikeus.
Lakialoitteissa on esitetty sikiöperusteisen raskauden keskeytyksen viikkorajan alentamista. Raskau-denkeskeytykset ajoittuvat pääsääntöisesti ennen ensimmäistä 12 raskausviikkoa ja vain seitsemän prosenttia kaikista keskeytyksistä ylittää tämän viikkorajan (Heino ym. 2011). Mikä vaikutus raskau-den keskeyttämisen ylärajan laskulla käytännössä sitten olisi, koska kaiken kaikkiaan myöhäisiä ras-kauden keskeytyksiä tehdään alle yksi prosentti. ETENE vastustaa viikkorajan alentamista. Mika Gissler toteaa, että myöhäiset raskauden keskeytykset ovat erityisen vaikeita, koska lapset ovat ha-luttuja (Berner 2013). Eila Suvanto toteaa puolestaan, ettei kukaan keskeytä pitkällä olevaa raskautta kevyin perustein, koska ne, jotka kohtaavat näitä potilaita, tietävät, että jokainen harkitsee asian hyvin tarkkaan Heikkilä 2011). Johanna Mäenpään mukaan taas lääkärit eivät käytännössä keskeytä ras-kautta lähellä ylärajaa, elleivät he ole varmoja siitä, ettei sikiö ole elinkelpoinen (Berner 2013). Oskari Heikinheimo näkee puolestaan, että päätös viikkorajan alentamisesta vaikeuttaisi sikiöseulontojen toteuttamista, koska viikoilla 18-20 tehtävää kakkosseulaa täytyisi aikaistaa, jolloin siinä nähtäisiin vähemmän. Nämä asiantuntijanäkökulmat huomioon ottaen on vaikea nähdä perusteita viikkorajan alentamiseen 24. raskausviikosta siitä saavutettaviin hyötyihin nähden. (Heikkilä 2011)
Esitetyissä lakialoitteissa on ehdotettu muutosta myös lääkäreiden ja muun terveydenhoidon ammat-tihenkilöstön oikeuksiin toimia omantuntonsa ja vakaumuksensa mukaisesti. Lakialoitteessa (LA 86/2012 vp) Leena Rauhala ym. esittävät muutosta voimassa olevan lain 6 a §:ään: ”Lääkärillä on oikeus vakaumuksen perusteella kieltäytyä tekemästä lupapäätöstä raskauden keskeyttämisestä ja oi-keus kieltäytyä raskauden keskeyttämisestä, jos nämä tehtävät eivät muodosta olennaista osaa hänen virkatehtävistään.” (Rauhala 2012) Heikki Pälve toteaa, ettei lääkäri saa tuputtaa omaa vakaumus-taan potilaalle, pelotella tai painostaa potilasta. Pälveen mukaan lääkärin ei tule myöskään hakeutua sellaisiin töihin, joissa hän joutuu väistämättä toimimaan vakaumuksensa vastaisesti kuten gyneko-logi, joka vakaumuksellisesti vastustaa aborttia. (Pälve 2013) Johanna Mäenpään mukaan yksikään lääkäri ei tee abortteja mielellään, koska se on lääkärin etiikan vastainen toimenpide. Näin ollen la-kiesitys hänen mukaansa tarkoittaa, että joidenkin vakaumus asetetaan toisten edelle, mikä on hänen mukaansa epätasa-arvoista. (Berner 2011)
Tässä tutkimuksessa 41 % mielestä työhön perehdyttäessä tulee seurata raskaudenkeskeytyksiä ja yli kolmanneksen mielestä työskennellessä tulee itse avustaa toimenpiteissä jotta pystyy toimimaan hä-tätilanteissa.
Mikäli lakiin kuitenkin lisättäisiin lääkärille ja hoitohenkilökunnalle oikeus kieltäytyä raskauden kes-keytyksistä vakaumukseen vedoten esimerkiksi sosiaalisin syin tehtävissä keskeytyksissä rikosperus-teisen keskeytysperusteen kuitenkin säilyessä laissa, tällaisessa tilanteessa raskauden keskeytystä ha-keva nainen voisi olla kiusallisessa tilanteessa. Saadakseen raskauden keskeytyksen naisen olisi tah-tonsa vastaisesti ilmaistava vain tietynlaisiin raskaudenkeskeytyksiin suostuvalle lääkärille tai hoito-henkilökunnalle olevansa esimerkiksi rikoksen uhri saadakseen raskaudenkeskeytyksen, mikä saat-taisi joissakin tilanteissa jopa lisätä rikoksen uhrin henkistä kärsimystä. Lähtökohtaisesti on tietysti tärkeää, että tällaiset vakavat rikokset tulevat ilmi, mutta esimerkiksi erotilanteissa puolison tekemä raiskaus on rikos, josta osa naisista saattaa haluaa vaieta, joten mahdollisesti tästä syystä raskauden keskeytyksen perusteena vedotaan sosiaalisiin syihin. Lainsäädäntöön tehtävällä muutoksella olisi näin ollen vaikutus myös raskaana olevan naisen yksityiselämänsuojaan ja henkilön itsemääräämis-oikeuteen siitä, mitä tietoja henkilö haluaa luovuttaa hoitohenkilökunnalle (Suomen perustuslaki 11.6.1999/731). Toisaalta tällaisessa tilanteessa oleva nainen voisi vaihtoehtoisesti pyrkiä hankki-maan raskauden keskeytyksen sosiaalisella perusteella myös toiselta lääkäriltä voidakseen vaieta asi-asta.
Raskaudenkeskeytyksistä kieltäytyminen voi toteutuessaan aiheuttaa eriarvoisuutta hoitajien keskuu-dessa. Kaikkien halukkaiden tulee olla mahdollista kieltäytyä tasa-arvoisesti työpaikasta tai -ajasta riippumatta. Tämä tulee aiheuttamaan haasteita työn organisoinnin suhteen. Kieltäytyvät hoitajat voi-vat joutua tilanteisiin, joissa he joutuvoi-vat hoitamaan potilasta ennen varsinaista toimenpidettä tai sen jälkeen. Tulevaisuudessa ja varsinkin pienillä paikkakunnilla raskaudenkeskeytyksistä kieltäytymi-nen voi aiheuttaa myös naisille vaikeuksia saada raskaudenkeskeytys. Oikeus kieltäytyä raskauden-keskeytyksistä on osoittautunut kysymykseksi jota tulee pohtia monipuolisesti eri näkökulmista pää-töksiä tehtäessä.
LÄHTEET
Ahola J. Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä. Kansalaisaloite (luettu 1.12.2014).
www.kansalais-aloite.fi/fi/aloite/860
Berner A-S. Jonkun se on tehtävä. Helsingin Sanomat 24.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/sunnuntai/a1361591410746
Brandt P. Hoitoalalla vakaumukset on unohdettava. Helsingin sanomat 20.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Hoitoalalla+vakaumukset+on+unohdettava/a1361248138339 Gissler M, Fronteira I, Jahn A, Karro H, Moreau C, Oliveira da Silva M, Olsen J, Savaona-Ventura C, temmerman M, Hemminki E, the Reprostat group. Terminations of pregnancy in the European Union. BJOG 2012;119:324-32.
Grahn-Laasonen S. Lääkäri tai hoitaja ei voi valita potilaitaan. Helsingin Sanomat 20.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+tai+hoitaja+ei+voi+valita+po-tilaitaan/a1361248077872
HE 309/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.
(luettu 5.9.2013).
www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1993/19930309
Heikkilä M. Gynekologit vastustavat aborttilain muuttamista. Mediuutiset 21.10.2011 (luettu 1.8.2013).
www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/gynekologit+vastustavat+aborttilain+muuttamista/a708094
Heino A, Gissler M. Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2011. Tilastoraportti 8/2013, 20.3.2013.
Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Heino A, Gissler M, Apter D, Fiala C. Conscientious objection and induced abortion in Europe. The Eur J Contracept Reprod Health Care 2013; 18:231-3.
Heino A, Gissler M, Soimula A. Raskaudenkeskeytykset 2010. Tilastoraportti 32/2011, 20.10.2011.
Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Heino A, Gissler M, Soimula A. Raskaudenkeskeytykset 2012. Tilastoraportti 18/2013, 28.6.2013.
Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Helander M. Lapsen oikeus syntyä terveenä – päihdeäidin itsemääräämisoikeuden rajoittaminen lapsen edun perusteella. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto 2011.
Hojat M, Gonnella JS, Nasca TJ, Mangione S, Vergare M, Magee M. Physician empathy: Defini-tion, components, measurement, and relationship to gender and specialty. Am J Psychiat
2002;159:1563–9.
Johnson Jr B.R, Kismödi E, Dragomana M.V, Temmermana M. Conscientious objection to provision of legal abortion care. International Journal of Gynecology and Obstetrics 2013;123:60–62
Jälkiehkäisy. Käypä hoito-suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen Gynekologiyh-distyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhGynekologiyh-distyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lää-käriseura Duodecim 10.11.2010.
Keski-Petäjä M. Aborttitoiveet ja abortintorjunta. Raskaudenkeskeytykseen hakeminen 1950-60-lukujen Suomessa. Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E45/2012. Helsinki: Väestöliitto 2012.
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 9.4.1999/488 (luettu 6.9.2013).
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488#L1P2
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 785/1992 (luettu 20.8.2013).
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search[type]=pika&search[pika]=it-sem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4misoikeus
Laki raskauden keskeyttämisestä 239/1970 (luettu 1.3.2013). www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1970/19700239
Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta 572/1985 (luettu 7.8.2013). www.fin-lex.fi/fi/laki/alkup/1985/19850572?search[type]=pika&search[pika]=raskauden
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 (luettu 8.9.2013).
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Liljeström M. Sikiön oikeusturva Sikiön itsenäiset oikeudet vai raskaana olevan naisen oikeusturva sikiön hyvinvoinnin oikeudellisena perustana? Suomen lääkärilehti 19/2001;56:s. 2171 – 2175.
Lääkäriliitto. Eettiset ohjeet (luettu 20.8.2013).
www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/eettisen-ohjee/
Marek M. Nurses´ Attitudes Toward Pregnancy Termination in the Labor and Delivery Setting. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2004;jul/aug;33:472-9
Marshall S, Gould D, Roberts J. Nurses`attitudes towards termination of pregnancy. Journal of Ad-vanced Nursing 1994;20:567-576.
Meskus M. Väestön elinvoima ja tahallinen keskenmeno. Raskauden keskeyttämisen
politisoituminen 1900-luvun alun Suomessa. Kirjassa Helén, I, Jauho, M, toim. Kansalaisuus ja kansanterveys. Helsinki: Gaudeamus 2003, s. 211-232.
Niikko M. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta. Lakialoite 87/2012 vp. Hel-sinki: Eduskunta 20.12.2012 (luettu 5.8.2013).
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_87_2012_p.shtml
Oikeusministeriö. Sikiön, alkion ja perimän suoja. Työryhmämietintöjä 2007:18. 30.10.2007. Hel-sinki: Oikeusministeriö.
Perintökaari. 5.2.1965/40 (luettu 22.8.2013). www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Pälve H. Lääkärillä on oikeus toimia vakaumuksensa mukaan. Helsingin Sanomat 22.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rill%C3%A4+on+oikeus+toi-mia+vakaumuksensa+mukaan/a1361423132273
Raskaudenkeskeytys. Käypä hoito-suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Gy-nekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim 6.2.2013.
www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi27050
Rauhala L. Henkiin jääneen abortoidun lapsen oikeus elämään. Kirjallinen kysymys 428/2010 vp.
Helsinki: Eduskunta 19.5.2010 (luettu 5.8.2013).
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_428_2010_p.shtml
Rauhala L. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta. Lakialoite 86/2012 vp. Hel-sinki: Eduskunta 20.12.2012 (luettu 5.8.2013).
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_86_2012_p.shtml Rikoslaki 19.12.1889/39 (luettu 8.9.2013).
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L22
Rimpelä A. Ehkäisystä keskeytykseen – epidemiologinen katsaus. Kirjassa: Rimpelä, M, Ritamo, M, toim. Raskauden keskeyttäminen – suomalaisia valintoja 1990-luvulta. Sosiaali- ja terveysalan tutki-mus- ja kehittämiskeskus. Gummerus 1993, s. 31-49.
Räsänen P. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta. Lakialoite 46/2010 vp. Helsinki: Eduskunta 10.6.2010 (luettu 5.8.2013).
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_46_2010_p.shtml
Räsänen P. Raskaudenkeskeytyksen suorittamiseen ei pidä pakottaa ketään. Helsingin Sanomat 18.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Raskaudenkeskeytyksen+suorittamiseen+ei+pid%C3%A4+pakot-taa+ket%C3%A4%C3%A4n/a1361073250596
Sairaanhoitajaliitto. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet (luettu 20.8.2013).
www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/sairaanhoitajan_tyo/sairaanhoita-jan_eettiset_ohjeet/
Sariola A, Tikkanen M. Normaali raskaus. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Duodecim 2011, s. 308-314.
Sedgh G, Singh S, Shah I, Åhman E, Henshaw S, Bankole A. Induced abortion: incidence and trends worldwide from 1995 to 2008. Lancet 2012; 379:625 – 632.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Lupa raskauden keskeyttämiseen (luettu 5.8.2013).
www.valvira.fi/luvat/raskauden_keskeyttaminen/lupa_raskauden_keskeyttamiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö. Raskauden keskeyttäminen ja steriloiminen. Lomakkeet ja täyttöohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:43 (luettu 25.8.2013).
www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-8018.pdf
Suhonen S, Heikinheimo O. Raskaudenkeskeytys. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J, toim.
Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Duodecim 2011, s.169-174.
Suomen gynekologiyhdistys ry. Erikoistuvat gynekologit ja obstetrikot (EGO). Erikoistumiskoulu-tus. Erikoistuminen naistentautien ja synnytysten koulutusohjelmassa. Lokirja. Suomen gynekolo-gia yhdistys ry (luettu 20.8.2013).
www.gynekologiyhdistys.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=28&Itemid=30 Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 (luettu 5.9.2013).
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P1
Sutinen, T. Aborttilaki herätti tunteita. Helsingin Sanomat 15.2.2013 (luettu 13.3.2013).
www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Aborttilaki+her%C3%A4tti+tunteita/a1360817394475
Tarnanen, K, Heikinheimo, O ja Käypä hoito -työryhmä Raskaudenkeskeytys 2013. Raskaudenkes-keytys. Käyvän hoidon potilasversiot 25.1.2013. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim (luettu 20.4.2013).
www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00025
Tiitinen A. Raskauden keskeytys (abortti). Lääkärikirja Duodecim 18.9.2012b (luettu 1.3.2013).
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0016
Tiitinen A. Raskaus (normaali kulku). Lääkärikirja Duodecim 18.9.2012a (luettu 2.9.2013).
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00159
United Nations. Abortion Policies. A Global Review. Volume 1. Afghanistan to France. Department of Ekonimic and soscial Affairs Population Division.United Nations 2001. ST/ESA/SER.A/187.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. ETENEn tehtävät. Hel-sinki: ETENE 16.1.2011 (luettu 10.8.2013). www.etene.fi/fi/toiminta/tehtavat
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Lausunto terveyden-huollon ammattihenkilön oikeudesta kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä. Helsinki:
ETENE 17.4.2013a (luettu 1.7.2013). www.etene.fi/c/document_library/get_file?folde-rId=436529&name=DLFE-5806.pdf
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Lausunto raskauden kes-keyttämisen viikkorajoista. Helsinki: ETENE 17.4.2013b (luettu 1.7.2013).
www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=436529&name=DLFE-5807.pdf
Wen D, Ma X, Li H, Liu Z, Xian B, Liu Y. Empathy in Chinese medical students: psychometric characteristics and differences by gender and year of medical education. BMC Med Educ 2013;13:130.
WHO. Safe Abortion: Technical and Policy Guidance for Health Systems. Second Edition. Geneva: WHO; 2012
Östman P. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain
5 a §:n kumoamisesta. Lakialoite 88/2012 vp. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 (luettu 5.8.2013)
www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_88_2012_p.shtml
LIITTEET