5. SUUNNITTELURATKAISU
5.2. Rakennussuunnitteluratkaisu
Rakennuksissa on pyritty yksinkertaiseen ja selkeään päällekkäisasumisen konseptiratkaisuun, jolla saadaan puitteet muuntelulle sekä asunnoissa että
julkisivuissa. Asuntoihin voidaan rakentaa erilaisia vaihtoehtoisia tyyppejä, joista tuleva asukas voisi valita omansa ja tämän jälkeen saadaan rakennettua lopullinen tilaratkaisu kohteelle. Joustavuus tuo valinnanmahdollisuuksia asiakkaille. Näissä kohteissa on näytetty yksi mahdollinen ratkaisu alueille, mutta esim. jättämällä ylin kerros pois, saadaan pienempiä kaksikerroksisia asuntoja, joiden pinta-ala on lähempänä tyypillistä kerrostalokolmiota (77m2) omalla pihalla keskeltä kaupunkia.
Konseptilla voidaan toteuttaa esimerkiksi sukupolviasumista siten, että katutason esteettömässä kaksiossa pystyy asumaan huonomminkin liikkuva ihminen ja yläkerrassa vaikka nuori perhe. Yläkerran asuntoihin kuljetaan alakerrassa olevan kuistimaisen eteistilan kautta ja siten asuminen itsessään tapahtuu yläkerrassa yhdessä tasossa. Alakerran eteiskuistiin on mahdollista osassa ratkaisuja liittää huone, joka otetaan viereisestä asunnosta, jolloin saadaan rauhallinen työhuone, teinin huone tai ulosvuokrattava työtila tai pieni liiketila (paja).
5.3. Julkisivusuunnitteluratkaisu
Julkisivut ovat 135mm tiiltä ja katot betonikattotiiltä. Kruunuvuorenrannassa tiili on tummaa ja puuosat harmaita. Kruunuvuorenrannassa on uskallettu ottaa sisäpihan puolelle enemmän puuta, koska se on suojaisa ja vallitsevat tuulet eivät käy niin
voimakkaasti sinne. Jätkäsaaressa talojen tiilisempi puoli on käännetty merelle ja tuulia päin ja tiilenä käytetty hieman vaalempaa tiiltä ja puuosat tummempia (tumma harmaa tai terva). Muuratun rakenteen sijasta voisi käyttää myös kivilaattapintaa, jos saumat saadaan minimoitua. Tiilisessä julkisivussa on ensiarvoisen tärkeää huolellinen muuraus ja tuuletuksen varmistus. Julkisivujen katupuolilla, jotka ovat tiiltä. on haluttu luoda muurimaista vaikutelmaa, joka olisi, kuin sataman tiilinen makasiininseinä.
Sisäpihat ovat pehmeämpiä puupintoineen ja kasvillisuuksineen ja pyrkivät luomaan intiimiä yksityisyyttä ja suojaisuutta. Ylimmän kerroksen kattoterassi on suojattu pitkällä katon lappeella säätä vastaan. Se on kuitenkin avattu merelle päin näköalan vuoksi.
Vaativien olosuhteiden vuoksi julkisivupintojen materiaalivalinta on suhteellisen niukka.
Materiaaleina on kuitenkin haluttu käyttää luonnollisia ja/tai kierrätettäviä materiaaleja.
5.4. Yhteenveto ja laajuustiedot
Kilpailuohjelmassa on lause koskien molempia alueita, että perustellusta syistä voi kilpailuohjelmasta ja asemakaavasta ja tonttijaosta voi poiketa. Pitäytyminen tässä ratkaisussa ja tässä konseptissa aiheuttaa sen, että kilpailuohjelman tavoitepinta-alat ja tonttijaot eivät toteudu. Paikoitusvaatimus maan alle on ehkä liikaa ajatellen korkeuksia.
Liian kallista? Olisi ajateltava enemmän kaupunkiasumiskonseptia. Konsepti sinänsä kyllä joustaa, mutta olen pitänyt tärkeämpänä osoittaa, että kaupunkiin on mahdollista sovittaa monentyylistä asumista, jos avarramme hieman raja-arvoja ja katseitamme.
LAAJUUSTIEDOT:
JÄTKÄSAARI
Asuntoja
2H+K+S 53 m2 17kpl
3-4H+K+S 95 m2 6kpl
5-6H+K+S 129 m2 24kpl
6-7H+K+S 140 m2 6kpl Yhteensä 5407m2 53kpl
YHTEISTILA 53 m2
KERROSALAA 6420m2
Autopaikkoja 50kpl
KRUUNUVUORENRANTA
Asuntoja
2H+K+S 53 m2 42kpl
3-4H+K+S 95 m2 9kpl
5-6H+K+S 129 m2 44kpl
6-7H+K+S 140 m2 9kpl Yhteensä 10017 m2 104kpl
LIIKETILAA 200 m2
KERROSALAA 13655m2
Autopaikkoja 152kpl
LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA:
Kyllönen E., Kureniemi M. 2003. Asunto ja elämänkaari. Helsinki: Stakes
Rintala T. 2003. Vanhuskuvat ja vanhustenhuollon muotoutuminen 1850-luvulta 1990-luvulle 2003. Helsinki: Stakes
Åkerblom S. 1990. Asuminen ja elämänkaari. Helsinki: Asuntohallitus
Kukkonen H., Kyttä M., Alkula R., Uski R. 1991. Eskolan kylätalo-yhteisöllisyyttä ja vanhusten omaehtoista arkiselviytymistä tukeva asuinympäristö.
Espoo: Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, rakennetun ympäristön tutkimuslaitos
Allahwerdi H. (toim.) 1999. Ikäihmiset kehityksen kantajina. Kerava: Mattecraft Oy Matthies A-L., Kotakari U., Nylund M. (toim.) 1996. Välittävät verkostot. Jyväskylä:
Gummerus
Nupponen T., Syrjänen E. 1991. Raportti sosiaalisesta isännöinnistä Jyväskylän Kuokkalassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen
julkaisuja 48
Anon. Kolmen polven piha 1987. Helsinki: Asuntohallitus
Helsingin kaupunginvaltuusto 2003. Monimuotoisen asumisen Helsinki, asunto-ohjelma
2004-2008, Helsinki
Korhonen E., Malin L., Saavola K. 1998. Helsingin asukastalot ja yhteiskerhotilat.
Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 1/1998
Kortteinen M. 1982. Lähiö, Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Helsinki: Otava Kinnunen P., Laitinen R. (toim) 1998. Näkymät, kolmas sektori. Helsinki: Hakapaino Oy Kivilehto S. 2005. Ikääntyvien asumiseen ja asumista tukeviin liittyvä tutkimus ja
hankkeet 2000-luvulla (2000-2005) katsaus
Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2004-2006 2004. Helsinki:
Ympäristöministeriön moniste 126
Kasanen P. (toim.) 2004. Elderathome The Prerequisites of the elderly for living at home: Criteria for dwellings, surroundings and facilities. Helsinki: TTS
Institute’s Publication 393
Päivänen J., Saarikoski P., Virrankoski L. 2004: Elämänkaarikortteli- kohti sosiaalisesti kestävää asumista ja kaupunkielämää Helsinki: Ympäristöministeriö
Pylvänen R: Urbaani asuinyhteisö, yhteisöllisen asuinkonseptin ja toteutuksen mahdollisuudet diplomityö 2009: Tampere:Tampereen teknillinen yliopisto
Lähteenoksa M. 2004: Viisas arki, opas yhteisöllisyyteen, Helsinki: Into kustannus
Internet-sivustot:
LYHENNELMÄ
Alueille on pyritty luomaan ilmettä ja toimintoja, jotka edesauttaisivat ”kyläytymistä” ja sitoutumista. Asuntojakauma on myös suunniteltu siten, että saadaan pieniä ja/tai isohkoja esteettömiä asuntoja katutasoon sekä isoja perheasuntoja, joissa huonelukua voidaan joustavasti muuttaa.
Alueilla on julkista, puolijulkista ja yksityistä tilaa siten, että saadaan aikaan luontevaa kohtaamista naapureiden kesken turvallisissa reviirirajoissa. Julkisena alueena on katutilat ja laituritilat, jotka rajaavat alueita. Pienet etupihat kotikadulla luovat
puolijulkisen tilan, jossa asukas voi turvallisesti ”oman reviirin” sisältä luoda kontakteja naapureihin tai ohikulkijoihin. Alueiden keskelle on luotu ”torialue”, jonka tarkoitus on enemmän ei-kenenkään-maana antaa mahdollisuus alueen sisällä anonyymimpään oleskeluun ja kokoontumiseen. Ne voisivat myös toimia ulko-olohuoneina, jossa asukkaat viihtyvät, mutta voivat tukea myös (varsinkin Kruunuvuorenrannassa)
mahdollista liiketoimintaa (kahvilat, pajat) ja yhteistiloja ja näin vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Pohjakaaviot ovat sellaiset, että ensimmäisen kerroksen tiloista voidaan helposti irrottaa liiketoimintaa varten tiloja. Yksityisenä tilana toimii jokaisella asunnolla oleva oma piha, Pihat ovat erikokoisia ja joillakin asunnoilla ne ovat kompakteja patiotyyppisiä
urbaanipiharatkaisuja.
Rakennuksissa on pyritty yksinkertaiseen ja selkeään päällekkäisasumisen konseptiratkaisuun, jolla saadaan puitteet muuntelulle sekä asunnoissa että
julkisivuissa. Asuntoihin voidaan rakentaa erilaisia vaihtoehtoisia tyyppejä. Joustavuus tuo valinnanmahdollisuuksia asiakkaille. Konseptilla voidaan toteuttaa esimerkiksi sukupolviasumista. Yläkerran asuntoihin kuljetaan alakerrassa olevan kuistimaisen eteistilan kautta ja siten asuminen itsessään tapahtuu yläkerrassa yhdessä tasossa.
Alakerran eteiskuistiin on mahdollista osassa ratkaisuja liittää huone, joka otetaan viereisestä asunnosta, jolloin saadaan rauhallinen työhuone, teinin huone tai ulosvuokrattava työtila tai pieni liiketila (paja).
Julkisivut ovat 135mm tiiltä ja katot betonikattotiiltä. Kruunuvuorenrannassa tiili on tummaa ja puuosat harmaita. Kruunuvuorenrannassa on uskallettu ottaa sisäpihan puolelle enemmän puuta, koska se on suojaisa ja vallitsevat tuulet eivät käy niin
voimakkaasti sinne. Jätkäsaaressa talojen tiilisempi puoli on käännetty merelle ja tuulia päin ja tiilenä käytetty hieman vaaleampaa tiiltä ja puuosat tummempia (tumma harmaa tai terva). Muuratun rakenteen sijasta voisi käyttää myös kivilaattapintaa, jos saumat saadaan minimoitua. Tiilisessä julkisivussa on ensiarvoisen tärkeää huolellinen muuraus ja tuuletuksen varmistus. Julkisivujen katupuolilla, jotka ovat tiiltä. on haluttu luoda muurimaista vaikutelmaa, joka olisi kuin sataman tiilinen makasiininseinä.
Sisäpihat ovat pehmeämpiä puupintoineen ja kasvillisuuksineen ja pyrkivät luomaan intiimiä yksityisyyttä ja suojaisuutta. Ylimmän kerroksen kattoterassi on suojattu pitkällä katon lappeella säätä vastaan. Se on kuitenkin avattu merelle päin näköalan vuoksi.
Materiaaleina on haluttu käyttää luonnollisia ja/tai kierrätettäviä materiaaleja.
ABSTRACT
I have been trying to create the identity of a village to the competition areas as to strengthen the residents´ feel of commitment. The apartments are small or/and bigger accessible family homes on the ground floor and bigger family homes on the first floor which are highly convertible concerning the number of bedrooms.
There are public, semi-public and private areas. The idea is to create natural space for people to interact and communicate and thus help to strengthen the community. The semi-public spaces in front of the houses are buffers from the public street space to the privacy of the homes. In the middle there are public squares for people to meet in anonymity and/or spend some time in an outdoor living room. The wish is that the residents could “take over” the spaces and so have more connection with the area.
The concept of the plan is to create apartments with own accesses from the ground floor and with own yards. Some of the yards are more like city patios but the idea is to bring the living more close to the ground for the benefit of the accessibility and the idea of having an own yard in a city apartment. In the concept there is a possibility to create a variety of plans on which the customer can choose before the construction begins.
The flexibility offers the customer more supply and more choice. There is a possibility to have an apartment in two generations. From the ground floor there is a possibility to have a separate room for a teen, grandparent, work study or a room you can rent outside.
The facades are of bricks and the roofs are tiled hence the difficult weather conditions.
The brick walls try to create a impression of harbour area storehouses. Inner yards are secured areas with plantation and more wood on the facades. The idea is to create intimacy and privacy. The third floor terrace is covered with the roof slab to the weather but is faced to the sea for the view.
All the materials used are recyclable and natural.