Rajaukset

9.3.1 Tarkasteltavat toiminnot ja työvaiheet

Tarkasteluun otetaan mukaan kaikki merkittävät elinkaaren vaiheet, joihin kuuluvat materiaalien tuotanto, kuljetukset, sijoitus tierakenteisiin, rakenteen käyttö ja käytön jälkeinen tilanne. Lähtökohtana on, että rakennetta tarkastellaan kokonaisuutena, koska maarakenteissa materiaalivalinta vaikuttaa usein muiden käytettävien materiaalien laatuun ja määrään, työmenetelmiin, kunnossapitotarpeeseen jne. Päällys- ja pohjarakenteita käsitellään erillisinä kokonaisuuksina, jotka yhdistetään tarpeen mukaan. Tämä helpottaa tarkastelua käytännön esimerkeissä.

Ympäristökuormitustiedot lasketaan rakenneosa- ja työvaihekohtaisesti, jolloin pysty-tään joustavasti tarkastelemaan kulloinkin käsiteltävinä olevia rakennevaihtoehtoja. Ra-kenne- ja materiaalivertailuissa huomioon otettavat tierakentamisen ja käytön päävai-heet, joista tarkastelumalliin sisällytetään perustiedot, ovat kuvan 28 kaaviossa. Vastaa-va laajennettu kaavio, jossa oVastaa-vat mukana myös tämän tarkastelun ulkopuolelle jäävät vaiheet sekä rakennusvaiheisiin liittyvät perustoiminnot, on liitteessä 6. Tarkasteluun valitaan kuvissa esitetyistä rakennekerroksista ja toimintavaiheista vain arvioitavan ra-kennevaihtoehdon valmistukseen ja käyttöön liittyvät vaiheet.

Jos rakenteissa käytetään teollisuuden sivutuotteita, voidaan laskea myös se, miten pal-jon niitä käyttämällä voidaan vähentää hyötykäytön vaihtoehtona olevan läjitysaluesijoi-tuksen ympäristökuormituksiin. Tämä edellyttää sitä, että läjitysaluesijoitus on hyöty-käytön todellinen vaihtoehto.

Tierakentamisen ja käytön vaiheista on rajattu kokonaan tarkastelun ulkopuolelle ne vaiheet, joilla ei ole merkitystä rakenteiden vertailun kannalta. Näitä ovat mm.

- raivaustyöt

- tien käyttöön liittyvät toimet, kuten kaistamaalaukset, liikennemerkkien ja valojen asennukset ja käyttö.

- käytön aikainen kunnossapito, kuten auraus, suolaus ja hiekoitus

- liikenteen päästöt. Rakennevertailussa liikenteen päästöillä on merkitystä ainoastaan silloin, jos pystytään määrittämään materiaalin tai rakenteen käytön vaikutus liikenteen päästöihin. Tähän ei toistaiseksi ole riittävästi perustietoa.

SUODATIN-, ERISTYS- JA JAKAVAT KIVIAINESTEN KULJETUS KIVIAINESTEN

TUOTANTO

PÄÄLLYSTEEN KULJETUS

PÄÄLLYSTEEN SIJOITUS KAATOPAIKALLE PÄÄLLYSTEEN

MURSKAUS

PÄÄLLYSTEEN UUDELLEENKÄYTTÖ

TIERAKENTEEN PURKU

MATERIAALIEN KULJETUS

MATERIAALIEN SIJOITUS KAATOPAIKALLE MATERIAALIEN UUDELLEENKÄYTTÖ KULJETUS KAATOPAIKALLE TAI

HYÖTYKÄYTTÖÖN YLI- JA/ TAI VASTAPENGERMATERIAALIN

OTTO JA KULJETUS (VAIHTOEHTOISET

STABILOINTITAVAT)

OJALAMELLIEN TUOTANTO JA KULJETUS

MAA- JA KIVI- AINESTEN SIJOITUS KAATOPAIKALLE

TAI UUSIOKÄYTTÖÖN

Kuva 28. Tierakenteiden elinkaaritarkasteluissa huomioon otettavat rakentamisen ja käytön päävaiheet.

Tiedon saantiin liittyvien ongelmien vuoksi kaikkia rakennevaihtoehtojen elinkaaren vaiheita voida tarkastella täysin tasapainoisesti. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä koskevan tiedon ja arviointimenetelmien puutteen vuoksi materiaalien käytön vaikutuksia rakenteiden kunnossapitotarpeeseen ei vielä pystytä luotettavasti vertailemaan. Kunnossapitotarpeen arviointiin voidaan käyttää joko tämän raportin taulukossa 22 (kohta 5.3) esitettyä kunnostusohjelmaa tai rakennekohtaista kunnostustarvearviota, jos sellainen pystytään laatimaan. Joskus materiaalivalinta voi vaikuttaa myös käytön aikaiseen kunnossapitoon, esimerkiksi siksi, että joillakin uusiomateriaaleilla voi erilaisen lämmöneristävyyden vuoksi olla tien liukkautta lisäävä vaikutus, mikä puolestaan lisää tien suolaamistarvetta. Materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien arvioimiseksi on riittävästi tietoa ainoastaan päällystemateriaaleista. Muut rakennekerrokset jäävät yleensä paikalleen käytön jälkeen. Tavoitteena on kuitenkin tarvittaessa pystyä kierrättämään myös rakenne-kerrosten materiaaleja.

9.3.2 Tarkasteltavat ympäristökuormitukset

Ympäristökuormituksista on tarkasteluun valittu esimerkkien perusteella maarakentei-den elinkaaren aikana oleellisiksi arvioidut kuormitukset. Tarkasteltavat kuormitukset, jotka on jaettu neljään pääryhmään, esitetään taulukossa 46. Taulukossa suluissa mainit-tujen kuormitustekijöiden merkittävyys arvioitiin niin pieneksi, että tekijät esitetään ra-jattaviksi jatkossa tehtävien arviointien ulkopuolelle.

Vettä käytetään materiaalien kastelemiseksi optimikosteuteen. Käytettävät vesimäärät ovat materiaalista riippuen 300–3 000 t/km. Vesi ei vaadi esi- tai jälkikäsittelyä ja myös sen käytöstä aiheutuva polttoaineen kulutus on pieni kokonaisuuteen verrattuna. Muiden kuin materiaalista liukenevien aineiden päästöjä vesistöihin (COD, N) syntyy jonkin verran teollisesti valmistettavien rakennusmateriaalien, mm. bitumin, valmistuksessa, mutta ei itse maarakennuksessa. Tierakentamisessa syntyvät jätteet ovat pääosin luokiteltavissa inerteiksi. Tavanomaista tai ongelmajätettä syntyy lähinnä materiaalien valmistusprosesseissa sekä jonkin verran ajoneuvojen käytössä (mm. jäteöljyt).

Onnettomuusriskit päätettiin jättää pois tarkasteluista, koska riittävää tietoa niiden rakennekohtaiseksi vertailemiseksi ei ollut saatavissa.

Taulukko 46. Maarakenteiden elinkaariarvioinnissa tarkasteltavat ympäristö-kuormitukset.

Suluissa olevien kuormitustekijöiden merkitystä on arvioitu esimerkkitarkasteluissa, mutta niitä ei suositella otettaviksi jatkossa tehtäviin arviointeihin.

Kuormitusryhmä Alaryhmä Yksikkö

Lähtötiedot Tulostiedot Resurssien käyttö Mineraaliset

luonnonraaka-aineet*

Energia kWh/tonni tai m³

materiaalia

kWh/km Polttoaineet¹ m³/ajomatka tai koneen

käyttöaika

m³/km Maan käyttö Luonnonmateriaalien

ottoalueet, tiedot luon-nonmateriaalien metallit (esim. As, Cd, Cr, Cu, Mo, Ni, Se, Pb, Zn)^**

mg/kg materiaalia mg/m², (kg/km)^***

Materiaaleista liukenevat tai kulkeutuvat orgaaniset aineet^**

mg/kg materiaalia mg/m², (kg/km)^***

Cl, SO4

** mg/kg materiaalia mg/m², (kg/km)^***

(COD ja N veteen)

Päästöt ilmaan CO2 g/t materiaalia tai

g/ajomatka

Jätteet Inertti jäte kg/t tai m³ materiaalia t/km (Tavanomainen jäte,

ongelmajäte)

Muut kuormitukset Melu dB + kesto min meluaika/km

(Onnettomuusriskit)

* Jatkossa arvioidaan, onko luonnon aineet tarpeen jakaa ryhmiin esimerkiksi saatavuuden tai raaka-aineen oton ympäristövaikutusten perusteella.

** Tarkasteluun mukaan otettavat aineet valitaan käytettävän materiaalin mukaan (merkittävä lähinnä tietyille teollisuuden sivutuotteille).

*** Materiaaleista liukeneville aineille käytetään tulosten vertailun ja arvioinnin helpottamiseksi ensisijaisena tarkasteluyksikkönä g:aa/m², jolloin tuloksia voidaan verrata tavoitearvoihin. Liukenevat aineet voidaan kuitenkin tarvittaessa laskea myös tiekilometriä kohti.

1 Polttoaineiden käyttö sisältyy energian kulutukseen, voidaan merkittävyytensä vuoksi esittää myös erillisenä.

9.3.3 Muut rajaukset Toiminnallinen yksikkö

Toiminnalliseksi yksiköksi, jota kohden tiedot ympäristökuormituksista kerätään, vali-taan tierakenteessa kilometrin pituinen tieosuus.

Tarkasteluaika

Tarkasteluajan tulisi yleensä sisältää tarkasteltavan materiaalin tai tuotteen koko elinkaari raaka-aineen otosta käytöstä poistamiseen ja loppusijoitukseen. Tarkasteluaika ei aina kuitenkaan ole sama kuin tuotteen elinaika. Tierakenteiden elinkaariarvioinnissa tarkasteluajan on oltava riittävän pitkä myös käytön aikaisten vaikutusten arvioimiseksi.

Siksi tarkasteluissa käytetään 50 vuoden tarkasteluaikaa.

Käytettävä tietoaineisto

Maarakenteiden arvioinnissa käytetään vaikutusten paikallisen luonteen vuoksi ensi sijassa paikallisia ja materiaalikohtaisia tietoja tai yleistä kotimaista tietoutta, joita täydennetään puuttuvilta osin kansainvälisillä tiedoilla.

Saatavissa olevan tiedon tai kokemusten vähäisyyden vuoksi joudutaan esimerkiksi teollisuuden sivutuotteiden arvioinnissa osittain tyytymään tarkkuustasoltaan heikom-pilaatuiseen tietoon. Tiedostoihin liitetään viittaukset alkuperäislähteeseen ja arvio tiedon tasosta ja kattavuudesta.