Puhtaanapito

4.1 Työhygieeninen toiminta ja siivous

Jutta Kivikallio, Suomen Siivoustekninen Liitto ry

Kotitalouden opetustilan siivouksen tavoitteet

Kotitalouden opetustilojen ja niiden pintojen puhtaus on hygieenisen ruoanvalmistuksen perusedellytys. Siivouksen keskeinen tavoite on säilyttää pinnat puhtaina, hygieenisinä ja hyväkuntoisina rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Hygieniakasvatus on tärkeä osa kotitalousopetusta

Siivous, pintojen fysikaalinen ja mikrobiologinen puhtaus, on merkittävä osa keittiön hy-gieniaketjua. Keittiön siivouksen opetuksen perustavoite on ohjata oppilaita työtapahy-gieniaan, joka auttaa pitämään hygieniaketjun katkeamattomana koko työskentelyn ajan.

Kaiken lähtökohta on hyvä henkilökohtainen hygienia, jonka perusteesejä ovat

 käsien saippuapesu ja huolellinen kuivaus

 puhdas esiliina

 suojatut hiukset ja

 epähygieenisten tottumusten välttäminen ruoanvalmistuksen yhteydessä.

Kun kädet pidetään puhtaina, myös kosketuspinnat pysyvät puhtaina, mikä on tehokas keino estää mikrobikontaminaatioita keittiötyöskentelyssä.

Työtapahygienian periaate ohjaa myös työpisteen puhtauden ylläpitoon ruoanvalmistuk-sen aikana. Kun ruoanvalmistusvälineet, leikkuulaudat, työtasot ja siivousvälineet ovat puhtaita, säilyvät myös raaka-aineet hygieenisinä ja lopputulos, valmistettu ateria, on mikrobiologisesti korkealaatuinen.

Siivouksen opetuksessa tuodaan esille myös vastuuta yhteisessä käytössä olevien keitti-ön tilojen puhtaanapidosta. Vuoroperiaate yhteisten tilojen siivouksessa takaa sen, että oppilaat saavat kokonaiskuvan keittiön siivouksesta myös käytännön tasolla. Kodin, mui-denkin kuin keittiötilojen, ylläpito- ja perussiivoustyöt ovat tärkeä osa kotitalousopetusta.

Siivouksen haasteet

Kotitalouden opetustilan puhtaanapito kuuluu tärkeänä osana kotitalousopetuksen sisäl-tökokonaisuuksiin. Koska aikaa siivoukselle on opetuksen yhteydessä rajoitetusti, siivous toteutetaan opetusryhmien ja siivoushenkilöstön yhteistyönä. Puhtaustason ylläpitämi-nen edellyttää pitkällä tähtäimellä, että oppilaiden ja henkilökunnan siivouksen vastuu-alueet sovitaan tarkkaan, esimerkiksi siivoustyön mitoituksen tai mitoituksen päivityksen yhteydessä. Siivoushenkilöstön työtehtävät on mitoitettu tarkasti, joten työnjako oppilai-den ja siivoushenkilöstön välillä on suunniteltava päällekkäistyötä välttäen.

Päävastuu keittiöhygieniasta on opetusryhmillä. Siivoushenkilöstön tehtävä on päivittäi-sellä ylläpitosiivouksella tukea oppilaiden tekemää siivoustyötä ja huolehtia puhtausta-son säilymisestä sovitulla tasolla jaksoittain toteutettavien toimenpiteiden avulla.

Oppilaat huolehtivat toiminnan mahdollistavasta siivouksesta. Periaatteena on, että ope-tusryhmän vaihtuessa tila on siivottu niin hyvin, että seuraavat oppilaat voivat aloittaa turvallisesti työnsä puhtaissa tiloissa. Jokainen oppilas, työpari tai oppilasryhmä vastaa oman työpisteensä siivouksesta. Opetustuokion päätteeksi oppilaat ohjataan siivoamaan työpisteensä perusteellisesti. Kussakin työpisteessä tulee olla siivouspyyhe, astianpesu-harja ja hankauspesin. Kun työvälineet ovat työpistekohtaiset, välineiden odotteluun ei mene turhaa aikaa, eikä likaa levitetä tahattomasti työpisteestä toiseen. Yhteisten tilojen siivous ja jätehuolto toteutetaan oppilaiden kesken vuoroperiaatteella.

Siivoushenkilöstö huolehtii päivittäisestä ylläpitosiivouksesta, johon kuuluu pintojen pyyhintä kauttaaltaan ja tarvittaessa lattian koneellinen puhdistaminen. Myös pintojen hoito ja perussiivoustyöt ovat siivoojan vastuulla.

Puhtaat työvälineet ovat tärkeä osa keittiöhygieniaa. Hyväksi havaittu tapa on, että siivoo-ja vie työpäivän päätyttyä myös keittiön siivouspyyhkeet konepesuun siivoo-ja tuo puhtaat tilal-le kotitalouden opetustilan siivouskomeroon. Kyseisellä työnjaolla ja toimilla puhtaustaso säilyy riittävänä ja pinnat kunnossa myös pitkällä aikavälillä.

Taitotaso

Oppilaiden vaihteleva motivaatio- ja taitotaso on siivouksen haaste. Opetuksessa on syytä keskittyä perusasioihin: Hygienian kannalta merkittävää on työjärjestys, joka ete-nee puhtaimmilta pinnoilta likaisemmille pinnoille. Työskentelysuunta on yläpinnoilta alapinnoille. Myös siivouspyyhkeen oikeaoppinen käyttö on tärkeää. Pyyhinnän edetessä siivouspyyhkeestä taitellaan aina uusi pinta, jolloin pyyhinnällä todella poistetaan lika pinnoilta, eikä siirretä sitä paikasta toiseen.

Koska aikaa on käytössä vähän, oppilaiden tekemä siivoustyö keskitetään kosketuspin-noille, likaantuneisiin kohtiin, työtasoille ja astianpesupisteisiin, keittiön ns. kriittisiin pisteisiin. Lattioilta poistetaan irtoroskat ja tahrat. Lian, etenkin tahrojen, poistaminen pinnoilta tuoreeltaan helpottaa myös siivoushenkilöstön työtä ja auttaa pitämään pinnat siisteinä pidempään.

Oppilaiden vastuulla olevat työtehtävät on syytä pitää mahdollisimman selkeinä ja hyvin ohjeistettuina, jolloin oppilaat ehtivät ja kykenevät tekemään siivoustyön rauhassa. Tämä parantaa työn laatua ja siivousmotivaatiota. Myös hygienian merkityksen oivaltaminen lisää siivoustyön mielekkyyttä, mikä helpottaa opettajan vastuulla olevaa siivoustyön val-vontaa vilkkaissakin opetusryhmissä.

Siivousaineet

Oppilaat käyttävät kotitalouden opetustilan siivouksessa neutraaleja tai heikosti emäk-sisiä puhdistusaineita. Opetuskeittiön tyypillisimmät pesuaineet ovat astianpesuaine ja pöytäsuihke. Siivoushenkilöstö voi käyttää edellisten lisäksi myös emäksisiä, vahvasti emäksisiä ja happamia puhdistusaineita sekä desinfi oivia puhdistusaineita. Lattioiden hoidossa he voivat käyttää myös lattianhoitoainetta ja vahaa.

4.2 Jätehuolto

Jätelainsäädännön tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luon-nonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista.

Tarpeettoman jätteen vähentäminen tarkoittaa muun muassa luopumista tarpeettomista hankinnoista, tuotteiden pitkäikäisyyttä ja korjattavuutta, materiaalitehokkuutta sekä ruo-kahävikin vähentämistä.

Jätteiden asiallinen käsittely on osa koulun ympäristökasvatusta ja liittyy olennaisesti myös kotitalouden opetukseen. Koululla tulee olla oma kunnan jätehuoltostrategiaan perustuva jätehuoltosuunnitelma ja sen mukaiset jätteiden keräysastiat. Kotitalouden ope-tustiloissa tulee olla koulun jätehuoltosuunnitelmaan perustuva jätteiden käsittelysuun-nitelma, josta selviää, miten jätteet ja ongelmajätteet käsitellään ja mihin ne varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Luonnollisesti kotitalouden opetustiloissa lajitellaan paperi, kartonki, energiajäte, sekajäte, lasi, metalli ja biojäte omiin astioihinsa. Biojäteastia on tyhjennettävä aina oppitunnin jälkeen. Myös ne jätteet, joille ei ole opetustilakohtaista keräysastiaa, on toimitettava oppitunnin jälkeen koulukohtaisiin keräysastioihin.

Opetustilassa on hyvä olla yksi jätteidenkeräyspiste, johon toimitetaan työpisteissä synty-neet jätteet ja josta jätteet toimitetaan kiinteistön jätteidenkeräyspisteeseen.