Ensimmäistä Talotyyli taskukoossa -esitteen prototyyppiä testasin uuden
asiakkaa-ni kanssa käydyssä tilaajan brief -tapaamisessa. Uuden, vasta perustamisvaiheessa olevan Eurocontrol -nimisen yrityksen toimitusjohtaja ilmaisi tarpeensa saada yritykselle visuaalista materiaalia. Yritys on erikoistunut talouspuolen asiantunti-japalveluihin, muun muassa kirjanpitoon. Ennen yhteistä tapaamistamme asiakas oli maininnut halustaan saada yritykselle logon ja verkkosivut. Asiakkaan ajatukset ja tarpeet kuulostivat juuri siltä, että projekti olisi oivallinen tilaisuus esitteen pro-totyypin testaamiseen.
6.2.2. Esitteen esittely asiakkaalle
Tilaajan brief -keskustelun alussa pohjustin lyhyesti asiakkaalle pro gradu -tutki-mukseni aihetta ja Talotyyli taskukoossa -esitettä. Sen suuremmitta puheitta siir-ryimme kuitenkin itse asiaan ja aloimme keskustella talotyylistä. Esite toimi hyvänä tukena keskustelulle. Asiakas koki esitteen yritystunnus-osion havainnollistavana, ja osion pohjalta ymmärsi erot logon, liikemerkin ja tunnuksen välillä. Asiakas jopa
YRITYSTUNNUKSEN KÄYTTÖ
2
Ensijainen käyttötapa on käyttää liikemerkkiä ja logoa yhdessä.
Liikemerkkiä voi tarvittaessa käyttää myös yksinään ilman logoa.
Kuva 7 . Otteita Talotyyli taskukoossa -prototyypistä .
TYÖYMP
pohti ääneen eri yrityksien yritystunnuksia: “Logo on kuin Ikealla tai Wetterillä, mutta Michelinillä taitaa olla liikemerkin ja logon yhdistelmä, sillä niillä on se Mi-chelin-ukko logon yhteydessä...” Asiakas osasi esitteen pohjalta ilmaista halunsa saada yritykselle liikemerkistä ja logosta muodostuvan yritystunnuksen. Asiakas ymmärsi esitteen avulla myös sen, että liikemerkin ja logon suhteen tulisi määritellä ohjeet siitä, miten niitä saa käyttää.
Typografia-osio herätti asiakkaassa kysymyksiä enemmän kuin mikään muu esitteen osio. Asiakas ei tiennyt, mitä tarkoittaa “päätteetön” ja “päätteellinen” kun puhutaan kirjaimista, joten kyseiset termit vaativat hieman pidempää selontekoa.
Asiakas ymmärsi, että selkeän visuaalisen linjan muodostamiseksi yritykselle on määriteltävä tietyt kirjainleikkaukset, joita käytetään kaikissa yrityksen materiaa-leissa. Mutta asiakas oli hieman hämillään siitä, mitä eri kirjainleikkauksia tulisi käyttää missäkin tilanteessa. Esitteen prototyypissä oli esiteltynä kuusi erilaista groteski-leikkausta, neljä antiikva-leikkausta sekä verkkokäyttöön tarkoitettuja groteski-leikkauksia neljä. Asiakas esitti kysymyksen: “Tarviiko yritys todella 14 erilaista fonttia?”
Värit-osio sai asiakkaan pohtimaan yrityksensä värimaailmaa. On tyypillistä, että asiakkaat eivät juurikaan pohdi värien psykologisia merkityksiä, vaan enem-mänkin vain ilmaisevat, mistä väristä pitävät ja mistä eivät. Tällä kertaa asiakas kui-tenkin kertoi pitävänsä valkoisen ja jonkun sinisen sävyn yhdistelmästä, sillä hänen mielestään nämä värit viestivät rehellisyydestä ja luotettavuudesta. Hän kertoi myös pitävänsä tehokkuutta viestivästä punaisen ja mustan yhdistelmästä. Asiakas ilmaisi myös sen, että keltaista tai vihreää hän ei haluaisi yrityksensä väreiksi.
Graafinen elementti & kuvamaailma -osio herätti myös kysymyksiä. Asiakas ymmärsi, että visuaalisen elementin ja oikeiden kuvien käyttö ovat tärkeitä asioita visuaalisessa linjauksessa, mutta esitti huolenaiheenaan näiden käytön: “Miten sitä osaa käyttää oikeanlaisia kuvia jossain materiaalissa?” Samaan tapaan kuin typogra-fia-osionkin kohdalla, asiakas esitti jälleen kysymyksiä elementtien käyttöön liittyen.
Näihin asiakas sai kuitenkin vastauksen esitteen kääntöpuolen avulla, jossa on esi-merkkejä elementtien käyttötavoista. Painotin asiakkaalle, että suinkaan yrityksen ei tarvitse itse pähkäillä, mitä fonttia kannattaisi jossain tekstidokumentissa käyttää ja millainen kuvamateriaali yrityksen mainoksessa olisi toimivaa. Sillä apuna olisi suunnittelija, joka voisi suunnitella valmiit dokumenttipohjat valmiilla fonttimää-rityksillä, sekä valita sopivat kuvat mainoksiin samalla kun toteuttaa mainokset painovalmiiksi.
Asiakas ymmärsi suunnittelijan roolin ja talotyylin elementtien käytön esitteen toisen puoliskon esimerkkien avulla. Jo ensimmäisen sivun paperimateriaali-osiota läpikäytäessä asiakkaalla heräsi paljon ideoita. Asiakas totesi, että yritykselle olisi kiva saada oma kynä, jonkinlainen lomakepohja ja käyntikortit. Erityisesti esimerk-kikuvassa oleva käyntikorttiesimerkki herätti asiakkaassa ihastusta: “Juuri tuollainen käyntikortti olisi hieno, jossa toisella puolella olisi yrityksen väriä ja yrityksen merkki, ja toisella puolella sitten yhteystiedot.” Yrityksen omien kirjekuorien painaminen taas sai asiakkaan miettimään kustannuksia, ja hän totesikin, että omat kuoret eivät olisi kustannussyistä välttämättömät, vaan pelkästään valkoisetkin kirjekuoret olisivat riittävät.
Sähköinen materiaali -sivu käynnisti keskustelun asiakkaan ajatuksista verk-kosivuihin liittyen. Asiakas toi esille kriteerejä, jotka verkkosivuilla tulisi toteutua.
Tärkeimpänä asiakas piti selkeyttä ja toimivuutta. Hänen toiveissaan oli, että yri-tyksen tulevien verkkosivujen etusivulla täytyisi olla tiivistetysti kaikki oleellinen tieto yrityksestä, ja sivujen sisältörakenne tulisi muutenkin olla mahdollisimman selkeä ja pelkistetty. Asiakas antoi esimerkkejä huonoista verkkosivuista, joilla käyttäjän täytyy klikkailla useita sivuja auki ennen kuin pääsi käsiksi haluamaansa informaatioon. Asiakas koki oleelliseksi sen, että tiedon täytyisi olla sivuilla helposti saatavilla ilman turhia kikkailuja, ja sivujen tulisi toimia hyvin ja selkeästi kaikilla eri päätelaitteilla.
Työympäristö & Markkinointi -sivu sai asiakkaan ideoimaan tuotteita yri-tykselleen. Vaikka jotkut sivun esimerkeistä tuntuivat asiakkaan mielestä hieman kaukaisilta aloittavan yrityksen budjettiin nähden, sai asiakas kuitenkin ideoitua toteutuskelposia tuotteita sivun esimerkkien pohjalta. Asiakas pohti, että yritys voisi toteuttaa omille asiakkailleen jaettavan esitteen ‒ “tilinpäätöksen muistilistan”
‒ johon olisi koottuna tärkeitä päivämääriä ja perusasioita tilinpäätökseen liittyen.
Asiakas pohti, että esitteessä voisi olla hauskoja ja havainnollistavia kuvituksia, jotka tekisivät esitteestä mielekkään lukea. Asiakas mainitsi myös flyerista, joka olisi hyvä toteuttaa yrityksen alkuvaiheessa. Flyeria voisi asiakkaan mukaan jakaa ilmaisjakelun mukana taloyhtiöille, jotka näin ollen saisivat tietoa uudesta yrityk-sestä ja yrityksen toiminnasta. Asiakas totesi työympäristö & markkinointi -sivun esimerkkejä katsellessa myös: “Eurocontrol-kahvikupit ois kyllä siistit!”
Esitteen viimeisellä sivulla on Taskullinen tuumattavaa -osio, johon on nostettu talotyylin suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon liittyviä mietesanoja. Osion tar-koituksena on tähdentää asiakkaalle, mitä hyvän talotyylin suunnittelu- ja käyttöön-ottoprosessi vaatii. Puolet sanoista kuvaa hyvän talon tyylin ominaisuuksia, joita
ovat muun muassa ajattomuus, yksilöllisyys, yhtenäisyys, selkeys ja persoonallisuus.
Toiset sanat kuvastavat taas ominaisuuksia, joita talotyylin suunnittelu ja ylläpito vaatii. Esitteeseen nostettujen sanojen mukaan se vaatii sitoutumista, jatkuvuutta, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Mietesanojen tarkoitus on toimia pohjana keskustelulle, joka suunnittelijan ja asiakkaan on hyvä käydä tilaajan brief -vaiheessa. Kävinkin osion tiimoilta kes-kustelua asiakkaani kanssa. Esitteen mietesanoja hyödyntäen kerroin asiakkaalle muun muassa sen, kuinka tärkeää on tehdä yrityksen talotyylistä persoonallinen sekä rehellisesti yrityksen toimintaa heijastava kokonaisuus, joka ei matki mitään olemassa olevaa talotyyliä. Ei myöskään ole syytä seurata talotyylissä pinnalla olevia trendejä, mikäli haluaa talotyylin pysyvän ajattomana ja tyylikkäänä myös trendien mentyä ohitse. Muistutin asiakasta myös siitä, että talotyylielementtejä tulee käyttää johdonmukaisesti kaikissa yrityksen materiaaleissa. Tämä vaatii yritykseltä sitoutu-mista graafisen suunnittelijan määrittelemiin toimintatapoihin.
Osion mietesanat saivat aikaan hyvää keskustelua. Asiakas selkeästi ymmärsi, mistä osiossa oli kyse. Asiakas oli itse mukana keskustelussa ja esitti kysymyksiä mie-tesanoihin liittyvistä aiheista. Sekä kyseisen osion, että koko työkalun tarkoituksena onkin herättää vuorovaikutteista keskustelua suunnittelijan ja asiakkaan välille. Ei niin, että suunnittelija luennoisi kaikki esitteen asiat asiakkaan kuunnellessa.
6.3. Asiakkaan palaute ja yleinen keskustelu
Talotyyli taskukoossa -esitteen läpikäynnin jälkeen pyysin asiakasta jakamaan ajatuksensa esitteestä. Koska kyseessä oli esitteen ensimmäinen prototyyppi, koin tarpeelliseksi kysyä palautetta suoraan asiakkaalta, jotta voisin kehittää esitettä vielä paremmaksi. Asiakas piti esitettä hyvänä ja havainnollistavana esityksenä. Asiak-kaan sanoin esite oli “ajatuksia herättävä, sopivan mittainen tiivis paketti”. Kysyin asiakkaan mielipidettä myös esitteen formaatista. Olin aiemmin aikeissa toteuttaa esitteen erillisinä kortteina, jolloin yksi asiakokonaisuus olisi ollut aina yhdellä eril-lisellä kortilla. Lopulta päädyin kuitenkin yhtenäiseen Z-taitettavaan esitteeseen, ja asiakas myös piti ratkaisuani oikeana. Hänen mielestään yhtenäinen esite oli selkeä ja johdonmukainen, josta oli helppo seurata vaihe vaiheelta talotyylielementtien muodostumista loogisessa järjestyksessä. Esitteen osioiden jaottelu oli asiakkaan mielestä erittäin onnistunut. Jako talotyylielementtien ja talotyylielementtien so-vellutusten välillä oli hänen mielestään selkeä, sillä nämä osiot olivat esitteessä eri puolilla. Asiakkaan mielestä erilliset kortit olisivat voineet sekoittua väärään järjes-tykseen ja oikean kortin etsiminen muiden korttien seasta olisi voinut olla hankalaa.
Prototyypin painolaadussa ja fyysisessä toteutuksessa oli pieniä teknisiä vikoja, mutta asiakkaan mielestä taitettava esite oli kätevä. Asiakas piti esitettä sopivan pienenä, mutta hänen mielestään esite voisi olla hieman kapeampi ja korkeampi.
Tällainen koko mahtuisi hänen mukaansa paremmin takataskuun, mikäli asiakas haluaisi ottaa esitteen mukaansa. Hän kuitenkin totesi, että nykyinen neliö-muo-tokin on hyvä ja kätevä.
Palautteen jälkeen keskustelimme asiakkaan kanssa vielä suunnitteluprojek-tista yleisellä tasolla. Talotyyli taskukoossa -esite keskittyy täysin visuaalisuuteen, joten keskustelimme asiakkaan kanssa vielä yrityksen toiminnasta. Pyysin asiakasta kertomaan, mitkä ovat yrityksen parhaimpia ominaisuuksia ja arvoja, joita voisi mahdollisesti tuoda esille talotyylin visuaalisuudessa. Luotettavuus, täsmällisyys, pätevyys sekä halu auttaa ja neuvoa olivat asioita, jotka asiakas nosti esille. Näihin arvoihin yrityksen toiminta perustuu.
Kaikenkaikkiaan tilaajan brief ja Talotyyli taskukoossa -esitteen testaus onnis-tuivat uuden asiakkaani kanssa erinomaisesti. Esitteestä oli minulle apua talotyyliin liittyvien asioiden kertomisessa, ja oli myös selvää, että esitteestä oli myös apua asiakkaalle. Asiakkaan palautteen pohjalta voin todeta esitteen toimineen toivo-tulla tavalla. Tavoitteeni esitteen suhteen täyttyivät: esite toimi hyvin keskustelun tukena, ja siitä oli apua sekä minulle, että asiakkaalle. Mikä tärkeintä, esite herätti asiakkaassa ajatuksia ja uusia ideoita, ja asiakas osasi esitteen avulla ilmaista selkeästi mitä visuaalisia tuotteita suunnittelija voisi yritykselle toteuttaa.
Talotyyli taskukoossa -esitteen prototyyppi osoittautui siis toimivaksi työka-luksi, joten en juurikaan tehnyt siihen muutoksia testitilaisuuden jälkeen. Esitteen formaatti oli toimiva ja asiat esitettynä havainnollisesti ja tiiviisti. Pieniä ulkoasuun liittyviä korjauksia ilmeni prototyyppiä silmäillessäni, mutta suurempia muutoksia sisältöön ei tarvinnut tehdä. Viimeistelty versio työkalustani löytyy tutkielmani liitteenä.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET & POHDINTA
Tutkielmani lähti liikkeelle mieleen juolahtaneesta sisustussuunnittelijoiden mood board -työskentelytavasta ja pohdinnasta, voisivatko graafiset suunnitteli-jatkin hyödyntää työssään jonkinlaista työkalua, joka parantaisi suunnittelijan ja asiakkaan välistä yhteisymmärrystä. Pian tutkimusongelma kohdistui asiakkaan ja suunnittelijan välisen talotyyliin keskittyvän design-prosessin tilaajan brief -vaiheeseen, jonka haasteet liittyvät usein siihen, että asiakas ei joko tiedä mitä suunnittelijalta haluaa, tai ei ymmärrä talotyylin suunnittelun laajuutta. Erilaisten suunnitteluprojektien ohessa aloin kehittää työkalua, joka tulisi olemaan talotyyliä havainnollistava keskusteluväline suunnittelijan ja asiakkaan välillä, tavoitteenaan parantaa osapuolten välistä yhteistyötä.
Tutkielmani tuloksena ja taiteellisena osiona loin työkalun, Talotyyli tasku-koossa -esitteen, jota loppuvaiheilla testasin myös käytännössä. Koen esitteen olevan hyvä lopputulos tutkielmalleni. Ilman tutkielmani eri vaiheita sitä ei olisi syntynyt, sillä esitteen sisältö ja muoto jäsentyivät kasaan suunnitteluprojektien
aikana tekemieni visuaalisten kokeilujen avulla. Tutkielman alkuvaiheessa hypotee-sini mahdolliselle työkalulle oli aivan erilainen, mikä on havaittavissa ensimmäisen suunnitteluprojektin visuaalisen kyselyn erilaisuudessa verrattuna lopulliseen Talo-tyyli taskukoossa -työkaluun.
Lopullisen työkalun testaus käytännössä yllätti minut positiivisesti. Asiakkaal-ta saamani palaute työkalun toimivuudesAsiakkaal-ta oli myönteistä, ja palautteen pohjalAsiakkaal-ta saatoin todeta onnistuneeni toimivan työkalun luomisessa. Talotyyli taskukoossa -esite helpotti huomattavasti asiakkaan kanssa käytyä keskustelua talotyylistä ja asi-akkaan toiveista yrityksen tulevaa visuaalista linjaa koskien. Suunnittelijana minun oli helppo tukeutua esitteessä oleviin kuvaesimerkkeihin ja niiden avulla kertoa asiakkaalle talotyylin elementeistä ja sovellustavoista. Kuvaesimerkkien ansiosta asiakkaankin oli helpompi ymmärtää mistä on kyse. Eri kuvaesimerkit antoivat asiakkaalle ajattelemisen aihetta ja uusia ideoita, ja asiakkaan olikin helppo osoit-taa, mitä talotyyliin perustuvia eri tuotteita yritykselle olisi mukava saada. Esitteen avulla asiakas selkeästi hahmotti, kuinka laajasta visuaalisesta linjauksesta talotyylin suunnittelussa on kyse.
Talotyyli taskukoossa -esite täytti odotukseni suunnittelijan ja asiakkaan välises-tä työkalusta. Koska esitteesvälises-tä oli käyvälises-tännön apua minulle, uskon, etvälises-tä siivälises-tä voi olla apua myös muille talotyylejä suunnitteleville visuaalisen viestinnän ammattilaisille.
Tällaisenaan työkalu toimii parhaiten juuri pienten aloittavien yritysten kanssa, joi-den tavoitteena on saada yritykselle visuaalista materiaalia mahdollisimman nopeasti ja mahdollisesti myös pienellä budjetilla. Kun taas kyseessä on suuremmat yritykset, joiden tavoitteena on kansallisen tai kansainvälisen menestysbrändin luominen, voisi työkalu vaatia jatkokehittelyä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Kuten jo 3.3. Ongelmakohta ja tutkimuksen rajaus -kappaleessa kävi ilmi, tutkimukseni perustuu vain talotyylin visuaalisuuteen poissulkien laajemman brändikehitystyön. Jotta yrityksen talotyylin visuaalisuuteen saisi tehokkaammin vangittua yrityksen todellisen minäkuvan, olisi myös luomaani työkaluun hyvä saada yrityksen toimintaan ja luonteeseen perustuvia osioita. Kun asiakkaan saisi työkalun avulla pohtimaan esimerkiksi yrityksen identiteettiä, visiota ja tavoitemie-likuvia, voisi se vaikuttaa tulevan talotyylin visuaalisuuteenkin positiivisella tavalla.
Tässä tapauksessa voisi puhua jo Design Management taskukoossa -esitteestä.
Graafisen suunnittelun tieteenalalla on jo olemassaolevia erilaisia brändi- ja design management -käsikirjoja, jotka on luotu auttamaan suunnittelijoita ja yri-tyksiä luomaan yrityskuvia ja brändeja. Esimerkiksi Kehitysaluerahaston vuonna 1991 julkaisema Design Management käsikirja ‒ näin luodaan hallittu yrityskuva -teos on laaja kokonaisuus, joka opastaa yrityksiä toteuttamaan design management -projektin ja kehittämään yritykselle hallitun yrityskuvan. Teoksessa käydään vaihe vaiheelta läpi prosessin eri vaiheet, ja käsikirjassa olevat työskentelykortit kannus-tavat yritystä pohtimaan ja kirjaamaan ylös eri vaiheisiin liittyviä tärkeitä asioita.73 Samantyylisen yrityskäsikirjan ovat luoneet myös Irma Varrio ja Juha Tuulaniemi.
Matkailuyrityksen käsikirja 74 noudattaa samaa ajatusta kuin Kehitysaluerahaston käsikirja, mutta keskittyy vain matkailuyritysten yrityskuvaan.
Molemmat käsikirjat ovat laajoja ja paljon sisältöä sisältäviä teoksia. Mikäli haluaisin kehittää Talotyyli taskukoossa -esitteestä myös enemmän design
manage-73 Johnsson, Leppänen & Ruuska 1991.
74 Varrio & Tuulaniemi 2007.
mentiin ja brändikehitykseen painottuvan version, voisin käyttää edellä mainittuja käsikirjoja hyvinä esimerkkeinä, mutta tehdä lopputuotoksesta reilusti suppeam-man ja juuri tilaajan brief -keskusteluun sopivan version. Tutkielmassani luoma työkalu perustui asiakasystävällisyyteen ja helppolukuisuuteen tarkoituksenaan olla mahdollisimman selkeä ja mielenkiintoinen asiakkaan näkökulmasta. Samaa periaatetta tulisi noudattaa myös työkalun laajennetussa versiossa.
Kehitysideoita työkalulleni sain myös Alina Wheelerin ja Joel Katzin Brand Atlas -teoksen loppusivuilta. Teoksen Brand Questions -kappaleessa on listattuna kysymyksiä, joita voi käyttää yrityskuvan suunnittelussa keskustelun aloittajana asiakkaan kanssa käytävässä keskustelussa.75 Myös David Airey teoksessaan Logo Design Love korostaa asiakkaan kanssa käytävän briefin merkitystä, ja on samaan tapaan tiivistänyt tärkeimmät briefissä käytävät asiat kysymysmuotoon. Esittämällä nuo kysymykset asiakkaalle saa kaikki yrityksen visuaalisen linjan suunnitteluun tarvittavat tiedot.76 Samaan tapaan kuin Talotyyli taskukoossa -esitteessä asiakkaan ja suunnittelijan välistä keskustelua avusti esimerkkikuvat ja lyhyet selitystekstit, Wheeler ja Katz, sekä Airey ovat tiivistäneet brändisuunnittelun tärkeät seikat listaksi kysymyksiä.
Talotyylin suunnitteluun liittyviä tarkentavia kysymyksiä olisi voinut sijoittaa myös luomaani työkaluun tehostamaan keskustelua ja asiakkaan ajatuksia yrityk-sestä. Mutta en pidä ajatuksesta, että tilaajan brief olisi yksipuolinen haastattelu-tilanne, jossa suunnittelija kysyy ja asiakas vastaa. Talotyyli taskukoossa -esitteen
75 Wheeler & Katz 2011, 129.
76 Airey 2010, 44–47.
ideana oli juurikin luoda tasapuolista keskustelua osapuolten välille, välttäen suurta asiakkaalle esitettävää kysymystulvaa. En kuitenkaan näe huonona ideana sitä, että voisin poimia olemassa olevista teoksista tai kehitellä itse muutamia hyödyllisiä kysymyksiä, ja esittää niitä asiakkaalle Talotyyli taskukoossa -esitteen lomassa käy-tävässä keskustelussa.
Talotyyli taskukoossa -esitteeni on vain yksi lähestymistapa asiakkaan ja suun-nittelijan välisen yhteistyön käynnistämiseen. Onko se oikea tapa? Siitä on varmasti monia mielipiteitä. Jotkut suunnittelijat ovat sitä mieltä, että mitä vähemmän vi-suaalisia esimerkkejä asiakkaalle näyttää, sen parempi. Asiakas voi nimittäin tarttua liiankin tiukasti muiden yritysten talotyyliesimerkkeihin ja haluta yritykselleen liian samanlaista visuaalisuutta, mikä ei ole toivottavaa. Tästä syystä loinkin Talotyyli taskukoossa -esitteen visuaaliset esimerkit kuvitteellista yritystä hyödyntäen, sen sijaan, että olisin käyttänyt olemassa olevien yritysten materiaalia esimerkkeinä.
Yritysmaailmassakin talotyylin ja brändin kehittely on viety uudelle tasolle.
Hyvä esimerkki on rovaniemeläisen mainostoimisto Seven1:n kehittämä sio-brändityökalu, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia yritysilmepaketteja yrityksille. Suo-sion kautta yritys saa kaikki perusviestintään tarvittavat talotyylielementit samassa paketissa. Pro-paketissa saa peruselementtien lisäksi talotyylin eri sovelluksia käyn-tikorteista Reino-tossuihin. Pidän Suosion lanseeraamista ideoista; jollain tapaa ne muistuttavat omassa työkalussa hyödyntämiäni ideoita. Jos itse olisin yritysilmettä tarvitseva yrittäjä, Suosio tekisi minuun vaikutuksen viimeistään tällä ajatuksella:
”Jos ostat yritysilmeen pala kerrallaan se on sama kuin tekisit auton varaosista. Se on kallista.” 77
77 Suosio, luettu 18.4.2016.
On selvää, että tutkielmani aihetta voisi tutkia, ja itse tutkielmaa sekä tutkiel-man tuloksena luomaani työkalua voisi kehitellä loputtomiin. Mitä syvemmälle olen tutkielmani aiheessa päässyt, sitä mielenkiintoisemmaksi se on muuttunut.
Mutta samalla olen myös hahmottanut aiheen laajuuden paremmin ‒ ja tajunnut kuinka pieni siivu talotyyli on kokonaisvaltaisessa yrityskuvan suunnittelussa. Mutta tutkielmani selkeän rajauksen puitteissa sain pidettyä tutkielmani aisoissa, ja vältyin suuremmilta harhapoluilta. Tärkeintä on, että sain tutkielmani tehtyä ja tuloksena loin vielä jotain käsin kosketeltavaa, jota voin mahdollisesti hyödyntää vielä graafi-sen suunnittelijan työssäni. Tutkielmani on ehkä pieni askel graafigraafi-sen suunnittelun tieteenalalle, mutta suuri harppaus minulle.
L ÄHTEET
Painetut lähteet
airey, david 2010. Logo Design Love. A guide to creating iconic brand identities. Berkeley:
New Riders.
aLdeLmin, marja-Leena & Casagrande, uLLa 1994. Toimintaympäristö. Teoksessa Poikolainen Liisa (toim.) Design Management. Yrityskuvasta kilpailuvaltti. Helsinki:
Otava, 139-194.
anttiLa, pirkko 2006. Tutkiva toiminta ja Ilmaisu, Teos, Tekeminen. Hamina: Akatiimi Oy.
arnkiL, haraLd 2008. Värit havaintojen maailmassa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.
BrusiLa, riitta (toim.) 2001. Typografia. Kieltä vai visuaalisuutta. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
BrusiLa, riitta 2001. Typografia kulttuurisena kielenä. Teoksessa Brusila, Riitta (toim.) Typografia. Kieltä vai visuaalisuutta. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 83–96.
BudeLmann, kevin; kim, yang & Wozniak, Curt 2010. Brand identity essentials:
100 principles for designing logos and building brands. Beverly, Massachusetts: Rockport Publishers.
davis, meLissa 2005. More than a name: an introduction to branding. Lausanne: AVA Publishing SA.
eeroLa kaisa & suitiaLa suvi 2015. Ostetaanko ulkoa, tilataanko omalta? Visuaalisen viestinnän hankintaprosessi asiakkaan näkökulmasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
ekeLund, rita & jyrkänne, sirpa 2012. Mitä ostaja haluaa? Teoksessa Jokinen, Heikki (toim.) Sitä saa mitä hankkii. Visuaalisen viestinnän hankintaopas. Helsinki: Grafia ry.
28–33.
erLhoff, miChaeL 2008. Design dictionary: Perspectives on design terminology.
Basel: Birkhäuser.
godLeWsky, tanja 2008. Mood Board. Teoksessa Erlhoff, Michael (toim.) Design dictionary: Perspectives on design terminology. Basel: Birkhäuser, 266.
harding, Cortney 2009. Masters of merch: Behind The Logos. Billboard Magazine 10/2009, 28.
ikävaLko, eLisa 1999. Painotuotteen tekijän käsikirja. Tampere: Tietopaketti Oy.
itkonen, markus 2007. Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt.
jaskari, pasi 2004. Design managementista pk-yritysten kilpailukeino. Teoksessa Myllylä, Tuomas (toim.) Design Management ‒ Yrityskuvan johtaminen. Kouvola:
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 11–19.
johnsson, raouL (oy jnC ConsuLting), Leppänen, seija & ruuska markku
(kera) 1991. Design management käsikirja: näin luodaan hallittu yrityskuva. Kuopio:
Kehitysaluerahasto Oy.
jokinen, heikki (toim.) 2012. Sitä saa mitä hankkii. Visuaalisen viestinnän hankintaopas. Helsinki: Grafia ry.
kLein, naomi 2000. No Logo – Tähtäimessä brändivaltiaat. Suomentanut Liisa Laaksonen & Maarit Tillman. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
koskinen jari (toim.) 2000. Visuaalinen viestintä – Monialainen tulevaisuus. Helsinki:
Werner Söderström Osakeyhtiö.
koskinen jari 2000. Identiteetistä brandiksi: näkyvyys elinehtona. Teoksessa Koskinen Jari (toim.) Visuaalinen viestintä – Monialainen tulevaisuus. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 9–34.
Loiri, pekka & juhoLin eLisa 1999. HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä:
Infoviestintä Oy.
morgan, ConWay LLoyd 1999. Logos: logo, identity, brand, culture. Celigny: Rotovision SA.
myLLyLä, tuomas (toim.) 2004. Design Management ‒ Yrityskuvan johtaminen. Kouvola:
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
nieminen, tuuLa 2003. Visuaalinen markkinointi yrityskuvan luomisen välineenä.
Teoksessa Pohja, Birgitta (toim.) Visuaalinen markkinointi. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 7–43.
nieminen, tuuLa 2003. Visuaalinen identiteetti. Teoksessa Pohja, Birgitta (toim.) Visuaalinen markkinointi. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 83–150.
nieminen, tuuLa 2002. Visuaalisen markkinoinnin suunnittelu. Teoksessa Pohja, Birgitta (toim.) Mainonnan ABC. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 155–208.
pohja, Birgitta (toim.) 2003. Visuaalinen markkinointi. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
pohja, Birgitta (toim.) 2002. Mainonnan ABC. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
pohjoLa, juha 2003. Ilme. Visuaalisen identiteetin johtaminen. Helsinki: Infoviestintä Oy.
poikoLainen, Liisa (toim.) 1994. Design Management. Yrityskuvasta kilpailuvaltti.
Helsinki. Otava.
poikoLainen Liisa & kLippi, yrjö 1994. Viestintä. Teoksessa Poikolainen Liisa (toim.) Design Management. Yrityskuvasta kilpailuvaltti. Helsinki: Otava, 89-137.
poikoLainen Liisa, mäkijärvi heikki & rissanen jukka 1994. Tuote. Teoksessa Poikolainen Liisa (toim.) Design Management. Yrityskuvasta kilpailuvaltti. Helsinki:
Otava, 45-87.
raninen, tarja & rautio, jaana 2002. Mainosvalokuva. Teoksessa Pohja, Birgitta (toim.) Mainonnan ABC. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 199–211.
seLiger, marja 2012. Suunnitteluprosessin vaiheita. Teoksessa Jokinen, Heikki (toim.) Sitä saa mitä hankkii. Visuaalisen viestinnän hankintaopas. Helsinki: Grafia ry, 20–27.
vaid, heLen 2003. Branding. Brand strategy, design and implementation of corporate and product identity. Lontoo: The Ilex Press.
varrio, irma & tuuLaniemi juha 2007. Matkailuyrityksen yrityskuvakäsikirja.
Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Rovaniemi: Lapin yliopisto.