Tämänkaltaisen tutkimustyön tekeminen vaatii mielestämme tekijöiltään pitkäjän-teisyyttä ja joustavuutta, sillä suunnitelmat saattavat muuttua työn edetessä. Tut-kimuksemme suurimmat riskit liittyivät haastatteluihin. Pohdimme ennen tutki-muksen aloittamista, saammeko tarpeeksi halukkaita haastateltavia ja ovatko he kiinnostuneita vastaamaan aiheeseen liittyviin kysymyksiin? Yhtenä haasteena pidimme myös sitä, että kuntoutusjakson jälkeen ei välttämättä ole motivaatiota vastata kysymyksiin. Mietimme myös, voiko yksi riskitekijä olla se, että emme ole asiakkaille entuudestaan tuttuja. Tämä voi tosin olla joissakin tilanteissa myös etu, sillä haastateltava voi kokea, että meille on helpompi puhua avoimesti, koska emme ole perhetukikeskuksen omia työntekijöitä. Myös aika saattaa tuoda lisä-haasteita. Jos perhekuntoutuksesta on kulunut liian kauan tai vastaavasti liian vähän aikaa, ovatko asiakkaat valmiita osallistumaan haastatteluun? Onko aihe liian ”iholla” tai ovatko muistot kokemuksesta jo haalistuneet tai ajan myötä muut-tuneet?
Ennakkoon mietityt riskit kävivät osittain toteen, emmekä saaneet tehtyä toivottua määrää kuntoutusjaksolla olleiden asiakkaiden haastatteluja. Tämän vuoksi muu-timme tutkimuksemme suuntaa ja työmme painottui kirjallisuuskatsaukseen. Kun on kyse ihmisten omiin kokemuksiin liittyvästä tutkimuksista, on mukana aina niin
sanottuja muuttuvia tekijöitä, kuten äkilliset henkilökohtaiset esteet tai halutto-muus osallistua. Kokemukset ovat saattaneet myös värittyä ajan myötä, eikä täl-löin saada totuudenmukaisia vastauksia. Uskomme, että tämän kaltaiset haas-teet ovat tutkimuksia tehdessä yleisiä, eikä niihin aina voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi onkin tärkeää miettiä jo etukäteen vaihtoehtoja työn toteutukselle, jos al-kuperäinen suunnitelma ei kokonaisuudessaan toteudu.
Jatkoa ajatellen voisi olla hyvä, jos haastattelut kokemuksista olisi mahdollista tehdä heti kuntoutusjakson päättyessä, ennen asiakkaiden kotiutumista. Tämä tosin vaatisi pitkäkestoisempaa tutkimusprosessia, sillä ennakkoon ei voida tietää kuinka paljon asiakasperheitä on ja miten pitkään he kuntoutusjaksolla ovat.
Olemme kuitenkin työmme tulokseen tyytyväisiä, sillä saimme tehtyä yhden haastattelun, joka kulkee kirjallisuuskatsauksen tukena. Koemme haastattelun olevan työn lopputuloksen kannalta arvokas antamalla siihen yksilöllisen, inhimil-lisen kosketuksen. Työn edetessä tietämyksemme ja ymmärryksemme perhe-kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä asioista kasvoi. Saimme myös itsellemme uu-sia näkökulmia erityisesti kuntoutusjaksolla olleiden vanhempien perspektiivistä.
Voimme todeta lähes vuoden kestäneen opinnäytetyöprosessin olleen meille opettavainen myös työskentelyn kannalta. Työn tekeminen yhdessä useamman henkilön kanssa on vahvistanut organisointitaitojamme ja opettanut meitä työstä-mään tekstiä ”samalla muotilla”, mutta silti jokaisen oman jäljen näkyessä jollain tasolla työssä. Omaamme erilaiset taustat ja osaamisvahvuudet, joita pyrimme hyödyntämään. Kiinnostus alaa kohtaan antoi työhömme paloa ja koemme sen myös näkyvän lopputuloksessa.
Lähteet
Alatalo E. 2014. ”Tulee sellainen olo, että hallitsee itse omaa elämäänsä”. Var-haisen tuen perhetyön prosessiarviointi asiakaspalautteesta. Laurea-ammatti-korkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusohjelma. Ylemmän ammattikor-keakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-
dle/10024/84062/Tulee%20sellainen%20olo%20etta%20hallit-see%20itse%20omaa%20elamaansa.pdf?sequence=1. Luettu 17.12.2019.
Alatalo M., Lappi K. & Petrelius P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toi-mijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134616/URN_ISBN_978-952-302-859-3.pdf?sequence=1. Luettu 03.05.2019.
Eksote 2014. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Hyvä ja turvallinen arki lap-selle. Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018. Lastensuojelulain 12 § mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunni-telma.
http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/lapsiperheet-ja-nuoret/Docu-ments/HYV%c3%84%20JA%20TURVALLINEN%20ARKI%20LAPSELLE.pdf.
Luettu 06.11.2019.
Eksote 2019a. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Perhemetro, Virtuaalinen perhekeskus. http://www.eksote.fi/eksote/lape-muutosohjelma/perhekeskustoi-mintamalli/Documents/Perhemetro%20esittely%20Eksote%202018-12-04.pdf.
Luettu 27.1.2020.
Eksote 2019b. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019-2022. https://mfiles.eksote.fi/ko-koukset/eksote/1/226/2142/view/65623. Luettu 22.1.2020.
Eksote 2019c. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Neuvolan koulu- ja opiske-luterveydenhuollon toimintaohje 2016-2020. http://www.eksote.fi/terveyspalve-
lut/koululaisten-terveyspalvelut/Documents/Eksote%20Neuvolan%20koulu-%20ja%20opiskeluterveydenhuollon%20toimintaohjelma%202016-2020.pdf.
Luettu 29.01.2020.
Eksote 2019d. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Sosiaalipalvelut. Lasten-suojelu. Lastensuojelunlaitokset. http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/lastensuo-jelu/lastensuojelun-laitokset/Sivut/default.aspx. Luettu 2.5.2019.
Eksote 2019e. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Tutkimus ja kehittäminen.
Eettinen työryhmä. http://www.eksote.fi/eksote/tutkimus-ja-kehittaminen/eetti-nen-tyoryhma/Sivut/default.aspx. Luettu 10.4.2019.
Eronen, A., Londén, P. & Peltosalmi, J. 2019. Sosiaalibarometri 2019. Helsinki:
SOSTE Suomen Sosiaali- ja terveys ry.
Forrester D., Holland S., Williams A. & Copello A. 2014. Helping families where parents misuse drugs or alcohol? A mixed methods comparative evaluation of
an intensive family preservation service. Child & Family Social Work. 2014, 65–
74. DOI: 10.1111/cfs.12111. Luettu 17.12.2019.
Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Wallin, M. & Pelko-nen, M. 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiysneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere:
Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy.
https://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/90831/URN_ISBN_978-952-245-708-0.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Luettu 05.11.2019.
Hietamäki, J. 2016. Työmenetelmien kehittämisen tietopohjan rakentaminen ja arviointitutkimus lastensuojelussa. Teoksessa Petrelius, P., Tulensalo H., Jaa-kola A. & Hietamäki J. (toim.) Lapsen elämätilanteen ja tuen tarpeiden lapsikes-keinen, monitoimijainen arviointi. Työpaperi 33/2016. Helsinki: Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos, 28–40.
Honkaranta, K. & Kauppinen, L. 2012. Vanhempainryhmästä voimaa. Vertais-ryhmän kehittäminen lastensuojelun avohuollon perhetyöhön. Diakonia-ammat-tikorkeakoulu ja Laurea-ammatDiakonia-ammat-tikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutus-ohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59762/Honka-ranta%20Katja%20ja%20Kauppinen%20Lotta.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Luettu 26.12.2019.
Hytinmäki-Kallio, H. 2017. Perhekuntoutuksen kehittäminen SOS-lapsikylässä.
Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammatti-korkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/140317/Hytinmaki-Kallio_Heli.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 17.12.2019.
Hämäläinen K., Pirskanen H. & Rautia S. 2014. Sensitiiviset perheaiheet haas-tattelututkimuksessa – Eettiset haasteet, perhesalaisuudet ja intervention mah-dollisuus. Janus 22(1), 53–68.
Ihalainen J. & Kettunen T. 2016. Turvaverkko vai trampoliini - sosiaaliturvan mahdollisuudet. 10. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Ingberg, O. 2017. Perhekuntoutuksen asiakaspalautelomakkeen kehittäminen asiakaslähtöisen palvelun laatumittariksi. Asiakas palvelun laadun arvioijana.
Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutusoh-jelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/126435/Ingberg_Outi.pdf.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Luettu 04.04.2019.
Junes, J. 2013. Perhekuntoutus päiväryhmätoimintana Riihimäellä. Lahden am-mattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakou-lun opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59877/Ju-nes_Johanna.pdf?sequence=1. Luettu 17.12.2019.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kirjallisuuskatsaukset. https://oppimateriaa-lit.jamk.fi/yamk-kasikirja/kirjallisuuskatsaukset/. Luettu 17.12.2019.
Kainulainen, S-L. 2013. Yhdessä oivaltaen. Puhtilan perhekuntoutus. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma. Ylemmän am-mattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/63966/Kainulainen_Sirkka-Liisa.pdf?sequence=1. Luettu 17.12.2019.
Kananen J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväs-kylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kettunen, V. 2018. Perhekuntoutuksen kriittiset tekijät ja kehittämiskohteet asi-akkaiden näkökulmasta. Asiakaspalautteen hyödyntäminen kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja sosiaalialan organisaatioiden oppimisessa. Tampereen yli-opisto. Sosiaalityön tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.
http://tam- pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/103606/1527756072.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y. Luettu 04.04.2019.
Korhonen, S. 2018. Monitoimijaisen perhetyön mallin kehittäminen. Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus-ohjelma. Sosionomi YAMK.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/157092/Korhonen_Satu.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 17.12.2019
Koskivirta, J. 2014. Oulun kaupungin ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen toimintamallin arviointi ja toiminnan kehittämisehdotukset vanhempien näkökul-masta. Oulun ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/141251/Koskivirta_Jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 12.12.2019
Kuisma, M. & Pekkala, T. 2019. "Se lähtökohta on tietysti ne lapset, jotka tulee"
Lastenkoti Kotirauhan perhekuntoutuspalvelumalli. Lahden ammattikorkea-koulu. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma. Sosionomi YAMK.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/262651/ONTKuismaPe-kala5.11.2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu 12.12.2019.
Kupari, M. 2018. Mikä motivoi perhettä laitosperhekuntoutustyöskentelyyn. Lau-rea ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikor-keakoulu opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/147832/Kupari_Minna.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 12.12.2019.
Laitinen, M. 2017. Ruusun viisi ensimmäistä vuotta. Ruusun perhekuntoutuk-seen osallistuneiden perheiden kokemuksia kuntoutusjaksosta ja sen vaikutuk-sista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/123273/Laitinen_Minna_YAMK.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Lu-ettu 11.04.2019.
Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. (toim.) 2014. Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusraportti. Tampere: Juvenes
Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/116712/THL_2014_21Teema.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 03.11.2019.
Lastenneuvola. 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/lap-set-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/lastenneuvola. Lu-ettu 05.11.2019.
Lastensuojelulaki 417/2007.
Laurikainen, E. 2014. Perhekuntoutuksen hyödyt asiakkaille ja kuntoutuksen jäl-keen tapahtuvan työskentelyn arviointia. Laurea-ammattikorkeakoulu. Tervey-den edistämisen koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte-työn.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83853/Laurikai-nen_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 13.12.2019
Lehtimäki, L. 2019. Perhekuntoutusosaston vastaava ohjaaja. Eksoten perhetu-kikeskus. Lappeenranta. Haastattelu 31.5.2019.
Linnakangas, R., Seppälä, U., Suikkanen, A. & Lehtoranta, P. 2013. Monitoimi-juus lapsen perhekuntoutuksessa. Teoksessa Laitinen, M. & Niskala A. (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 299–324.
Linnakangas L. & Lehtoranta P. 2011. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten perhekuntoutus. Teoksessa Järvikoski A., Lindh J. & Suikkanen A. (toim.) Kun-toutus muutoksessa. Tampere: Juvenes Print, 207–219.
Lumme, M. 2019. Asiakasosallisuuden kehittäminen Perhekuntoutuskeskus Lausteella – Rohkeus kuulla ja osallistaa asiakkaita. Turun ammattikorkeakoulu.
Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169709/Lumme_Minja.pdf?se-quence=2&isAllowed=y. Luettu 14.12.2019.
Markkanen, L. 2017. Kaiken on lähdettävä lapsesta – Lapsen etu lastensuoje-lullisessa perhekuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/122345/Markka-nen_Laura.pdf?sequence=1. Luettu 17.12.2019.
Mattila, J. 2017. ”Ensimmäistä kertaa näiden vuosien aikana mulle tuli sellainen olo, täällä on ihmisiä, jotka näkee tämän” – Perhekuntoutus vanhempien koke-mana. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102281/GRADU-1509964583.pdf?sequence=1. Luettu 3.5.2019.
Merikratos. Perhekuntoutuskeskus Luotsi. https://www.merikratos.fi/perhepalve-lut/intensiivinen-perhekuntoutus. Luettu 21.12.2019.
Miller, H. & Maritta T. 2010. Arvostava ja aito kohtaaminen. Teoksessa Törrö-nen, M & Pärnä K. (toim.) Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa. Man-nerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. Porvoo: Book-well Oy, 68–86.
Neuvolat 2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://stm.fi/neuvolat. Luettu 05.11.2019.
Niemelä, A. 2016. Moniammatillinen työryhmä perhekuntoutusosaamista kehit-tämässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelman.
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114209/Niemela_Anne.pdf?se-quence=1. Luettu 12.12.2019.
Niemi H. 2011. Kahdeksan vuotta kriisiperhetyötä. Homebuilders® -malli Suo-messa vuosina 2002-2009. Työpapereita 1/2011. Ensi- ja turvakotien liitto ry.
http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/tyopaperit/kahdek-san_vuotta_kriisiperhetyota/. Luettu 21.12.2019.
Oinonen, E & Salin M. 2016. Toivoa tulevaisuuteen. Lapsi- ja perhepalvelukes-kus Ruusun laatulupauksen teemojen merkityksen kartoittaminen ja perhearvi-ointimenetelmän tuotteistaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107032/Oinonen_ElinaSa-lin_Mari.pdf?sequence=1. Luettu 17.12.2019.
Paju, K. 2016. Laadukasta perhekuntoutusta? Perhekuntoutuksen laatu van-hempien kokemana. Turun yliopisto. Sosiaalitieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.
Pakkala, T. & Sokkanen, K. 2015. Kontrollia ja mahdollisuuksia: työntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä perhekuntoutusyksikön toimin-nasta. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/97327/pakkala_sokkanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 18.12.2019.
Perhekuntoutuskeskus Lauste. Perheiden arviointi ja kuntoutus.
https://lauste.fi/palvelumme/perheiden-arviointi-ja-kuntoutus/. Luettu 18.12.2019.
Perälä, M-L., Halme, N. & Kanste, O. 2014. Lapsiperheiden kokemus palvelujen saatavuudesta ja tuen riittävyydessä. Teoksessa Lammi-Taskula, J. & Karvo-nen. S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Tampere: Juvenes Print – Suo-men Yliopistopaino Oy, 228–239.
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/116712/THL_2014_21Teema.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 03.11.2019.
Pulkkinen, A. 2019. Osallistava kirjaaminen perhekuntoutuksen menetelmäksi.
Savonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Ylemmän ammatti-korkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/han-dle/10024/169901/Opinn%c3%a4ytety%c3%b6.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Luettu 16.12.2019.
Pärnä, K. 2010. Perhekuntoutus lasten ja perheiden palveluna. Teoksessa Tör-rönen, M. ja Pärnä, K. (toim.) Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. Porvoo:
Bookwell Oy, 41-50.
Rantamäki T-T. & Mäki-Fossi S. 2019. Monitoimijainen perhekuntoutus. Käsi-kirja perhekuntoutuksen jäsentämiseen.
http://uusiep.fi/wp-con-tent/uploads/2019/05/perhekuntoutuksen-kasikirja.pdf. Luettu 21.12.2019.
Rautio, M. 2016. Perhekuntoutukseen valikoituminen lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Laurea-ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusoh-jelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114700/Rautio_Minna.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Luettu 13.12.2019.
Sainio S. 2019. Lasten kiireelliset sijoitukset vähenivät. Verkkoartikkeli.
https://www.aamulehti.fi/a/e2ed255c-bd63-4450-848b-35e712615ee6. Luettu 31.12.2019.
Simola, Tiina 2018. Perhekuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Vaikuttavan perhekuntoutuksen tulokset, edellytykset ja mekanismi. Itä-Suomen yliopisto.
Yhteiskuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20181402/urn_nbn_fi_uef-20181402.pdf. Luettu 22.12.2019.
Sipiläinen H-M. & Tähtinen S. 2018. Kohti asiakaslähtöisempää lastensuojelu-työtä - Intervallikuntoutusmalleja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Diakonia-am-mattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma. Sosionomi YAMK.
Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/157034/VAL-MIS%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 12.12.2019.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Tenhola, L. 2012. Mielenterveyttä tukevan ryhmämallin kehittäminen perhekun-toutuksen vanhemmille. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53069/Tenhola_Lenita.pdf?se-quence=1. Luettu 12.12.2019.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
THL 2019a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hyvinvointi- ja terveyserot. Lapset ja perheet. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elaman-kulku/lapset-ja-perheet. Luettu 2.5.2019.
THL 2019b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsi- ja perhepalveluiden muu-tosohjelma (LAPE). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hank-keet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-. Luettu 04.05.2019.
THL 2019c. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. Perhe-kuntoutus. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/avohuolto/las-tensuojelun-avohuollon-tukitoimet/perhekuntoutus. Luettu 3.5.2019.
THL 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. Lasten-suojelun tilastoa. https://thl.fi/fi/web/lastenLasten-suojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki- https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa. Luettu 12.02.2020.
The Institute for Family Development. 2019. Homebuilders -IFPS. http://www.in-stitutefamily.org/programs_IFPS.asp. Luettu 19.12.2019.
Toivonen, R. 2019. Lapsi mukaan päätöksentekoon – Helsingin kaupungin per-hekuntoutuksen käytäntöjen kehittäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161429/Oppari%20Val-mis.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Luettu 11.12.2019.
Torío S., Peña J.V., Inda M., Fernández C.M. & Rodríguez C. 2015. Evaluation of the Building Everyday Life positive parenting programme. Journal of Chil-dren´s Services 2(10), 173–184. DOI: 10.1108/JCS-07-2014-0035. Luettu 20.12.2019.
Tuomi J. & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Varhaiskasvatuslaki 540/2018.
Varis L. 2014. Nuorten päihdekatkaisua ja -kuntoutusta lisätään Etelä-Karja-lassa. Verkkoartikkeli. https://yle.fi/uutiset/3-7644284. Luettu 28.12.2019.
Virtanen J. 2018. Perhekuntoutuksen vaikutukset ja vaikuttavat tekijät asiakkai-den ja työntekijöiasiakkai-den kertomana. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
https://www.sos-lapsikyla.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/kuvat/pdf-tiedos-tot/Johanna_Virtanen__opinnaytetyo.pdf. Luettu 04.05.2019.
Vuori M., Tuulio-Henriksson A., Sandelin I., Nissinen, H & Autti-Rämö I. 2016.
Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 2. Helsinki: Kela
Vuori M., Tuulio-Henriksson A. & Autti-Rämö, l. 2018. Kelan kehittämän moni-muotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys.
Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 11. Helsinki: Kela.
Väänänen, R. 2013. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kaup-patieteiden tiedekunta. Kuopion yliopistollinen sairaala, lastenpsykiatrian kli-nikka. Väitöskirja. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1271-8/urn_isbn_978-952-61-1271-8.pdf. Luettu 29.12.2019.
What Works for Children´s Social Care 2018. Intensive Family Preservation Services. https://whatworks-csc.org.uk/evidence/evidence-store/intervention/in-tensive-family-preservation-services/. Luettu 20.12.2019.
Äitiys- ja lastenneuvola 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneu-vola. Luettu 05.11.2019.
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Asiakkaiden kokemuksia Eksoten perhekuntoutuksen palvelusta 2018-2019.
Haastattelun runko:
1. Teidän ja perheenne kokemukset Eksoten perhekuntoutuksesta?
2. Perhekuntoutuksesta saatu tuki ja saavutetut tulokset?
3. Perhekuntoutuksen kehittämiskohteet?