Tämän tutkimuksen perusteella Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksen proses-seissa ei ole havaittavissa erityisen vakavia riskitekijöitä, joihin tulisi välittö-mästi puuttua. Erilaiset varmennukset ja täsmäytyskäytännöt kertovat koke-muksesta ja riskin mahdollisuuden sisäistämisestä. Yrityksessä on laajalti käytössä asiakkaan toimesta tehtävät hyväksynnät ja ohjelmistojen käyttöoi-keuksia on rajattu työnkuvan mukaisesti. Dextili Oy:ssä olisi kasvaneen henki-lökunnan myötä mahdollisuuksia laajempaankin työtehtävien eriyttämiseen.
Työn tehokkuuden takaamiseksi on yrityksessä esimerkiksi kirjanpitäjän työn-kuva kuitenkin muodostunut kovin laajaksi. Kun työntyön-kuvaan kuuluu monia eri vaiheita samasta toimintaprosessista, saattaa työhön muodostua myös vaaral-lisia työyhdistelmiä. Asiakkaana olevien asunto-osakeyhtiöiden kirjanpidon tapahtumat ovat toisaalta niin vähäisiä, että asiantuntemus yksittäiseen talo-yhtiöön heikkenee huomattavasti, mikäli työtehtäviä eriytetään liiaksi. Tällä hetkellä lähes jokaisen asunto-osakeyhtiön vastikevalvontaa ja kirjanpitoa hoi-tavat eri henkilöt, jolloin syntyy keskinäistä valvontaa. Lisäksi kirjanpitäjän työ-tä valvovat asiakkaana oleva isännöitsijätoimisto ja asunto-osakeyhtiön halli-tus, jolloin riski väärinkäytöksiin pienenee.
Laamasen ja Tinnilän (2009, 5–8) mukaisesti prosessijohtamisessa painote-taan nopeutta, joustavuutta ja yhteistyötä. Dextili Oy:ssä on huomioitu hyvin nämä prosessijohtamisen metodit. Nopeutta pyritään jatkuvasti tehostamaan karsimalla mahdollisia turhia työvaiheita ja priorisoimalla työtehtäviä. Jousta-vuus näkyy erityisesti siinä, että perusprosesseista on mahdollista koota asia-kaskohtaisesti asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopiva palvelupaketti. Myös yh-teistyö asiakkaan suuntaan on useimmiten erittäin tiivistä. Koska monien asiakkaiden kanssa yhteistyö on tiivistä ja sujuvaa, olisi yrityksellä mahdolli-suuksia luoda myös yli yritysrajojen kulkevia prosessikuvauksia. Kuten Aho-kaskin (2012, 69–70) toteaa, ongelmatapausten selvittäminen nopeutuu ja helpottuu, kun työntekijöillä on ymmärrys kokonaisprosessista. Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksen tekemä työ on vain osa toimintaprosessia, jota asia-kasyritykset suorittavat. Ymmärrys eri osastojen toiminnoista ja asiakasyrityk-sen eri toimintojen vastuuhenkilöistä tehostaa kirjanpitäjän toimintaa, kun aika ei kulu oikean osaston ja oikean henkilön etsimiseen ongelmia selvitettäessä.
Koska asiakassuhteet ovat luottamuksellisia ja tavoitteena on tuottaa asiak-kaalle tehokasta palvelua, voisi tilitoimisto innostaa myös asiakasyrityksiä ke-hittämään omia prosessikuvauksiaan siten, että ne palvelisivat myös tilitoimis-toyrityksen omaa toimintaa.
Tutkimusaineistoa kerättäessä havaittiin, että Dextili Oy:llä on olemassa paljon hyvää materiaalia valmiina, mutta tiedon jäsentely ja sen löytäminen koettiin ongelmalliseksi. Kun tehtyjä prosessikuvauksia käytiin läpi ensin pienemmissä ryhmissä ja lopulta koko henkilökunnan kanssa työhyvinvointipäivän yhtey-dessä, erityisesti kirjanpitäjät kiittelivät perustyötehtävien listaamista tiiviiksi kokonaisuudeksi.
Kirjanpitäjille tulee usein pyyntöjä erilaisten laskelmien ja analyysien tai mui-den selvitysten ja lisätöimui-den tekemisestä asiakkailta. Näissä tilanteissa kirjan-pitäjä on joutunut miettimään sitä, kuuluisiko ylimääräiseltä tuntuvasta työstä laskuttaa asiakasta. Nyt kirjanpitäjän perustehtävät dokumentoitiin yksityiskoh-taisiksi prosessikuvauksiksi. Nämä perustehtävät kuuluvat yleisesti ottaen ai-na asiakkaan sopimusveloitukseen. Yleisohjeeai-na voidaan sanoa, että kaikki työ näiden perustehtävien ulkopuolelta on erikseen laskutettavaa lisätyötä.
Kun työntekijöillä on selkeä käsitys siitä, mitkä työtehtävät todella sisältyvät sopimukseen, on lisälaskutuksen tekeminen helpompaa. Lisätyö on aikai-semmin jäänyt helposti laskuttamatta, koska työntekijä ei ole tiennyt tehneen-sä sopimukseen sitehneen-sältymätöntä työtä. Samalla yritykseltä on jäänyt myynti-tuottoja saamatta ja työaikaa on kulunut työnantajan kannalta
vastikkeettomaan työhön. Yleinen haastatteluissa esille tullut toive oli lisäveloi-tusten selventäminen, johon toivottiin jopa asiakaskohtaisia koulutuksia. Työn-tekijöiden olisi hyvä tietää palvelusopimusten sisällöistä hinnoittelua siinä määrin, ettei yritykseltä jää tuottoja saamatta työntekijöiden tietämättömyyden takia. Hinnoitteluun liittyen on Dextili Oy:llä jo suunnitteilla tutkimus opinnäyte-työn muodossa, ja kehittämiskohteena voisi hyvin olla tarvittavan laskutustie-don saattaminen työntekijöiden tietoon.
Dextili Oy on kasvanut nopeasti, ja uutta henkilökuntaa on tullut muutamien viime vuosien aikana paljon. Erityistä ammattiosaamista on paljon henkilökun-nan sisällä, mutta sitä ei välttämättä aina osata hyödyntää tarpeeksi. Kasva-van ja erikoistuneen henkilöstön suuri voimavara on ehdottomasti henkilöstön sisäinen kommunikointi. Tietoa jakamalla saadaan ammattitaitoa lisättyä koko työyhteisössä. Työntekijät osallistuvat usein erilaisiin koulutuksiin päivittääk-seen ammattiosaamistaan, ja useimmiten koulutusmateriaalit annetaankin kaikkien työntekijöiden käyttöön. Suurella osalla henkilökunnasta on kuitenkin jo valmiiksi sellaista ammattiosaamista, joka olisi hyvä saattaa muidenkin tie-toon yrityksen sisällä. Etenkin uusien työntekijöiden voi olla vaikeaa etsiä tätä hiljaista tietoa yrityksen sisältä, mikäli yksittäisten työntekijöiden eritysosaa-misalueet eivät ole tiedossa. Näitä osaamisalueita olisi hyvä dokumentoida, jotta esimerkiksi tiettyjen ohjelmistojen erityisosaajia voitaisiin konsultoida on-gelmatilanteissa. Työn tehokkuus kärsii, mikäli aikaa kuluu oikean asiantunti-jan etsimiseen.
Monilla työntekijöillä on ohjelmistoihin liittyvän erityisosaamisen lisäksi tiettyi-hin asunto-osakeyhtiölainoitiettyi-hin tai esimerkiksi kiinteistöjen arvonlisäverovelvol-lisuuteen liittyvää vahvaa ammattiosaamista. Näihin erityisosaamista vaativiin tehtäviin liittyen olisi myös hyvä olla dokumentoituja ohjeita, koska tällä hetkel-lä paljon tietoa on yksittäisten työntekijöiden varassa. Ongelmana ohjeistusten
laatimisessa on ajan puute. Jatkuvassa kiireessä ns. ylimääräistä aikaa ohjei-den kirjoittamiseen ei tunnu löytyvän. Hyvänä toimintamallina ohjeiohjei-den doku-mentoimiseksi on yrityksessä jo aiemmin käytetty ns. työpajaa omien työteh-tävien listaamiseksi.
Työpajassa työntekijöillä on käytössään tietty aika, esimerkiksi yksi päivä, jon-ka aijon-kana ei tarvitse hoitaa normaaleja juoksevia työtehtäviä, vaan aijon-ka käyte-tään kokonaan ohjeiden tekemiseen. Kun aika on etukäteen sovittu ja asiak-kaillekin on mahdollisesti ilmoitettu, että tuona aikana työntekijät eivät ole tavoitettavissa, pystyvät työntekijät paremmin keskittymään asioiden doku-mentointiin. Erityisosaamisen selvittäminen on mahdollista hoitaa esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä ja näin voitaisiin sopia, mistä aiheesta ku-kakin dokumentoinnin suorittaa. Työntekijöille tulisi ilmoittaa etukäteen doku-mentoinnin aihe, jotta asiaa voidaan valmistella ennen varsinaista dokumen-tointia, eikä aika siten kulu liiaksi asian jäsentelyyn. Dokumentointi-työpajat voidaan järjestää esimerkiksi toimistokohtaisesti siten, että jokaisella työnteki-jällä on mahdollisuus työskennellä omassa työpisteessään ja käyttää omia muistiinpanojaan apuna.
Kirjallisten ohjeiden dokumentointi myös asiakaskohtaisesti olisi erittäin tärke-ää, sillä Dextili Oy käyttää osittain myös asiakkaiden ohjelmia. Koska ohjelmia on käytössä paljon, tulisi työntekijöillä olla riittävä osaaminen käyttämistään ohjelmistoista. Kirjanpidon ohjelmissa saattaa olla suuria eroja esimerkiksi tilikauden avaamisen ja reskontralistojen syötön käytänteissä. Kaikkiin käytös-sä oleviin ohjelmiin ei ole vielä olemassa selkeitä ohjeita, joten väärinkäsityk-siä saattaa syntyä työntekijän siirtyessä käyttämään toisia kirjanpito-ohjelmia.
Kuten tutkimuksen aikana useaan otteeseen huomattiin, Dextili Oy:llä on ole-massa runsaasti kirjalliseen muotoon dokumentoituja ohjeita. Suurin osa oh-jeista on koko henkilökunnan käytettävissä yrityksen jaetulla työasemalla.
Suureksi ongelmaksi on kuitenkin koettu tietokoneen jaetun työaseman ra-kenne ja ohjeiden löytäminen. Jaetun työaseman rara-kennetta on pari vuotta sitten siistitty ja selkeytetty, jotta asiakirjojen löytäminen olisi helpompaa.
Haasteellista työaseman selkeyden ylläpitämisestä tekee se, että jokaisella
työntekijällä on mahdollisuus tallentaa ja muokata aseman asiakirjoja ja kan-sioita. Paljon tarpeellista tietoa ja ohjeita hukkuu siihen tietotulvaan, joka jae-tulta asemalta löytyy. Työaseman rakenteen ongelmat on tiedostettu yrityk-sessä ja asian ratkaisemiseksi onkin jo käynnistetty kehittämisprojekti yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa.
Olemassa olevien ohjeiden hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi ehkä siksi, että ne ovat osittain vaikeasti löydettävissä, mutta syynä saattaa olla myös se, ettei niiden olemassaolosta tiedetä. Esimerkiksi valmis kiinteistöyhtiön tilinpää-töksen muistilista on erinomainen apuväline tilinpäätöksiä laadittaessa, mutta kaikki työntekijät eivät olleet kyseistä muistilistaa viimeisissä tilinpäätöksis-sään käyttäneet. Muistilista jaettiin paperilla tammikuun alussa tilinpäätöskou-lutuksessa mukana olleille, mutta hyvä muistutus asiasta olisi esimerkiksi lä-hettää lomake sähköpostilla kaikille työntekijöille ja kehottaa hyödyntämään sitä tilinpäätösaikana. Kaikki työntekijät eivät olleet tilinpäätöskoulutuksessa mukana eivätkä olleet tietoisia lomakkeesta, joten suuri apuväline oli jäänyt hyödyntämättä.
6 Tutkimustulosten arviointi
Reliabiliteetti
Tutkimuksen reliabiliteetilla tarkoitetaan tulosten toistettavuutta. Toistettavuu-teen tulisi pyrkiä, jotta tutkimuksessa vältettäisiin sattumanvaraiset tulokset ja tuloksia voitaisiin pitää luotettavina. Validiteetilla tarkoitetaan saatujen tulosten pätevyyttä eli sitä, miten hyvin tutkimustulokset vastaavat alun perin asetettui-hin kysymyksiin. Tämän kaltaisen kvalitatiivisen tutkimuksen ollessa kyseessä reliaabelius ja validius saavat helposti erilaisia tulkintoja. Tapaustutkimuksissa tutkimusten aiheiden ajatellaan usein olevan ainutlaatuisia, eikä niihin voida puhtaasti soveltaa perinteisiä luotettavuuden ja pätevyyden arviointeja kuten kvantitatiivisissa tutkimuksissa. (Hirsjärvi ym. 2007, 226–227.) Koska kaikkien tutkimusten luotettavuutta ja pätevyyttä tulisi kuitenkin arvioida, on tässäkin opinnäytetyössä pyritty kuvailemaan niitä tapahtumia ja keinoja, joilla tutki-mustuloksiin on päädytty.
Luotettavuuden parantamiseksi haastattelut keskeytettiin lähes kokonaan kii-reisimmäksi tilinpäätösajaksi, jolloin työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa pereh-tyä aiheeseen tai osallistua haastatteluihin. Valmiita ohjeita kerättiin mahdolli-simman monilta työntekijöiltä, jotka tekevät samoja työtehtäviä. Kun samat prosessit toistuivat useamman työntekijän ohjeissa, voitiin kyseisiä toiminta-malleja pitää yrityksen yleisenä käytäntönä. Asiakaskohtaisten erojen tullessa esiin käytiin keskusteluja yritysjohdon kanssa siitä, mikä on ensisijainen toi-mintamalli, jota asiakkaille tarjotaan ja jonka mukaan työntekijöiden tulisi me-netellä. Yritysjohdon varmistuksilla ja hyväksynnällä pyrittiin saamaan proses-sikuvaukset luotettavalle tasolle niin, että ne vastaisivat yritysjohdon
näkemystä yrityksen toimintatavoista.
Tutkimus ei sellaisenaan ole toistettavissa, sillä toimintamallit muuttuvat jatku-vasti. Syinä jatkuvaan muutokseen ovat erilaiset lakimuutokset ja suositukset sekä muutokset käytössä olevissa taloushallinnon sovelluksissa. Myös asiak-kaiden tarpeet voivat muuttua ja tilitoimiston on sopeuduttava näihin muutok-siin tarvittaessa kehittämällä omaa toimintaansa. Muut yritykset voivat saada tästä tutkimuksesta ehkä ideoita oman toimintansa kehittämiseen ja innostus-ta oman yrityksen prosessien kuvaamiseen. Jokaisen yrityksen toimininnostus-tamallit ovat kuitenkin erilaiset ja vastaavan tutkimuksen tavoitteetkin voivat vaihdella, joten puhtaasti samanlaisena ei tämä tutkimus muihin yrityksiin sovi.
Validiteetti
Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata oikei-ta asioioikei-ta (Hirsjärvi ym. 2007, 226). Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyk-siksi oli asetettu Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksen prosesseihin liittyvät riskit ja mahdolliset kehityskohteet. Validiteettia voidaan pitää kohtalaisen hy-vänä, sillä näihin kysymyksiin löydettiin tutkimuksen aikana ainakin muutamia vastauksia.
Monia riskitekijöitä pyrittiin ehkäisemään opinnäytetyön tuloksena syntyneiden prosessikuvausten avulla, ja tiedostettuihin riskeihin ollaan jo etsimässä rat-kaisumalleja uusien tutkimusten avulla. Suurimpina riskeinä prosesseissa ovat olleet kirjallisten ohjeistusten puuttuminen tai niiden vaikea saavutettavuus.
Myös työntekijöiden epävarmuus asiakkaiden laskuttamisesta on yrityksen kannattavuudelle suuri riski.
Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksen prosesseissa näkyy vuosien kokemus erityisalansa taloushallinnosta. Yritysjohdon asettamat toimintamallit on viety pitkälle ja ne koetaan toimiviksi. Varsinaisissa yrityksen sisäisissä prosessiku-vauksissa ei tutkimuksessa havaittu suuria kehittämiskohteita, mutta toimin-nan tehokkuuden kannalta prosessikuvauksia voitaisiin laajentaa sisällyttämäl-lä niihin asiakasyrityksen toimintoja. Toisaalta prosessikuvausten tekeminen asiakkaittain yksityiskohtaisemmin olisi myös tarpeellista.
7 Yhteenveto
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisia kehittämiskohteita Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksessa. Tärkeimmät kehittämistarpeet löytyivät työ-vaiheiden dokumentoinnista, jota tämän opinnäytetyön avulla jo parannettiin.
Yleiset ohjeet luotiin prosessikuvausten muodossa, mutta asiakas- ja ohjel-mistokohtaisten ohjeiden dokumentointi olisi tärkeää väärinymmärrysten vält-tämiseksi. Nyt koottu ohjeistus sai paljon kiitosta työntekijöiltä, ja tavoitteena on, että jatkossa työskennellään tehdyn toimintamallin mukaan.
Pelkkä prosessikuvausten ja toimintaohjeiden olemassaolo ei valitettavasti takaa työn laatua tai toimintamallien noudattamista. Yrityksessä tulisikin var-mistaa, että näiden luotujen ohjeiden mukaisesti toimitaan myös käytännössä.
Valvontatoimet eivät silti saa muodostua itsetarkoituksellisiksi, jolloin ne häirit-sevät tai hidastavat helposti varsinaista liiketoimintaa. (Ahokas 2012, 14.) Mi-käli valvonnan toteuttaminen muuttuu liian yksityiskohtaiseksi, on vaarana, että päätöksenteko ja yrityksen toiminta hidastuu. (Ahokas 2012, 143–144).
Nyt luotujen prosessikuvausten mukaisen toiminnan toteutumisen valvonta jää Dextili Oy:ssä tulevaksi haasteeksi. Mahdollinen jatkotutkimuksen aihe voisi olla valvontamenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto.
Kaiken kaikkiaan Dextili Oy:n kiinteistötalouskeskuksessa on pitkäaikaisen erikoistumisen myötä löydetty tärkeimmät riskitekijät, ja ne on otettu
huomi-oon. Suuria riskitekijöitä ei siis tutkimuksessa havaittu. Kasvavan yrityksen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että henkilöstömäärän lisääntyessä kaikki työn-tekijät perehdytetään kunnolla ja ohjeistus on riittävää. Ohjeiden tulisi lisäksi olla helposti saatavissa ja ymmärrettävässä muodossa. Myös pitkäaikaisten työntekijöiden kertynyttä ammattitaitoa tulisi hyödyntää mahdollisuuksien mu-kaan.
Tästä tutkimuksesta voivat muutkin tilitoimistoalan yritykset hyötyä kartoittaes-saan omia prosessikuvauksiaan, ja samantyyppisiä kehityskohteita löytynee useammasta tilitoimistosta. Koska opinnäytetyö keskittyy kiinteistötaloushallin-toon, voi tutkimuksesta olla hyötyä myös isännöitsijätoimistoille, jotka hoitavat taloyhtiöiden kirjanpidon ja vastikevalvonnan itse.
LÄHTEET:
Ahokas, N. 2010. Kuinka rakentaa liiketoimintaa tukeva sisäinen valvonta?
Tilintarkastus 2010, 5, 30–33.
Ahokas, N. 2011. Puntarissa sisäisen valvonnan arviointimenetelmät. Tilintar-kastus 2011, 5, 48–51.
Ahokas, N. 2012. Yrityksen sisäinen valvonta. Helsinki: Edita Publishing.
Berry, A. J., Burke, G. T. & Collier, P. M. 2007. Risk and Management Ac-counting: Best Practice Guidelines for Enterprise-wide Internal Control Proce-dures. Oxford: Elsevier.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita.13. uud. p. Hel-sinki: Tammi.
Holopainen, A. 2006. Toiminto- ja prosessitarkastukset. Sähköisen laskujen-käsittelyn tarkastus. Teoksessa Sisäinen tarkastus. Toim. A. Holopainen, E.
Koivu, A. Kuuluvainen, K. Lappalainen, J. Leppiniemi, M. Mikkola ja K. Veh-mas. Helsinki: Tietosanoma, 302–308.
Ihalainen, M. 2012. Vva:n rutiinit. Sähköpostiviesti 8.11.2012. Vastaanottaja P.
Peltoniemi. Vastikevalvojan kommentteja vastikevalvonnan rutiineista.
Ihalainen, M. 2013. Rahoituskyselyt+issarit. Sähköpostiviesti 21.1.2013. Vas-taanottaja P. Peltoniemi. Vastikevalvojan vastaus kyselyyn rahoituskyselyiden ja isännöitsijäntodistusten tekemisestä.
Kinnunen, A. 2012. Issari ohjeet. Sähköpostiviesti 18.9.2012. Vastaanottaja P.
Peltoniemi. Vastikevalvojan ohjeet isännöitsijäntodistuksen laatimiseen.
Kiviniemi, K. 2007. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Ikkunoita tut-kimusmetodeihin II – Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreetti-siin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin Toim. J. Aaltola ja R. Valli. Jyväskylä:
PS-kustannus, 70–85.
Kirjanpito ja ostoreskontra. Kirjanpitäjän työtehtävät -listaus. 2013. Dextili Oy.
Koivu, E. 2006. Sisäinen valvonta. Teoksessa Sisäinen tarkastus. Toim. A.
Holopainen, E. Koivu, A. Kuuluvainen, K. Lappalainen, J. Leppiniemi, M. Mik-kola ja K. Vehmas. Helsinki: Tietosanoma, 41–63.
Kokonaho, T. 2009. Isännöinti liiketoimintana. Teoksessa Isännöinnin käsikir-ja. Toim. K. Haarma, A. Jaatinen, K. Kaivanto ja M. Kangasluoma. Helsinki:
Kiinteistöalan Kustannus.
Kuhanen, P. 2011. Yhtiöoikeudellinen lainsäädäntö. Teoksessa Isännöinnin käsikirja. Toim. K. Haarma, A. Jaatinen, K. Kaivanto ja M. Kangasluoma. Hel-sinki: Kiinteistöalan Kustannus Oy.
Laamanen, K. & Tinnilä, M. 2009. Prosessijohtamisen käsitteet. 4. uud. p.
Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
L 22.12.2009/1599. Asunto-osakeyhtiölaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.3.2013. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lain-säädäntö.
L 30.12.2004/1304. Kirjanpitolaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla.
Viitattu 21.4.2013. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädän-tö.
Marttila, M. 2011. Talous- ja toimintasuunnittelu. Teoksessa Isännöinnin käsi-kirja. Toim. K. Haarma, A. Jaatinen, K. Kaivanto ja M. Kangasluoma. Helsinki:
Kiinteistöalan Kustannus.
Paldanius, T. 2012. Ohjeita. Sähköpostiviesti 17.9.2012. Vastaanottaja P. Pel-toniemi. Vastikevalvojan ohjeita vuokranvalvonnasta.
Salin, M. 2008. Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja. 9. uud. p. Helsinki:
Verotieto.
Salin, M. N.d. Asunto-osakeyhtiön veroilmoitus. Ohje Veronmaksajain Keskus-liitto ry:n sivustolla. Viitattu 21.4.2013.
Http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/asunto-osakeyhtio/.
Siirrot suoraveloituksesta uusiin palveluihin pähkinänkuoressa. 2013. OP-Pohjola-ryhmä. Viitattu 16.4.2013.
Https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151675431&srcpl=3.
Varainsiirtoveron maksaminen. 2013. Verohallinnon ohje. Viitattu 10.6.2013.
Http://www.vero.fi/ Henkilöasiakkaat Maksaminen Varainsiirtoveron maksaminen
Yritysten lukumäärä kaupparekisterissä. 2013. Patentti- ja rekisterihallituksen tilasto. Viitattu 23.3.2013.
Http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/lkm.html.