Koulutuskertojen välillä haastateltiin 3-4 osallistujaa (kts. vuosikello 5.0). Ensimmäinen haastattelu toteutettiin marraskuussa 2016 ja viimeinen kesäkuussa 2017. Haastateltujen kokonaismäärä oli 25 henkilöä. Osallistujat valittiin satunnaisesti osallistujalistasta. Kaikkia haastateltuja haastateltiin vain kerran ja kaikille osallistujille esitettiin samat kysymykset.
Aineisto analysoitiin ja luokiteltiin välittömiin seuraavaan koulutuskertaan vaikuttaviin mielipiteisiin sekä pitkän tähtäimen kehitysideoihin ja kommentteihin. Toimeksiantajalle esitettiin haastattelujen jälkeen saatu palaute ja kehittämisideat seuraavaa koulutuskertaa varten. Viimeisen koulutuskerran jälkeen analysoitiin koulutuksen kokonaispalaute ja näkemykset.
5.2.1 Osaamisen arviointi
Haastateltavien mukaan projektipäällikkökoulutuksen anti oli kokonaisuudessaan erittäin hyö-dyllinen. Yli puolet haastateltavista oli sitä mieltä, että oma osaaminen kasvaa asioiden yh-teisen jakamisen myötä. Haastateltavat mainitsivat, että teorian läpikäyminen koulutuskerto-jen alussa ei tuntunut niinkään hyödylliseltä, mutta pitivät silti aiheen alustamista tärkeänä.
Muutama haastateltava ehdotti, että aiheeseen liittyvän teorian voisi jakaa osallistujille en-nakkoon luettavaksi.
Erittäin tärkeinä koulutuksen osa-alueina mainittiin hankkeiden talous sekä hankkeiden vies-tintä. Lisäksi hankkeiden haasteet sekä verkostoissa toiminen koettiin tärkeinä osa-alueina.
Osa haastatelluista oli sitä mieltä, että aiheita tulisi hieman jatkojalostaa ja että teemoissa voisi mennä syvemmällekin. Osa taas piti siitä, että asioita käsiteltiin hyvin konkreettisesti case- tapausten avulla.
Hankkeen talouteen liittyen pidettiin yleisesti haasteena sitä, että asiat toimivat hyvin eri-lailla eri hankkeissa. Silti haastateltavat mainitsivat, että oli oman osaamisen kannalta tär-keää kuulla, miten muissa hankkeissa toimitaan.
Viestinnän osalta haastateltavat toivoivat Laurea-tasoista ohjeistusta siitä, miten hankkeiden edistymisestä viestitään. Lisäksi toivottiin eettistä pohdintaa ja keskustelua viestintään liit-tyen. Haastateltavat pitivät viestintämenetelmien läpikäyntiä osaamisen kannalta erittäin hyödyllisenä. Lisäksi haastatteluissa mainittiin positiivisena se, että asioita käytiin läpi Lau-rean kontekstissa, jolloin tuoreen osaamisen käyttöönotto oli välittömästi mahdollista.
Haastatteluista kävi ilmi, että tukea myös perusprojektin pyörittämiseen olisi kaivattu. Lisäksi mainittiin, että koulutus tuki oman hankkeen talouden pyörittämistä. Yli puolet haastatelta-vista mainitsi myös tärkeänä sen, että koulutuksessa käytiin läpi opetustyön ja hankkeiden yh-distämistä. Talossa pitkäänkin toimineet arvostivat siitä syntynyttä keskustelua.
Koulutuksen kokonaisuuteen tuli kahdenlaisia vastauksia. Osa pitkään Laureassa työskennel-leistä piti käytännön asioita itsestäänselvyyksinä. Silti hekään eivät pitäneet turhana koulu-tusosiota:
”Tuntuu, että nämä asiat ovat hallussa, mutta koin silti erittäin hyödylliseksi keskustella asioista ryhmissä”.
Sen sijaan vähemmän aikaa Laureassa työskennelleet mainitsivat hyötyneensä verkostoitumi-sesta sekä TKI:n toimintatapojen tutuksi tulemiverkostoitumi-sesta.
”Hyödyin koulutuksesta todella paljon, sillä tulen opetuspuolelta, enkä kuulisi TKI:n asioista muuten”.
5.2.2 Koulutussisältöjen vaikuttavuuden arviointi
Haastateltavat mainitsivat oman työnsä kannalta tärkeimpänä asiana yhteen kokoontumisen sekä sen, että asioista keskusteltiin käytännön tasolla. Muutama haastateltava oli myös sitä mieltä, ettei saanut kaikilta koulutuskerroilta niinkään uutta, omaan työhön hyödynnettävää asiaa. He kuitenkin mainitsivat, että koulutuskerroilla käydyt keskustelut olivat mielenkiintoi-sia ja arvostivat Laurean sisäisten ammattilaisten käyttämistä kouluttajina: ”En kokenut varsi-naisesti, että tästä oli omaan työhöni hyötyä, mutta koulutus oli hyvin koottu ja uskon, että jokaiselle oli jotakin ottaen huomioon, että osallistujia oli eri lähtökohdista”.
Haastateltavat pitivät erittäin tärkeänä käytännön vinkkejä projektin eri vaiheisiin liittyen:
”Käytännön selkeät vinkit olivat parasta ja niitä aion hyödyntää. Minulle jää myös kontakteja muista osallistujista ja tiedän nyt kehen ottaa yhteyttä tarvittaessa”. Lisäksi mainittiin, että koulutuksen jälkeen on mahdollista ottaa asioita huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Osa oli sitä mieltä, että opittu saattaa vielä olla osin tiedostamatonta ja suunnitteli palaavansa käsi-teltyihin aiheisiin myöhemmin.
”Haluaisin parantaa projektin sisäistä kommunikaatiota. Voisin heti koittaa hyö-dyntää esimerkiksi koulutuksessa käsiteltyjä nopeita palavereja”.
Koulutuskerroilta jalkautuu mahdollisesti paljon opittuja konkreettisia toimenpiteitä projek-teihin. Haastateltavat mainitsivat mm. seuraavia asioita:
”Aion luoda verkostoja ja tarttua puhelimeen sekä alkaa toimia”.
”Pitää miettiä, miten voisin soveltaa työhöni mm. A3- tekniikkaa”.
”Koulutuksen ennakkokysely oli erittäin hyvä, sen avulla tuli tehtyä projektini viestinnän analyysiä”.
”Pystyn hyödyntämään projektissani koulutuskerralla tehtyä hissipuhetta sekä twitteriä”.
”Huomasin, että hankkeessa tarvitsisi tehdä tarkempaa taloushallintoa, kuin projektissani tein”.
”Aion ottaa seuraavassa kokouksessamme esille hankkeet ja niiden mahdolli-suudet opiskelijoille”.
5.2.3 Koulutuksen menetelmien arviointi
Haastateltavien mukaan koulutuskertojen opetusmenetelmät palvelivat osaamisen kehittä-mistä hyvin. 80% vastaajista kertoi, että opetuskertojen rytmitys luentoalustusten ja case-pohjaisten ryhmätehtävien välillä oli toimivaa. Haastateltavista kolme oli sitä mieltä, että lu-entomaisempi opetusmenetelmä olisi ollut oppimisen kannalta toimivampaa. Yleisesti pidet-tiin hyvänä, että kokemuksia ja ongelmia oli mahdollisuus jakaa ryhmäkeskustelujen avulla.
Haastatteluista kuitenkin selvisi, että ryhmäkeskustelun hedelmällisyys riippui kullakin ker-ralla ryhmän kokoonpanosta, jolloin esimerkiksi muutama haastateltava koki, että ryhmäkes-kustelu oli joillakin kerroilla hitaasti heräävää. Rytmitystä kommentoitiin mm. seuraavasti:
”Ryhmissä toimiminen sujui hyvin, en kaipaa enempää teoriaa”.
”Ihan hyvä yhdistelmä esitellä ensin aihe ja sitten käsitellä asiaa ryhmissä”.
Eräs haastateltava myös ehdotti, että ryhmäkeskusteluissa voisi olla mukana useampi fasili-toija, jotta hitaat ryhmäläiset pääsevät paremmin keskustelussa vauhtiin. Menetelmän lisäksi haastateltavat ottivat esille alustuspuheenvuorojen tärkeyden.
”Olen sitä mieltä, että menetelmällä ei ole niin väliä, hyvä että tehdään yh-dessä jotain”.
”Luennotkin ovat hyviä, mutta pitää olla hyvä puhuja”.
”Puheenvuorot alustuksissa olivat todella hyviä ja mielenkiintoisia”.
”Pidin siitä, että aina sai kommentoida väliin, vaikka olisikin luentomainen alustus”.
Lähes kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että toiminnalliset, liikkumistakin vaati-vat menetelmät koulutuskerroilla olivaati-vat ajatuksia herättäviä.
Haastateltavilta pyydettiin kehittämisehdotuksia jatkoa varten. Eräs haastateltava ehdotti vielä enemmän ryhmäkeskusteluja sekä myös ryhmien kokoonpanon vaihtoa saman koulutus-kerran aikana, jolloin esimerkiksi vähemmän aktiiviseen ryhmään joutuessa saisi vielä toisen-kin mahdollisuuden hyvään keskusteluun. Haastateltavat pitivät yleisesti koulutuskertojen struktuuria hyvänä, mutta moni pohti hyvien keskustelujen ja käytänteiden jalkautumista käy-täntöön.
”Tulisi tarkkaan pohtia, miten kaikki hyvät vinkit ovat jatkossa hyödynnettä-vissä. Muuten tulokset jäävät ilmaan.”
”Olisi tärkeää, että jatkossa uudet projektipäälliköt saisivat jostain valmiiksi mietittyjä ratkaisuja”.
Puolet haastateltavista mainitsi haasteeksi sen, että koulutukseen osallistujat olivat erilaisissa hankkeissa ja toisilla ei ollut hanketta vielä lainkaan. Näin ollen jatkossa voisi hyvin organisoi-tua paremmin.
Moni haastateltava piti erityisesti siitä, että ryhmissä käsiteltiin oikeita hankkeissa esiintyviä haasteita ja asioita.
”Koulutuskerroille on kuitenkin hyvä tuoda pohdittavaksi sellaisia haasteita, joihin on mahdollista löytää konkreettisia ratkaisuehdotuksia, ei siis niinkään geneerisiä haas-teita”.