Valinnanvapauslakiehdotuksen 65 §:n mukaan suoran valinnan palveluntuottaja saa jokaisesta listautuneesta asiakkaasta maakunnan määrittelemän kiinteän korvauksen, jonka suuruus perus-tuu tarvetekijöihin. Asiakaskohtainen korvaus maksetaan siltä ajalta, jona suoran valinnan palve-luntuottaja on vastuussa 18 §:n mukaisista palveluista. Saman pykälän 3 momentin perusteella suun terveydenhuollossa kansallisia tarvetekijöitä ovat asiakkaiden ikä, sukupuoli, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät. Muissa suoran valinnan palveluissa tarvetekijöitä ovat asiakkaiden ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti ja muut sosioekonomiset tekijät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on 65 §:n 5 momentin mukaan oikeus saada painokertoi-mien määrittelemiseksi välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta maakunnilta, palveluntuottajilta, Eläketurvakeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, Tilastokeskuk-selta ja VäestörekisterikeskukTilastokeskuk-selta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi lisäksi käyttää salassa-pitosäännösten estämättä painokertoimien määrittelemiseksi välttämättömiä tietoja, jotka se on saanut sille säädettyjen muiden tehtävien hoitamista varten.
Perustuslakivaliokunnan mielestä valinnanvapauslakiehdotuksen 65 §:n sääntely on varsin epä-selvää. Mikäli tarkoituksena on, että jokaisesta suoran valinnan palveluntuottajan asiakkaaksi lis-tautuneesta maksetaan 65 §:n 3 momentissa mainittujen ominaisuuksien ja niitä koskevien pai-nokertoimien perusteella laskettava yksilöllinen korvaus, perustuu sääntely henkilötietoja käyttä-mällä tapahtuvaan luonnollisen henkilön ominaisuuksien arviointiin, ja sitä tulee siten arvioida asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuna profilointina. Profiloinnilla tarkoitetaan tietosuoja-asetuksen mukaan mitä tahansa henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa henkilötietoja käyttämällä arvioidaan luonnollisen henkilön tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia, erityisesti analysoidaan tai ennakoidaan piirteitä, jotka liittyvät muun ohella kyseisen luonnollisen henkilön terveyteen.
Tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa ilmaistun pääsäännön mukaan rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaa-valla tavastaa-valla merkittävästi. Tätä kieltoa ei kuitenkaan 22 artiklan 2 kohdan b alakohdan poikke-ussäännöksen mukaan sovelleta, jos profilointia muutoin tarkoittava päätös on hyväksytty unio-nin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa vahvistetaan myös asianmukaiset toimen-piteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi. Tällaiset päätökset eivät kuitenkaan 22 artiklan 4 kohdan mukaan saa perustua 9 artiklan 1 kohdassa tar-koitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin paitsi jos sovelletaan 9 artiklan 2 kohdan a tai g alakoh-taa ja asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etu-jen suojaamiseksi on toteutettu.
Viitatun erityisiä henkilötietoryhmiä koskevan 9 artiklan 1 kohdan perusteella muun muassa ter-veyttä koskevien tietojen käsittely on kiellettyä. Merkityksellistä siten on, voidaanko valinnanva-pauslakiehdotuksen 65 §:ssä tarkoitettuun käsittelyyn soveltaa 9 artiklan 2 kohdan a tai g alakoh-taa.
Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan sääntely tietojen käsittelystä ei tule sovel-lettavaksi, sillä valinnanvapauslain 65 §:n sääntely ei perustu suostumukseen. Valtioneuvoston valiokunnalle toimittaman selvityksen mukaan valinnanvapauslakiehdotuksen 65 §:ssä tarkoitet-tu tietojen käsittely voi perustarkoitet-tua g tai h alakohtaan. Artiklan g alakohdan mukaan erityisiin hen-kilötietoryhmiin kuuluvia tietoja saa käsitellä, jos se on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Edellytyksenä on lisäksi, että se on oikeasuhteinen ta-voitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.
Valtioneuvosto kiinnittää perustuslakivaliokunnalle antamassaan selvityksessä huomiota siihen, että g alakohdan nojalla voidaan mahdollistaa automatisoidut yksittäispäätöksetkin. Tämä on val-tioneuvoston mukaan välttämätöntä, jos kiinteän korvauksen määrittely katsotaan tietosuoja-ase-tuksen mukaiseksi automatisoiduksi yksittäispäätökseksi. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan valtioneuvoston viittaamaa alakohtaa tulee tulkita osana erityisiä henkilötietoryhmiä koskevan 9 artiklan sääntelyn kokonaisuutta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan 65 §:ssä ehdotettu sääntely on siten arvioitavissa ensisijaisesti 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan poikkeussäännöksessä asetettujen edellytysten valossa. Alakohdan mukaan käsittely on sallittua, mikäli se on tarpeen muun muassa terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suoritta-miseksi taikka terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallintoa varten unionin oi-keuden tai jäsenvaltion lainsäädännön perusteella ja noudattaen 3 kohdassa esitettyjä edellytyk-siä ja suojatoimia. Merkille pantavaa erityisesti on, että 9 artiklan 3 kohdassa viitataan nimen-omaisesti terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä koskeviin erityisiin salassapitovelvolli-suutta koskeviin vaatimuksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että tässä alakohdassa nimenomaan terveys- ja sosiaalihuollon tarkoituksiin suoritettavalle käsit-telylle asetettuja tiukempia edellytyksiä ei voi sivuuttaa sillä, että sääntelyä arvioidaan laajem-min käsittelyn ja tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa säädetyin tavoin myös profilointiin perustu-vat automatisoidut yksittäispäätökset sallivan g alakohdan valossa. Valiokunnan käsityksen mu-kaan g alakohta ei siten liene sovellettavissa ehdotettuun tietojen käsittelyyn.
Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kansallisen täytän-töönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim. PeVL 14/2018 vp, s. 7). Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkoin selvitettävä, mukautuuko ehdotettu sääntely tietosuoja-asetuksessa profiloinnilta ja automatisoidulta päätöksenteolta edellytettyyn. Valiokun-nan mielestä tietosuoja-asetuksen sääntely muodostaa tältä osin riittävät puitteet kansallisen sään-telyn perustuslainmukaisuudelle suhteessa perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattuun yksityis-elämän ja henkilötietojen suojaan.
Perustuslakivaliokunnan mielestä on selvää, että lainsäätäjän toimivaltaan ei voi kuulua yksityis-elämän suojan kannalta keskeisten arkaluonteisten tietojen käsittelystä säätäminen vastoin tieto-suoja-asetuksen sääntelyä. Valiokunta muistuttaa myös, ettei tietotieto-suoja-asetuksen kanssa ristirii-taista kansallista sääntelyä voi soveltaa EU-oikeuden etusijan vuoksi eikä kansallinen lainsäädän-tö muodosta tällaisessa tapauksessa asetuksen 6, 9 ja 22 artiklassa edellytettyä oikeusperustetta profilointiin ja automatisoituihin yksittäispäätöksiin. Mikäli valinnanvapauslakiehdotuksen 65 § osoittautuu tietosuoja-asetuksen vastaiseksi, se on poistettava lakiehdotuksesta tai sitä on muu-tettava niin, että se mukautuu tietosuoja-asetuksen sääntelyyn. Tämä on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan tämä voidaan tehdä esimerkiksi valtioneuvoston va-liokunnalle antamassa selvityksessä esitetyllä tavalla lisäämällä 1. lakiehdotuksen 74 §:ään sään-nös siitä, että korvaus maksetaan suoran valinnan palveluntuottajille yhtenä kokonaisuutena il-man asiakaskohtaista erittelyä. Valiokunnan käsityksen mukaan näin voidaan vähentää valtio-neuvoston selvityksessä mainittua riskiä siitä, että palvelujen tuottajan asiakkaille tosiasiassa määrättäisiin esimerkiksi tutkimuksia eri lailla riippuen siitä, paljonko heistä maksetaan kapitaa-tiokorvausta. Tällaisessa sääntelyratkaisussa sosiaali- ja terveysvaliokunnan on lisäksi varmistet-tava säännösperustaisesti, että mainituilla tuottajilla ei ole oikeutta saada tietoa asiakaskohtaises-ta profiilisasiakaskohtaises-ta.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että valinnanvapauslakiehdotuksen 65 §:n 5 momentin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi käyttää salassapitosäännösten estämättä painokertoimien määrittelemiseksi välttämättömiä tietoja, jotka se on saanut sille sää-dettyjen muiden tehtävien hoitamista varten. Tällaista ns. toissijaista käyttöä arvioidessaan perus-tuslakivaliokunta on korostanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn käyttötarkoitussidonnaisuu-den vaatimusta. Tietojen käyttämiseen varsinaisen keräämis- ja tallettamistarkoituksen ulkopuo-lelle jääviin tarkoituksiin on perustuslakivaliokunnan mukaan ollut syytä suhtautua kielteisesti esimerkiksi laajojen biometrisiä tunnisteita sisältävien rekisterien yhteydessä (PeVL 14/2009 vp, s. 4/II). Käyttötarkoitussidonnaisuudesta on voitu tällöin tehdä vain täsmällisiä ja vähäisiksi luon-nehdittavia poikkeuksia. Sääntely ei ole saanut johtaa siihen, että muu kuin alkuperäiseen tötarkoitukseen liittyvä toiminta muodostuu rekisterin pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyt-tötavaksi (PeVL 1/2018 vp, PeVL 14/2017 vp).
Tietojen toissijainen käyttö on esityksessä määritelty hyvin yleisluontoisesti, eikä tietoja ole ra-jattu esimerkiksi alkuperäisen käyttötarkoituksen, tietojen alkuperän tai tietojen arkaluonteisuu-den suhteen. Valiokunnan mielestä sääntelyä on syytä täsmentää olennaisesti. Tällainen täsmen-täminen on edellytyksenä sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjes-tyksessä.
4. Valinnanvapausjärjestelmä EU-oikeuden kannalta