Potilasturvallisuuskulttuurin arvioinnilla voi olla erilaisia tavoitteita ja lähtökohtia. kulttuurin arviointi voi liittyä vaaratapahtumien esiintymiseen ja raportointiin liittyen. Turvallisuus-kulttuuriarvioinnin avulla voidaan myös kehittää organisaation toimintaa tai arvioida kehittämis-toimenpiteiden vaikutuksia. Lisäksi turvallisuuskulttuurin arviointia voidaan käyttää säännöllisesti arvioitaessa potilasturvallisuuskulttuurin tilaa organisaatiossa.(Reiman, Pietikäinen & Oedewald, 2008.)
Turvallisuuskulttuurilla on laajat ja epäsuorat vaikutukset potilasturvallisuuteen. Näin ollen turvalli-suuskulttuurin arviointia voidaan käyttää organisaation potilasturvallisuuteen liittyvää turvallisuutta kehitettäessä. Turvallisuuskulttuurin arviointia on tehty pääsääntöisesti kyselyiden avulla. Kyselyi-den käyttöä turvallisuuskulttuurin arvioinnissa on kritisoitu. On esitetty, että ”kyselyillä voidaan saavuttaa vain kulttuurin tai ilmapiirin pintaraapaisu.” Kulttuurin syvätason saavuttamiseksi käytet-täväksi suositeltaisiinkin etnografisia menetelmiä, vaikkakin perusteelliset laadulliset analyysit ovat harvinaisia. Potilasturvallisuuskulttuurin arvioinnilla voi olla myös erilaisia tavoitteita. Turvalli-suuskulttuurin arviointi ja sen kehittäminen liittyvät toisiinsa. (Reiman ym. 2008, 2009.)
Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu turvallisuusriskien ja haittatapahtumien ennakointi ja arviointi.
Suomessa on käytössä näyttöön perustuvia potilasturvallisuuskulttuuria mittavia arviointimittareita,
kuten The Agency for Healthcare Research and Qualityn (AHRQ) kehittämä Hospital Survey On Patient Culture- mittari (HSOPSC) luotettavan tiedon saamiseksi organisaatiossa toteutuvasta poti-lasturvallisuuskulttuurista. Mittari on tarkoitettu turvallisuuskulttuurissa tapahtuvien muutosten seu-rantaan ja interventioiden vaikutusten arviointiin sairaalan henkilökunnan näkökulmasta. Sen psy-kometriset ominaisuudet on testattu monipuolisesti, laajoilla aineistoilla mittarin kehittämisen yh-teydessä Yhdysvalloissa. (THL 2012; AHRQ 2012.)
HSOPSC- mittari on käytössä useissa Euroopan maissa. HSOPSC – mittarin on testattu soveltuvan potilasturvallisuuskulttuurin arviointiin, sen kehittymisen seuraamisessa sekä potilasturvallisuus-kulttuurin interventioiden arvioimisessa sairaaloissa, hoitokodeissa ja avohoidossa, etenkin päivys-tyspoliklinikoille (The Health Foundation 2011). Mittarin on todettu olevan luotettava, pätevä ja antavan yleistettävissä olevia tuloksia useimpien osa-alueiden tutkimisen kohdalla. Mittarin päte-vyyttä arvioitaessa on kuitenkin todettu olevan heikkouksia liittyen ”henkilöstö” osa-alueeseen Työkalu on kuitenkin hyödyllinen arvioitaessa sairaaloiden tai sen eri yksiköiden vahvuuksia ja heikkouksia. (Blegen ym.2009.)
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella vuonna 2006 aloitetun Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hankkeen yhteydessä tutkittiin potilasturvallisuuskulttuuria neljässä sairaalassa Hospital Survey on Patient Safety Culture- mittarin suomalaisella versiolla. HSOPSC- mittari koos-tuu 12:sta osa-alueesta, sisältäen 42 väittämää, joiden avulla voidaan tutkia ja seurata potilasturval-lisuuskulttuurin tilaa ja sen kehittymistä sairaaloissa ja eri työyksiköissä. Mittari on myös suomen-nettu, kaksoiskäännetty ja kieliasu sekä sisältö tarkistettu suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltu-vaksi (Turunen, Partanen, Miettinen, Vehviläinen – Julkunen & Penttinen ym. 2008a, 2008b).
Kyselyllä saatujen tuloksien avulla löytyi potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia toimintajärjes-telmissä ja –prosesseissa. Tutkimustuloksien perusteella on tärkeää kehittää työkaluja ja käytäntöjä potilasturvallisuuden ongelmien tunnistamiseen, estämiseen ja virheistä oppimiseen. (Turunen ym.
2008a.) Libanonissa HSOPSC- mittarilla tehdyn tutkimuksen tulokset antoivat päättäjille kattavan lähtökohdan potilasturvallisuuden tilasta nyt ja sen kehittämistarpeista (El Jardalin ym. 2010).
AHRQ:n toimesta kehitetty PSCHO (The Patient Safety Climate in Healthcare Organisations) kyse-lymittari on tarkoitettu korkean luotettavuuden organisaatioille, kuten ilmailualalle. Kysekyse-lymittaris- Kyselymittaris-ta on tehty terveydenhuoltoalalle muunneltu versio. Kysely on Kyselymittaris-tarkoitettu sairaalan henkilöstölle, soveltuen yksilö- yksikkö- ja organisaatiotasolle. Mittari koostuu 38 väittämästä, jotka perustuvat
koskemaan organisaatiollisia tekijöitä (n=3), yksikköä koskeviin tekijöihin (n=2) yksilöä koskeviin tekijöihin (n=3) ja yhteen (n=1) lisätekijään. Mittari soveltuu käytettäväksi koko sairaalan henki-löstölle ja eri tyyppisiin sairaaloihin, edustaen eri tieteenaloja. Mittarin toimivuutta on hieman ky-seenalaistettu käytännössä täytäntöönpanojen arviointimahdollisuuksien suhteen toistuvissa mitta-uksissa. (The Health Foundation 2011.9
Potilasturvallisuuskulttuuria terveydenhuollossa on arvioitu myös muilla mittareilla. Muun muassa SAQ (Safety Attitudes Questionnaire)- kyselymittaria käytetään arvioitaessa terveydenhuollon työntekijän kokemuksia tiimityöstä ja turvallisuudesta. TämänTeksasin ylipiston kehittämän mitta-rin avulla voidaan mitata yleensä turvallisuuskulttuuriin liittyviä asenteita ja käyttäytymistä. SAQ-mittari sisältää tiimityöskentelyn, työtyytyväisyyden, johtamistapojen, turvallisuusilmapiirin, työ-olojen ja stressin tunnistamisen osa-alueisiin (Boyden ym.2006).
SAQ –mittaria voidaan käyttää eri toimialojen vertailussa, samoin kuin eri terveydenhuollon henki-löstöryhmien välillä, johon se on täysin validoitu. Toiseksi sen etuna on sen nopeus käytettäessä sen sisällöllisen lyhyyden takia. Mittaria voidaan käyttää seuratessa täytäntöönpanojen toteutumista toistuvasti. Mittari on käytössä USA:n lisäksi muun muassa Saksassa, Ruotsissa, Norjassa ja Kii-nassa. Työkalumittaria on arvosteltu sen tuodessa esille eroavuuksia esimerkiksi eri työyksiköiden, ammattiryhmien ja sairaaloiden välillä, muttei voi tuoda esille syitä eroavuuksille tai keinoja niiden lievittämiseksi. (The Health Foundation 2011).
HaiPro tarkoittaa haittatapahtumien raportointiprosessia. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavi-en tapahtumivaarantavi-en raportoinnin tietotekninvaarantavi-en työkalu, joka on myös Suomessa otettu laajasti käyttöön vuodesta 2005 lähtien. Työkalu on tarkoitettu organisaatioiden yksiköiden sisäiseen käyttöön poti-lasturvallisuuteen liittyvän toiminnan kehittämiseksi. Vaaratapahtumien raportointimenettelyä käy-tetään sekä julkisissa että yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa virheistä oppimiseksi. Vaa-ratapahtumilla tarkoitetaan kaikkia hoitoon liittyviä tapahtumia, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa haittaa potilaalle (Kinnunen, Keistinen, Ruuhilehto & Ojanen 2009). Henkilökunnan ak-tiivinen tiedottaminen vaaratapahtumista on yksi potilasturvallisuuden kehittämiseen vaikuttava keskeinen tekijä (Kinnunen & Peltomaa 2009).
Etenkin vakavat vaaratapahtumat tulee analysoida perusteellisesti. Analysoinnin tarkoituksena on selvittää vaaratapahtumien syntyyn vaikuttaneet tekijät ja olosuhteet. Analysoinnin tavoitteena on henkilöstön mahdollisuus oppia kokemuksesta ja välttää samankaltaiset vaaratilanteet jatkossa.
Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee vaaratapahtumien analysointiin käytettäväksi Root Cause Analysis (RCA) –työkalua. RCA on prosessi, joka alkaa vaaratapahtumien kulun selvittämisestä ja poikkeamien tunnistamisvaiheesta, päättyen toimenpiteisiin, joilla päätetään, miten turvallisuuden hallintaa organisaatiossa parannetaan. Suomessa työkalu on otettu käyttöön joissain sairaanhoitopii-reissä. (THL 2012.) Kirjallisuuskatsauksella saatujen tulosten mukaan organisaatioiden potilastur-vallisuus on parantunut RCA:n käyttöön oton jälkeen (Percapio, Watts & Weeks 2008). Vaarata-pahtumista oppimisen lisäksi RCA on auttanut kulttuurin luomisessa, jossa potilasturvallisuudesta on tullut osa arkipäivää organisaatioiden toiminnassa (Jensen 2006).
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalan potilasturvallisuuskulttuuria henkilöstön näkökul-masta systemaattisena kirjallisuuskatsauksena vuosien 2007 – 2012 tutkimuksista. Kirjallisuuskat-sauksen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa potilasturvallisuuskulttuurin tilasta sairaalassa.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset:
1. Millaisilla menetelmillä sairaalan potilasturvallisuuskulttuuria on tutkittu?
2. Millaisia tutkimustuloksia sairaalan potilasturvallisuuskulttuurista on saatu?
4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT