Porrassuunnittelu ja tilan muodon määrittäminen työmallien avulla

Porrastyypit voidaan jakaa suoriin ja kiertäviin portaisiin; suora porras tyyppeihin kuuluvat yksi-, kaksi-, kolme- ja nelisyöksyiset suorat portaat sekä kaarevasivuinen kaksisyöksyinen suora porras. Kiertäviä portaita ovat niin ikään suorasivuinen yksi- ja kaksi syöksyiset kiertävät portaat ja kaarevasivuinen yksi- ja kaksisyksyiset kiertävät portaat, sekä lisäksi tyypilliset kierreportaat. Gallerian portaiden tuli olla helppokulkuiset, joten askelman etenemän (askelman korkeus) nousuksi ohjeistus suositteli 150 millimetriä ja etenemäksi (askelman syvyys) noin 300 millimetriä. “Käyttökelpoisena portaana voidaan pitää 3000 millimetrin kerros korkeudella 18 askelman sisältävää porrasta, jonka nousu on 166,6 millimetriä”. Selvitin galleria tilaan sopivan porrastyyppi vaihtoehtoja, joihin sovitin mukaan askelmien soveltuvuudet gallerian toisen kerroskorkeuden mukaan RT-kortisto Portaat ja luiskat ohjeistuksen taulukossa esitettyjen esimerkkien avulla. Esimerkkitaulukossa oli eri kerroskorkeuksille laskettujen portaiden noususta ja etenemistä, sekä portaiden kaltevuuksista asteina. Helppokulkuisten portaiden suunnittelussa huomioin selkeän valaistuksen ja kestävät pintamateriaalit, niin että portaita käyttävän henkilön on turvallista kulkea ja erottaa porrasaskelmat muista tilan pinnoista.⁵²Portaiden rakentelu vei yllättävän paljon aikaa. Tein yhteensä yksitoista erilaista työmallia, joita tarkastelin Hepoahon kanssa ennen lopullisen työmallin tekoa asiakastapaamista varten.

52 Rakennustietosäätiö 2011, 3.

Kuva 18. Esimerkkejä suorista, kiertävistä ja kierreportaista. Kuva: Portaat ja liuskat RT 88-11018 ohje.

Kuva 19. Yksitoista työmallia. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Nimitän kapalevystä tekemiäni malleja pienoismallien sijaan työmalleiksi, koska pienoismalli tarkoittaa viimeisteltyä ja tarkkaa mallia, mistä näkyy lopulliset tilan muodot. Työmallit sen sijaan olivat viimeistelemättömiä versioita erilaisista tilan muodon ratkaisuista. Työmalleista karsiutui Hepoahon kanssa käytyjen keskustelujen myötä viisi mallia pois, koska niissä ongelmana olivat kapeat käytävät ja lepotasot tai ratkaisut tuntuivat muuten liian ahtailta ja luolamaisilta. Lisäksi Hepoahon mukaan osa työmallien porrasratkaisuista oli jopa turhaa “kikkailua”, koska ratkaisuissa portaat ikään kuin piiloutuivat tilan rakennelmiin.

Kuva 20. Parveketyyppinen toisenkerroksen muotoratkaisu kierreportaalla. Hylätty työmalli 1. Kuvaaja:

Riina Kittilä 2016. ja Kuva 21 (oik.). Hylätty työmalli 1. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Kuva 22. Suorasivuinen kaksisyöksyinen kiertävä porras lepotasolla. Hylätty työmalli 2.

Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016. ja Kuva 23 (oik.). Suorasivuinen kaksisyöksyinen kiertävä porras lepotasolla. Hylätty työmalli 2. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Kuva 24. Suorasivuinen kaksisyöksyinen kiertävä porras lepotasolla. Hylätty työmalli 3.

Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016. ja Kuva 25 (oik.). Suorasivuinen kaksisyöksyinen kiertävä porras lepotasolla. Hylätty työmalli 3. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Kuva 26. Suorasivuinen kaksisyöksyinen porras lepotasolla. Hylätty työmalli 4. Pohjapiirrosluonnos Riina ja Kittilä 2016. ja Kuva 27 (oik.). Suorasivuinen kaksisyöksyinen porras lepotasolla. Hylätty työmalli 4. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Kuva 28. U-porras lepotasolla. Hylätty työmalli 5. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016. ja Kuva 29 (oik.). U-porras lepotasolla. Hylätty työmalli 5. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Alkukarsinnan jälkeen kuusi työmallia jaoteltiin kolmeen eri kategoriaan: futuristisiin, klassisiin ja modernistisiin luokkiin. Futura 1 ja Futura 2 oli tavallisesta poikkeavia porras- ja pohjaratkaisuja. Futura 1 oli hullutteleva tila, missä tilaa läpileikkaa siksakki tyylinen porras, joka laskeutui toisen kerroksen nurkasta alakerran nurkkaan. Futura 2 työmallissa oli samoja piirteitä, mutta porras-muodostelma kulki seiniä pitkin jättäen keskelle avonaisen tilan. Koostin Futura 3:sta edellisten työmallien hyvät puolet. Futura 3 oli tyylitellympi ja jännittävämpi, sekä siinä oli enemmän narratiivisia ominaisuuksia.

Loppujen lopuksi työmalli osoittautui huonoksi tilaratkaisuksi, koska rakenneratkaisuiltaan portaat veivät liian paljon tilaa ja olisivat mahdoton toteuttaa samoiten kuin gallerian toinenkin kerros. Lisäksi Futura 3:n pohjaratkaisun takia seinille olisi vaikea ripustaa teoksia.

Kuva 30. Futura 1. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016.

Kuva 31 (oik.). Futura 2. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016.

Kuva 32. Futura 1 ja Futura 2 (oik.) Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Kuva 33. Futura 3 työmalli. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Klassikko työmallit olivat syystäkin perinteisiä, koska pohjaratkaisut hyödyntivät jokaisen seinän niin että tila aukesi yläkerran lattian keskeltä alakertaan. Tämän kaltaisia tilaratkaisuja löytyy kautta aikain erilaisista rakennuksissa niin muinaisissa arkistoissa ja roomalaisissa saleissa kuin barokki- ja jugendaikakauden julkisissa rakennuksissa.

Klassikko 1:ssä oli isohkot kierreportaat ja kaikille pitkille seinille oli mahdollista ripustaa teoksia esille. Toisen kerroksen pyöreä pääty rikkoi tilan kuutioista ilmettä ja antoi rytmiä. Klassikko 2 työmallin toisen kerroksen pohjaratkaisu oli monipuolisempi, koska porras aukeama on pienempi ja sijoittui keskelle toisen kerroksen päätyä ja näin ollen umpikujia ei tilassa pääse syntymään. Portaat olivat kapeat ja jyrkät ja siksi sen keskivaiheilla on puoliympyrän muotoinen levähdyspiste. Periaatteessa tässä ratkaisussa oli enemmän seinätilaa ripustaa esineitä kuin Klassikko 1:ssä. Klassikko 2:n vapaa aukko keskellä ja tyylitelty kaarevasivuinen kaksisyöksyinen porras olivat “se tilan juttu”. (katso seuraava sivulta).

Kuva 34. Klassikko 2. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016.

Kuva 35 (oik.). Klassikko 1. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016.

Kuva 36. Vasemmalla Klassikko 2 ja oikealla Klassikko 1 työmallit. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Viimeisen työmallisarjan nimesin Moderniksi, koska työmallien tilat olivat pelkistettyjä, minimaalisia ja rauhallisia. Ratkaisuissa korostui ylemmän kerroksen pyöreät leikkaukset ja rauhallisen kaarevat portaat. Moderni 1:ssä oli parvigalleria, josta kaareva porras laskeutuu pohjakerrokseen. Tilan avaruudellisuus on hienovaraista mutta ongelmallista, koska parvigallerian kerroksessa ei ole kuin yksi seinä käytettävissä keraamisten teosten seinälle ripustamiseen. Moderni 1 olisi ollut toimiva ratkaisu, jos galleriassa esiteltäisiin isoja maalauksia tai suuria keraamisia esineitä, jotka voitaisiin asettaa isoihin hyllyihin parven vastakkaiselle korkealle seinälle. Moderni 2:n yläkerran pohjaratkaisu oli kuin edellisen vastakohta, jossa ainoastaan portaan muoto oli sama. Muuten parvikerros oli samanlainen kuin Klassikko-työmalleissa.

Kuva 37. Moderni 2. Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016. ja Kuva 38 (oik.). Moderni 1.

Pohjapiirrosluonnos Riina Kittilä 2016.

Kuva 39. Vasemmalla Moderni 2 ja oikealla Moderni 1 työmallit. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Työmallit mahdollistivat squash-hallin todellisen koon hahmottamisen, joka helpotti tulevan museotilan mahdollisuuksien tutkimisen. Hepoahon mukaan työmallityöskentelyn ansioihin kuului, että olin niiden avulla tutkinut perusteellisesti tilan funktioita erilaisin esimerkein. Ne olivat mielenkiintoisia ehdotelmia, mutta sopimattomia Arktisen Keramiikkakeskuksen käyttötarkoitukseen. Futura 1:ssä ja 2:ssa oli rytmiin liittyviä positiivisia ominaisuuksia. Moderni-kategoriassa positiivista oli avaruudellisuus ja Klassikko-työmalleissa innostusta herätti tyhjän tilan käyttö ylemmän kerroksen keskellä. Palautin mieleeni Lanttojen vision kierreportaista avarassa tilassa ja tein siitä inspiroituneena uuden työmallin, Moderni 3, jossa yhdistyivät parvi, ajatus kuutiosta ja selkeä veistosmainen kierreporras. Squash-halli oli muodoltaan suorakulmio, joten pienempi kuutionmuotoinen tyhjä alue suorakulmion sisällä oli tehokas tilan ilmavuuden kannalta. Työmallista ilmenivät tilan toiminnollisuus

ja pääpiirteet, kuten ylemmän kerroksen liukuovi, parvi ja parven tuet sekä kolme metriä leveä kierreporras. Nyt tila oli avara ja tyylitelty. Tilaan mahtui runsaasti jalustallisia tasoja, seinille oli helppo asentaa hyllyjä ja katosta sai roikkumaan muutamia teoksia.

Kuva 40. Moderni 3 työmalli. Kuvaaja: Riina Kittilä 2016.

Moderni 3 työmallin jälkeen pohdin, kuinka saisin tilaan mahtumaan tarpeeksi erilaisia tasoja, jotta 100-200 kappaletta teoksia pystyttäisiin laittamaan tilaan esille. Tilan kapasiteetin maksimoimisen lisäksi pohdin kuinka sovittaisin tarpeeksi tilaa liikkumiselle sekä tilaa vierailijoille tarkastella teoksia, että vierailijat eivät käytävillä ohi kävellessä vahingossa pudota näyttelyesineitä lattialle. Niin pieneen tilaan kuin kuusikymmentä neliötä tuntui mahdottomalta saada näytille yli sata taideteosta.

Ongelma olisi mahdollisesti voinut ratketa erilaisilla hylly- tai ripustusjärjestelmillä ja jalustoilla, siellä missä ei ole seinää taustana. Ohjeistuksen mukaan kierreporras on normaalimitoissa 1400 millimetriä säteeltä, jotta kulku niissä olisi helppoa⁵³. Tein työmallin kierreportaat 1200 millimetrin säteellä, mikä tarkoittaa koko kierreportaan olevan halkaisijaltaan 3000 millimetriä leveä joka suuntaan. Hepoahon mielestä kierreporras kolmen metrin halkaisijalla oli vielä turvallinen kulkea ja kyseinen kierreporras olisi juuri sopiva Moderni 3:een.

53 Rakennustietosäätiö 2011, 6.

Tehtyäni pienoisversion kierreportaista Moderni 3:een aloin pohtia suoria portaita;

“Onko kierreporras varmasti oikea valinta. Toki se on mielenkiintoisempi kuin suorat portaat, mutta suoristakin portaista saisi hienot ja kevyen näköiset. Suorat portaat vievät periaatteessa yhden seinän keraamisilta esineiltä, mutta jättäisivät tilaa muille seinille ja toiseen kerrokseen enemmän lattiatilaa ja liikkumavaraa.⁵⁴ ”Pyörittelin vielä mielessäni saisinko lattiatilaa lisättyä, jos portaikko olisi kaarevasivuinen yksisyöksyinen kierreporras. Olin tehnyt aikaisemmin työmallin (hylätty työmalli 1), josta tarkistin oliko ajatuksessani järkeä. Totesin, että kaarevasivuinen kierreporras ei ollut kierreporrasta parempi vaihtoehto, koska se tarvitsi jopa 3500 millimetriä leveyttä ja syvyyttä noin 1800 millimetriä⁵⁵.