5 JÄTEPERÄISIÄ POLTTOAINEITA POLTTAVIEN LAITOSTEN
5.4 Polttotekniikoiden välinen vertailu
Korkeimpaan vuosihyötysuhteeseen pääsi Hovinsaaren voimalaitos, jossa oli biopolttoai-neita polttava kerrosleijukattila ja sen lisäksi maakaasua käyttävä kaasuturbiini, jätelämpö-kattila ja Högfors-jätelämpö-kattila. Voimalaitoskomponentteja ajetaan niin, että saadaan nostettua hyötysuhde mahdollisimman korkealle. Leijukerroskattilassa tosin poltettiin vain kierrä-tyspolttoaineita, mutta laitoskomponentteja ei voida tarkastella erikseen, koska ne ovat samassa höyrypiirissä, ja näin vaikuttavat toistensa vuosihyötysuhteisiin. Kymijärven voi-malaitoksessa, jossa oli pääkattilana perinteinen kivihiiltä pääpolttoaineena polttava höy-rykattila sekä tämän lisäksi myös maakaasua käyttävä kaasuturbiini ja kierrätyspolttoainet-ta käyttävä kaasutin, päästiin myös hyvään vuosihyötysuhteeseen etenkin sähköntuokierrätyspolttoainet-tannon osalta. Yleisin jätteenpolttotekniikka tarkastelluista laitoksista oli kierrätyspolttoaineen poltto kiertoleijukattiloissa. Teoriassa jätepolttoaineen suuri osuus vaikuttaa alentavasti voimalaitoksien sähköntuotannon hyötysuhteeseen. Kuvasta 4 nähdään, että
sekajätteen-polttolaitosten sähköntuotannon vuosihyötysuhteet ovat rinnakkaispolttolaitoksien hyö-tysuhteita selvästi alhaisemmat. Lisäksi nähdään, että Kauttuan voimalaitoksessa, jossa poltettiin kierrätyspolttoainetta suurimmalla polttoaineosuudella, jäätiin myös alhaisim-paan sähköntuotannon vuosihyötysuhteeseen rinnakkaispolttolaitosten osalta. Nämä seikat tarkastelussa tukevat siis aiemmin mainittua teoriaa jätepolttoaineen määrän vaikutuksesta hyötysuhteisiin. Kaikki sekajätteenpolttolaitokset perustuivat arinatekniikkaan. Niiden keskinäisistä tuloksista ei voida tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä, koska niiden käyt-tötarkoitus on hyvin erilainen. Kuvassa 4 on esitetty tarkasteltujen laitosten vuosihyötysuh-teet, sähköntuotannon vuosihyötysuhteen ja jätepolttoaineen osuudet polttotekniikkakoh-taisesti.
Kuva 4. Laitosten hyötysuhteet, sähköntuotannon hyötysuhteet ja jätepolttoaineiden osuudet polttotekniikoit-tain.
5.5 Tarkasteltavien laitosten käyttötarkoituksen vaikutus vuosi-hyötysuhteisiin
Sekajätteenpolttolaitoksista Turun jätteenpolttolaitos pääsi korkeimpaan hyötysuhteeseen.
Tämä johtuu ainoastaan siitä, että sen käyttötarkoitus on täysin erilainen. Se ei ole CHP-laitos, vaan tuottaa ainoastaan kaukolämpöä. Näin ollen höyrynarvoja voidaan pitää mata-lina eikä se vaikuta hyötysuhteeseen merkittävästi. Kotkan Hyötyvoimalassa tuotetaan sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Tällöin jätteiden epäpuhtauksista aiheutuva höy-rynarvojen alhaisuus taas vaikuttaa hyötysuhteeseen merkittävästi. Hyötyvoimalan tarkoi-tuksena on tuottaa prosessihöyryä ja sähköä alueen teollisuudelle sekä kaukolämpöä kau-kolämpöverkkoon. Laitoksen turbiinina on väliottolauhdeturbiini, jonka väliotoista otetaan prosessihöyry sekä kaukolämpö. Lauhdeperällä voidaan säätää sähköntuotantoa ja ajaa laudesähköä lämpökuorman ollessa pieni. Tästä johtuen Kotkan Hyötyvoimalassa päästiin parhaaseen sähköntuotannon vuosihyötysuhteeseen sekajätteenpolttolaitosten osalta. Rii-himäen jätteenpolttolaitoksen perimmäinen käyttötarkoitus on taas jätteen käsittely ja kau-kolämmön tuottaminen. Riihimäen jätevoimalan laitosalueella on paljon muutakin jätteen käsittelytoimintaa, jotka ovat kytköksissä jätteenpolttoprosessiin. Joidenkin jätteiden käsit-telyyn ennen polttoa käytetään jätevoimalasta saatua prosessihöyryä, joka on noin 3 % polttoaine-energiasta (Ekokem 2010, 35). Tätä energiamäärää ei voida kuitenkaan laskea vuosihyötysuhteeseen, jolloin se vaikuttaa vuosihyötysuhteeseen hieman alentavasti. Tuo-tetun, vähäisen sähkönenergian laitos käyttää kokonaan itse omaan jätteenkäsittelytoimin-taan. Tällainen, muuhun kuin voimalaitosprosessiin käytetty sähkö, lasketaan toki net-tosähköksi toisin kuin voimalaitoksen omakäyttösähkö.
Kierrätyspolttoainetta polttavien laitostenkin osalta käyttötarkoitus vaikuttaa hyvin paljon vuosihyötysuhteisiin. Hovinsaaren voimalaitos, jossa keskimääräinen vuosihyötysuhde oli korkein, toimii Kotkan kaukolämpöverkon peruskuorman tuottajana ympäri vuoden. Li-säksi se tuottaa prosessihöyryä viereiselle teollisuuslaitokselle, jonka lämmöntarve on mel-ko tasainen vuodenajoista riippumatta. Näin ollen, Hovinsaaren voimalaitoksen lämpö-kuorma on tasaista, eikä sen juurikaan tarvitse hukata energiaa lauhduttimen kautta ympä-ristöön. Pietarsaaren voimalaitoksen ensisijainen tarkoitus näyttää olevan sähkön tuottami-nen valtakunnan verkkoon. Se tuottaa tosin myös suuren osan Pietarsaaren alueella
tarvit-tavasta kaukolämmöstä sekä toimittaa prosessihöyryä lähialueen teollisuuslaitoksille. Pie-tarsaaren voimalaitoksen sähköntuotannon vuosihyötysuhde oli voimalaitoksista korkein, mutta kokonaisvuosihyötysuhde oli sen sijaan alhaisin. Sähköenergiaa tuotetaan Pietarsaa-ren voimalaitoksessa väliottolauhdeturbiinin avulla, jolloin sähkötehoa pystytään pitämään korkealla lämpökuormasta riippumatta. Näin ollen jos halutaan tuottaa paljon sähköä, eli ajaa turbiinia lauhdeteholla, se näkyy vuosihyötysuhteessa alentavasti lauhduttimen kautta hukkaan heitetyn lämmön takia. Eli jos voimalaitoksen ensisijainen intressi on sähkön tuo-tanto, se jää todennäköisesti varsin alhaiseen vuosihyötysuhteeseen. Vuosihyötysuhde jää suurella todennäköisyydellä alhaiseksi myös tilanteissa, jossa alueen lämmöntarve vaihte-lee suuresti ja ylimäärä lämpö joudutaan heittämään ajoittain hukkaan. Näin tapahtuu esi-merkiksi kesällä, kun asuinkiinteistöjen lämmöntarve on vähäinen. Tarkastelluista CHP-laitoksista kahdeksan yhdeksästä on rakennettu teollisuusalueelle, jolloin ne pystyvät toi-mittamaan lämpöä teollisuuslaitosten tarpeisiin. Näin ne pyrkivät varmistamaan lämmön hyödynnettävyyden vuodenajoista riippumatta. Voimalaitosten ajotapoihin ja vuosi-hyötysuhteisiin vaikuttavat toki monet muutkin tekijät, kuten vallitseva sähkön hinta, läm-mönhinta, polttoaineiden saatavuus, jätepolttoaineen laatu, päästörajat, lupaehdot, pienellä kuormalla ajamisen tekniset haasteet ym.
5.6 Tietojen oikeellisuuteen vaikuttavat tekijät
Kerätyt tiedot ovat siis kahta laitosta lukuun ottamatta saatu voimalaitosten yhteyshenki-löiltä suoraan sähköpostiviestillä tai sähköpostiviestin liitteenä valmiissa taulukossa. Tieto-jen luotettavuutta on vaikea arvioida, koska tietoTieto-jen oikeellisuus on täysin energiayhtiöiden tai voimalaitoksen yhteyshenkilön antaman tiedon varassa. Tietojen oikeellisuutta on ulko-puolisen mahdoton varmistaa. Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa alkuperäisen tiedon lähde ja mahdollisesti erilaiset laskentatavat vuodessa käytetyille polttoaine-energia määrille ja muut systemaattiset virheet. Jätteen lämpöarvon määrityksessä tai arvioinnissa saattaa olla eroja laitosten välillä. Jätepolttoaineiden lämpöarvo saatetaan mitatta joissakin laitoksissa vain harvoin, jolloin keskimääräiseen lämpöarvoon saattaa syntyä jonkin verran virhettä.
Satunnaisia virheitä on mahdollisesti saattanut syntyä tiedon välitysvaiheessa, esimerkiksi näppäilyvirheistä tietoja taulukoitaessa tai kirjoittaessa tietoja sähköpostiin tai jos yhteys-henkilö on esimerkiksi epähuomioissa antanut tuotetun nettosähköenergian sijasta
brut-tosähköenergian määrän. Tulokset vaikuttavat kuitenkin järkeenkäyviltä ja kokonaisuuden kannalta mahdollisien virheiden vaikutus tuloksiin on todennäköisesti pieni.
6 YHTEENVETO
Tässä työssä verrattiin sekajätteen ja kierrätyspolttoaineiden energiahyödyntämisen hyö-tysuhteita jätteenpolttolaitosten vuosihyötysuhteiden avulla. Työssä selvitettiin kirjallisuu-den avulla sekajätteen ja kierrätyspolttoaineikirjallisuu-den tärkeimmät jätteenpolttotekniikat sekä niiden edut ja haitat. Voimalaitosten hyötysuhteiden määritys selvitettiin kirjallisuuden teorian avulla. Varsinaisessa työn toteutusosiossa kerättiin tietoa Suomessa käytössä ole-vista sekajätettä tai kierrätyspolttoaineita polttaole-vista laitoksista pää-asiassa yhteydenotoilla sähköpostitse ja puhelimitse jätteenpolttolaitosten yhteyshenkilöihin. Tarkoituksena oli saada riittävät tiedot kustakin voimalaitoksesta 2-3 vuodelta vuosihyötysuhteiden laskemi-seksi. Tarvittavat tiedot saatiin kolmelta sekajätteenpolttolaitokselta ja seitsemältä kierrä-tyspolttoaineita polttavalta voimalaitokselta. Tiedot ja tulokset taulukoitiin ja tehtiin vertai-lua eri polttolaitosten välillä vuosihyötysuhteisiin pohjautuen. Tavoitteena oli tehdä myös johtopäätöksiä jätteenpolttolaitosten vuosihyötysuhteisiin vaikuttavista tekijöistä.
Tuloksista oletetusti ilmeni, että kierrätyspolttoainetta rinnakkaispolttoaineena polttavat voimalaitokset pääsevät keskimäärin korkeimpiin vuosihyötysuhteisiin kuin sekajätteen-polttolaitokset, etenkin sähköntuotannon osalta. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä päätelmää rinnakkaispolton paremmuudesta, koska polttoaineena on täysin eri jäte erilaisine ominai-suuksineen ja taustalla on myös erilaiset jätteen syntylähteet, keräysjärjestelmät sekä mate-riaali- ja energiavirrat. Kaikki tarkastelussa mukana olleet laitokset paitsi Turun sekajät-teenpolttolaitos olivat CHP-laitoksia. Yleisin jätteenpolttotekniikka tarkastelluista laitok-sista oli kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto kiertoleijukattilassa (CFB). Tarkastelluista kierrätyspolttoainetta polttavista voimalaitoksista parhaimpiin vuosihyötysuhteisiin pääsi-vät laitokset, jotka polttivat REF:iä noin 6 % polttoaineosuutena, sähköntuotannon vuosi-hyötysuhteen ollessa noin 22 %. Tuloksista voi päätellä, että korkea jätepolttoaineen osuus poltossa vaikuttaa alentavasti sähköntuotannon vuosihyötysuhteeseen. Syy tähän on
suuris-ta haitsuuris-ta-aineiden määristä johtuva korroosioriski, jonka suuris-takia tuorehöyrynarvoja joudusuuris-taan pitämään matalina.
Saatujen tietojen ja tulosten pohjalta oli helppo havaita, että voimalaitosten käyttötarkoitus vaikuttaa voimakkaasti voimalaitosten vuosihyötysuhteisiin; jos intressinä on ensisijaisesti sähkön tuottaminen, jäädään melko varmasti alempaan kokonaisvuosihyötysuhteeseen.
Monet laitokset, joiden sähköntuotannon vuosihyötysuhde on alhainen ja tuottavat pää-asiassa lämpöä, pääsevät usein taas varsin korkeisiin kokonaisvuosihyötysuhteisiin. Tar-kastelussa tällaiset laitokset toimivat alueen peruskaukolämpökuorman tuottajina tai sijait-sivat paikalla, jossa ne pystyvät toimittamaan lämpöä tasaisesti ympäri vuoden lähialueen teollisuuslaitoksille. Kokonaishyötysuhteen aleneminen korkealla sähköntuotantoteholla ajaessa johtuu suuremmasta lauhduttimen kautta hukkaan menevästä lämmön määrästä. Ei siis kannata aina polttaa jätettä juuri tietynlaisessa polttolaitoksessa ainoastaan laitoksen korkeiden nimellishyötysuhteiden takia, vaan ennemmin laitoksessa, joka pystyy kasvat-tamaan mahdollisimman paljon alueen energiantuotannon kokonaismäärää. Esimerkiksi alueelle, jonka energiantuotanto perustuu CHP:hen suhteellisen korkealla rakennusasteella, ei kannata välttämättä rakentaa mahdollisimman korkean kokonaishyötysuhteen omaavaa jätteenpolttolaitosta, jos sen sähköntuotannon hyötysuhde on matala. Eli jos kaukolämpö-verkkoon kytketään vain vähän sähköä tuottava jätteenpolttolaitos, alueen energiantuotan-tojärjestelmän sähköntuotantomäärä alenee. Mitään yleistä sääntöä taloudellisesta eikä myöskään ympäristöllisestä kannattavuudesta voida kuitenkaan tehdä, koska tapaukset ovat aina tilannekohtaisia ja taloudelliseen kannattavuuteen sekä myös ympäristönäkökoh-tiin liittyy monia eri tekijöitä. Selvää on, että jätteenpolttolaitoksella tuotetulla energialle pitää todellisuudessa löytyä aina käyttöä sähkönä tai lämpönä. Kokonaisuudessaan, seka-jätteen ja kierrätyspolttoaineen energiahyödynnettävyyteen ja vuosihyötysuhteisiin vaikut-tavat siis jätteenkeräyskäytännöt ja syntypaikat, jätteen laatu ja palamistekniset ominaisuu-det, alueen lämmön ja sähkön tarve, polttotekniikka sekä myös yksittäisten voimalaitosten nimelliset eli ideaalitehoihin perustuvat hyötysuhteet.
LÄHTEET
Ajanko, Sirke et al. 2005. Jätteiden syntypaikkalajittelujärjestelmän ja käsittelytekniikan vaikutus kierrätyspolttoaineen laatuun [verkkodokumentti]. Espoo: 2005 [viitattu
7.10.2011]. VTT tiedotteita 2317. 83 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2005/T2317.pdf
Alakangas, Eija. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia [verkkodoku-mentti]. Espoo: 2005 [viitattu 7.9.2011]. VTT tiedotteita 2045. 172 s. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
Alholmens kraft. 2010. Vuosiraportti 2010, 2009, 2008 [Alholmens kraft:n www-sivuilla].
[viitattu 20.9.2011]. 3 WWW-sivua. Saatavissa:
http://www.alholmenskraft.com/fi/environment/report_2010.htm (etusivu).
Ekokem. 2010. Ekokem-konsernin Yhteiskuntavastuuraportti 2009 [verkkodokumentti].
[viitattu 7.9.2011]. 58 s. Saatavissa: www.ekokem.fi/.../ekokem-konsernin_ymparistovastuuraportti_2009.pdf
Huhtinen, Markku. 1997. Höyrykattilatekniikka. Helsinki: Oy Edita Ab. 316 s. ISBN 951-37-1327-X.
Jätelaitosyhdistys. 2011. Rumpu-uunit. [Jätelaitosyhdistyksen www-sivuilla]. [viitattu 7.10.2011] Saatavissa: http://www.jly.fi/energia33.php?treeviewid=tree3&nodeid=33
Kaikko, Juha. 2009. Voimalaitosopin perusteet. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Luen-tomoniste [verkkoympäristö]. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto [viitattu 7.10.2011]. 14 s. Saatavissa: Suojattu verkko, vaatii käyttöoikeudet.
Kauppinen, Maarit. 2011. Aineistoa kandidaatintyöhöni [yksityinen sähköpostiviesti].
Vastaanottaja: Lauri Anttila. Lähetetty 20.9.2011 klo 15.11 (GMT +0200).
Koskinen, Joni. 2006. Jätteen rinnakkaispolton rooli ja rajaehdot Suomen jätestrategiassa.
Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. Tausta selvitys Osa 1 [verkkodokument-ti]. Helsinki: Edita Prima Oy [viitattu 11.10.2011]. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2006. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59095
Kymenlaakson Jäte. 2011. Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset [verkkodo-kumentti]. 1.1.2011 [viitattu 11.10.2011]. 43 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.kymenlaaksonjate.fi/yhtio/jatehuoltomaarays.pdf
Lahti Energia. 2010. Vuosikertomuksen taulukot. 2010 [verkkodokumentti]. [viitattu 23.8.2011]. 40 s. Saatavissa: Intranet yrityksen sisäisessä käytössä, vaatii salasanan.
Lahti Energia. 2009. Vuosikertomuksen taulukot. 2009 [verkkodokumentti]. [viitattu 23.8.2011]. 40 s. Saatavissa: Intranet yrityksen sisäisessä käytössä, vaatii salasanan.
Lappeenrannan kaupunki. 2002. Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset 1.1.2002 [verkkodokumentti]. [viitattu 11.10.2011]. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11450))
Mroueh, Ulla-Maija et al. 2007. Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvi-huonekaasupäästöjen vähentämisessä [verkkodokumentti]. Helsinki: Edita Prima Oy [vii-tattu 11.10.2011]. VTT tiedotteita. 170 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2402.pdf
Myllymaa, Tuuli et al 2008a. Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kus-tannukset – jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta [verkkodoku-mentti]. Helsinki: Kirjapaino Oy [viitattu 11.10.2011]. Suomen ympäristökeskus. 192 s.
Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92490
Myllymaa Tuuli et al. 2008b. Jätteiden kierrätyksen ja polton käsittelyketjujen ympäristö-kuormitus ja kustannukset. Inventaarioraportti [verkkodokumentti]. Helsinki: Kirjapaino
Oy [viitattu 7.10.2011]. Suomen ympäristökeskus. 82 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92490
Mäkelä, Hanna. 2011. Aineistoa kandidaatintyöhöni [yksityinen sähköpostiviesti]. Vas-taanottaja: Lauri Anttila. Lähetetty 9.9.2011 klo 13.20 (GMT +0200).
Mäki, Timo. 2011. Aineistoa kandidaatintyöhöni [yksityinen sähköpostiviesti]. Vastaanot-taja: Lauri Anttila. Lähetetty 20.9.2011 klo 14.27 (GMT +0200).
Novox Oy. 2009. Jätteiden energiakäytön vaihtoehtojen tarkastelu. Energiatehokkuus ja materiaalivirrat [verkkodokumentti]. [viitattu 10.10.2011]. 18 s. Saatavissa
PDF-tiedostona:
http://www.ymparistoyritykset.fi/files/yyl/pdf/Jatteiden_energiakayton_tarkastelu_energiat ehokkuus_ja_materiaalivirrat_lopullinen.pdf
Saarinen, Risto. 2009. Jätteenkäsittelylaitostilanne Suomessa - Jätteenpolttolaitokset, kaa-topaikat, kompostointilaitokset, biokaasulaitokset [verkkodokumentti]. [viitattu
11.10.2011]. Luento jätealan neuvottelupäivillä Oulussa 24.-25.3.2009. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101054&lan=fi
Tchobanoglous et al. 1993. Integrated Solid Waste Management - Engineering Principles and Management Issues. McGraw-Hill, inc. 978 s. ISBN 0-07-112865-4.
Teirasvuo Niina. 2011. Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamistek-nisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella. Diplomityö. Lappeenrannan teknil-linen yliopisto, Ympäristötekniikan koulutusohjelma. Lappeenranta. 122 s.
Tilastokeskus. 2009. Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2009 [verkkodokumentti]. [viitattu 11.10.2011]. Saatavissa:
http://www.stat.fi/til/jate/2009/jate_2009_2010-11-23_tau_001_fi.html
Turtiainen, Joona. 2011. Aineistoa kandidaatintyöhöni [yksityinen sähköpostiviesti]. Vas-taanottaja: Lauri Anttila. Lähetetty 28.9.2011 klo 16.58 (GMT +0200).
Vesanto. 2006. Jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakir-jan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä [verkkodokumentti]. Helsinki: Oy Edita Ab [viitattu 11.10.2011]. SYKE. 102 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=54918
Ympäristölupapäätös 12.10.2005. Pohjois-Suomen Ympäristölupavirasto [verkkodoku-mentti]. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 41 s. Dnro Psy-2003-y-185. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42287
Ympäristölupapäätös 12.9.2006. Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 28 s. Dnro KAS-2005-Y-493-111. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=56438&lan=fi
Ympäristölupapäätös 15.10.2004. Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus [verkkodokument-ti]. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 34 s. Dnro KAS-2003-Y-706-111. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=24976&lan=sv
Ympäristölupapäätös 20.3.2008. Itä-Suomen Ympäristölupavirasto [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 13 s. Dnro ISY-2007-Y-269. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=82457
Ympäristölupapäätös 20.4.2006. Hämeen Ympäristökeskus [verkkodokumentti]. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 66 s. Dnro HAM-2004-Y-443-111. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=49833
Ympäristölupapäätös 29.12.2005. Lounais-Suomen Ympäristökeskus [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 36 s. Dnro LOS-2004-Y-1072-111. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=45116&lan=sv
Ympäristölupapäätös 30.11.2006. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto [verkkodokument-ti]. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 57 s. Dnro LSY-2006-Y-131. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59953&lan=sv
Ympäristölupapäätös 30.9.2009. Lounais-Suomen Ympäristökeskus [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 44 s. Dnro LOS-2008-Y-275-111. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=109380&lan=fi
Ympäristölupapäätös 4.7.2005. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 28 s. Dnro LSY-2004-Y-208. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=37686
Ympäristölupapäätös 7.12.2006. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto [verkkodokumentti].
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa [viitattu 11.11.2011]. 124 s. Dnro:t LSY2003Y426, LSY2005Y106. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60144
Ympäristöministeriö. 2008. Kohti kierrätysyhteiskuntaa [verkkodokumentti]. Helsinki:
Edita Prima Oy [viitattu 11.10.2011]. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. 54 s. Saatavissa PDF-tiedostona:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=91466&lan=fi
Ympäristö 2008. Jätteenpoltto [Ympäristöministeriön www-sivuilla]. Päivitetty 11.8.2008 [viitattu 11.11.2011]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21142&lan=fi
SEKAJÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN TIEDOT JA LASKETUT TUNNUSLUVUT
1. Hyötyvoimala/Kotkan Energia Oy
Kotkan Hyötyvoimalassa poltetaan pääasiassa yhdyskuntajätteitä, jotka sisältävät paperia ja kartonkia, tekstiilejä, puuta, ja sekalaisia yhdyskuntajätteitä. Yhdyskuntajätteen tarve on 75 000–100 000 tonnia vuodessa. Yhdyskuntaperäisen jätteen osuus polttoaineista on noin 90 % ja teollisuudesta peräisin olevan jätteen 10 %. Hyötyvoimalassa on jätettä polttava arinakattila (36 MW). Laitoksella tuotetaan sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Tur-biinissa on väliottoja prosessihöyryn ja kaukolämmön toimituksia varten. Lisäksi turbiini on varustettu ns. lauhdeperällä, jolloin on tarvittaessa mahdollista ajaa lauhdesähköä läm-pökuorman ollessa pieni. (Ympäristölupapäätös 15.10.2004, 3-5) Taulukossa 8 on esitetty hyötyvoimalan polttoaine- ja tuotantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 7. Kotkan Hyötyvoimalan polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Mäkelä, sähköpostiviesti 9.9.2011).
2010 2009
Polttoaineet GWh GWh
Jäte+tukipolttoaine 269 227
Tuotanto GWh GWh
Sähkö 30 27
Prosessihöyry 106 93
Kaukolämpö 33 27
Yhteensä 168 147
Tunnusluvut
Jätepolttoaineen osuus 100 % 100 %
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 11 % 12 %
Vuosihyötysuhde 63 % 65 %
Hyötyvoimala/Kotkan Energia Oy arinakattila
2. Riihimäen jätevoimala/Ekokem Oy
Riihimäen jätevoimalassa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, joka on peräi-sin kotitalouksilta, kaupan alalta ja teollisuudesta. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen tarve on noin 70 000 – 120 000 tonnia vuodessa. Arinatekniikkaan perustuva jätevoimala tuottaa höyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Laitosta käytetään ympärivuotisesti. (Ympäristö-lupapäätös 20.4.2006, 6-9.) Lisäksi laitosalueella on kaksi korkealämpötilarumpu-uunia, jotka ovat jätevoimalan kanssa samassa höyrypiirissä. Riihimäen laitosalueella on myös paljon muuta jätteenkäsittelytoimintaa, joihin suuri osa tuotetusta energiasta käytetään.
(Ekokem 2010,18.) Taulukossa 9 on esitetty Riihimäen jätevoimalan polttoaine- ja tuotan-totiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 8. Riihimäen jätevoimalan polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Ekokem 2010, 35).
3. Turun jätteenpolttolaitos/Turun Seudun Jätehuolto Oy
Turun Jätteenpolttolaitos on toiminut jo vuodesta 1975 lähtien. Se toimii Turun kaupungin kaukolämmön peruskuormalaitoksena ja tuottaa siis pelkää kaukolämpöä. Laitoksessa pol-tetaan yhdyskuntajätteitä noin 50 000 tonnia vuodessa. Jätteitä polpol-tetaan kahdella saman-laisella polttolinjalla. Poltto perustuu arinatekniikkaan. (Ympäristölupapäätös 30.9.2009, 6)
2010 2009
Jätepolttoaineen osuus 100 % 100 %
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 4 % 4 %
Vuosihyötysuhde 74 % 64 %
Riihimäen jätevoimala/Ekokem Oy arinakattila, 2 rumpu-uunia (ongelmajäte)
Taulukossa 10 on esitetty Turun jätteenpolttolaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 9. Turun jätteenpolttolaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Niemelä, sähköpos-tiviesti 22.9.2011).
2010 2009
Polttoaineet GWh GWh
Sekajäte 125 130
Tuotanto GWh GWh
Kaukolämpö 95 96
Tunnusluvut
Jätepolttoaineen osuus 100 % 100 %
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 0 % 0 %
Vuosihyötysuhde 76 % 74 %
Turun jätteenpolttolaitos/Turun Seudun Jätehuolto Oy arinakattila
RINNAKKAISPOLTTOLAITOSTEN TIEDOT JA LASKETUT TUNNUSLUVUT
4. Hovinsaaren voimalaitos/Kotkan Energia Oy
Hovinsaaren voimalaitoksella saa polttaa REF 1 ja 2 –laatuluokan kierrätyspolttoainetta, jonka tarve on enintään 18 000 tonnia vuodessa. Laitoksella on kolme energiaa tuottavaa yksikköä: kombilaitos, biopolttolaitos ja Högfors-kattila. Kiinteän polttoaineen biopoltto-laitos perustuu leijukerrostekniikkaan. Voimalaitoksella on kaksi höyryturbiinia, joista toinen on myöhemmin muutettu vastapaineturbiiniksi. Laitoksella tuotetaan sähköä CHP-tuotantona sekä lauhdeCHP-tuotantona. Hovinsaaren voimalaitos toimii Kotkan kaukolämpö-verkon peruskuorman tuottajana ympäri vuoden, ja lisäksi se tuottaa prosessihöyryä vierei-selle Danisco Sweeteners Oy:lle, jonka lämmön tarve on melko tasainen ympäri vuoden.
(Ympäristölupapäätös 12.9.2006, 4-6.) Taulukossa 11 on esitetty Hovinsaaren voimalai-toksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 10. Hovinsaaren voimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Mäkelä, sähköpos-tiviesti 9.9.2011).
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 23 % 21 % 25 %
Vuosihyötysuhde 84 % 86 % 81 %
Hovinsaaren voimalaitos/Kotkan Energia Oy kerrosleijukattila, kombilaitos, Högfors kattila
5. Kauttua voimalaitos/Fortum Power and Heat Oy
Voimalaitoksella saa polttaa REF 1 ja 2 –laatuluokan kierrätyspolttoainetta, jonka tarve on enintään 58 000 tonnia vuodessa. Laitoksella on 65 MW kiinteän polttoaineen Pyroflow kiertoleijukattila. Voimalaitoksella on käytössä vastepaineturbiini sekä lauhdeturbiini, jota käytetään vain ajoittain. Laitoksella tuotetaan Kaukolämpöä peruskuormatuotantona Euran kunnan alueelle ja lisäksi se toimittaa höyryä teollisuuden tuotantolaitoksille. Sähköä tuo-tetaan pääosin vastapainemenetelmällä vaihtelevina määrinä lämmöntuotannosta riippuen teollisuuden käyttöön. Lauhdemenetelmällä tuotetun sähkön osuus kokonaissähköntuotan-nosta on ollut 0 – 4 %. Voimalaitos toimii läpi vuoden ympärivuorokautisesti. (Ympäristö-lupapäätös 4.7.2005, 6-9.) Taulukossa 12 on esitetty Kauttua voimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 11. Kauttua voimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Turtiainen, Sähköpos-tiviesti 28.9.2011).
2010 2009 2008
Polttoaineet GWh GWh GWh
Kivihiili 16 11 6
Kevyt polttoöljy 25 1 63
Turve 103 116 42
Prosessihöyry ja lämpö 259 229 243
Yhteensä 297 262 272
Tunnusluvut
Jätepolttoaineen osuus 61 % 59 % 67 %
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 10 % 10 % 8 %
Vuosihyötysuhde 77 % 78 % 78 %
Kauttua voimalaitos/Fortum Power and Heat Oy kiertoleijukattila
6. Kajaanin höyryvoimalaitos/Kainuun Voima Oy
Kajaanin höyryvoimalaitoksella saa polttaa REF II –laatuluokan kierrätyspolttoainetta, joka koostuu syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä (paperi ja pahvi, muovi ja puu).
Laitoksen pääkattila on 260 MW kiinteän polttoaineen Pyroflow-kiertopetikattila. Lisäksi laitoksella on vara- ja huippukuormakäytössä oleva 133 MW raskasöljykattila. Voimalai-toksella tuotetaan höyryä UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaalle, kaukolämpöä Kajaanin Lämpö Oy:n verkkoon sekä vastapainesähköä ja lauhdesähköä yhtiön osakkaille sähkö-verkkoon. (Ympäristölupapäätös 12.10.2005, 5-6.) Taulukossa 13 on esitetty Kajaanin höyryvoimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnuslu-vut.
Taulukko 12. Kajaanin höyryvoimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Kauppinen, sähköpostiviesti 20.9.2011).
7. Kymijärven voimalaitos/Lahti Energia Oy
2010 2009 2008
Polttoaineet GWh GWh GWh
Turve 402 232 526
Metsäenergia 461 324 404
Kuori, puu + muu puu-pa 123 87 416
Ratapölkkyhake 112 98 77
Sähköntuotannon vuosihyötysuhde 24 % 20 % 23 %
Vuosihyötysuhde 58 % 68 % 67 %
Kajaanin höyryvoimalaitos/Kainuun Voima Oy kiertoleijukattila
Kymijärven voimalaitoksella poltetaan lajiteltua yhdyskuntajätettä (REF). Laitoksella on höyrykattila (350 MW) ja höyryturbiini (130 MW) sekä kaasuturbiini (140 MW) ja sen jälkeinen pakokaasukattila (80 MW). Kaasuttimella (60 MW) tuotetaan kierrätyspolttoai-neesta tuotekaasua poltettavaksi höyrykattilassa. Kierrätyspolttoaineen tarve on noin 35500 tonnia vuodessa. Voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. (Ympäristölupapäätös 20.3.2008, 2-3.) Taulukossa 14 on esitetty Kymijärven voimalaitoksen polttoaine- ja tuo-tantotiedot sekä lasketut hyötysuhteiden tunnusluvut.
Taulukko 13. Kymijärven voimalaitoksen polttoaine- ja tuotantotiedot sekä tunnusluvut (Lahti Energia 2010, 2009).
8. Pietarsaaren voimalaitos/Oy Alholmens Kraft AB
Voimalaitoksella saa polttaa REF I ja II –laatuluokan kierrätyspolttoainetta.
Voimalaitoksella saa polttaa REF I ja II –laatuluokan kierrätyspolttoainetta.