Pohjavesimuodostumat luokitellaan niiden kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella hyväksi tai huonoksi. Luo-kittelu tehdään riskialueiksi nimetyille pohjavesimuodostumille, joilla ihmistoiminta uhkaa veden laatua tai mää-rää. Mikäli riskinarvioinnissa ei ole tunnistettu ihmistoiminnan aiheuttamia paineita, pohjavesien tilan katsotaan olevan hyvä.
Pohjavesien määrällistä tilaa arvioitaessa seurataan, vaikuttaako ihmistoiminta pohjaveden pinnan kor-keuteen. Tämä voi huonontaa oleellisesti pohjavesimuodostuman tilaa, vaikuttaa pohjavedestä riippuvaisiin maaekosysteemeihin tai johtaa siihen, ettei pintavesien ympäristötavoitteita saavuteta.
Pohjavesien kemiallisen tilan arvioinnissa verrataan pohjavedessä todettujen haitallisten aineiden pitoi-suuksien vuosikeskiarvoja pohjavedelle asetettuihin ympäristönlaatunormeihin sekä tarkastellaan, miten pi-toisuudet mahdollisesti vaikuttavat muuhun ympäristöön, erityisesti pohjavesiin liittyviin pintavesiin ja maa-ekosysteemeihin sekä pohjaveden käyttöön juomavetenä.
Seurantaohjelmat tarkistetaan
Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmien tarkistamisessa otetaan huomioon uudet vesimuodostumat, vesiym-päristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden seuranta, biologisen seurannan laajentaminen sekä vesimuo-dostumien ryhmittely. Seurantoja varten on kehitetty uusia työkaluja ja menetelmiä, yhtenä esimerkkinä kau-kokartoitus.
Vesimuodostumille asetetaan ympäristötavoitteet
Vesienhoidon alkuperäisenä ympäristötavoitteena on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisissä vesien-hoitosuunnitelmissa arvioitiin tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta ja esitettiin arvio tavoitteiden saavut-tamisen aikataulusta. Kuormitetuimmilla ja moniongelmaisilla alueilla tavoiteaikataulua jouduttiin pidentä-mään lainsäädännön sallimilla kuudella tai 12 vuodella joko vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Direktiivin salli-maa tavoitteiden lieventämistä ei Suomessa ole otettu toistaiseksi käyttöön.
Kolmannella suunnittelukierroksella ympäristötavoitteet tarkistetaan käyttäen hyväksi toimenpiteiden to-teuttamisen seurannasta saatavaa tietoa, uutta pinta- ja pohjavesien luokittelua, toimenpiteiden suunnittelua sekä tietoa toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista.
Ympäristötavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon erityiset alueet, joita ovat talousveden ottoon käy-tettävät vedet, vedestä riippuvaisiin Natura 2000 -alueisiin liittyvät vedet ja EU-uimarantoihin liittyvät vedet.
Lisäksi tarkastellaan keinotekoisiksi tai voimakkaaksi muutetuiksi nimettyjen vesien tärkeitä käyttömuotoja sekä vesienhoitoalueelle kaavailtuja uusia, merkittäviä hankkeita. Näillä on omat lakisääteiset menettelynsä sen arvioimiseksi, onko vesienhoidon yleisistä tavoitteista mahdollista tietyiltä osin poiketa.
Toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä eri tahojen kanssa
Vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan toimialoittain, mutta aiem-paa enemmän tarkastellaan myös eri toimintojen ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksia. Toimenpiteiden ja toi-menpidevaihtoehtojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta arvioidaan.
Toimenpiteiden toteutumisen seurantaa varten kehitetään mittareita. Myös toimenpiteiden toteutusta tukevia ohjauskeinoja ja hyötyjen arviointia kehitetään. Vesienhoitoalueiden toimenpiteet suunnitellaan ELY-keskuksissa yhteistyössä alueellisten toimijoiden ja muiden tahojen kanssa.
Vesienhoitosuunnitelma kootaan
Etelä-Savon ELY-keskus kokoaa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmien pohjalta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään mm. vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien seurantaoh-jelma, yleistiedot koko vesienhoitoalueesta, koko vesienhoitoaluetta koskevat asiat, yhteenveto toimenpide-ohjelmasta sekä suunnitelman ympäristöselostus. Ehdotus tarkistetuksi vesienhoitosuunnitelmaksi tulee kuultavaksi vuonna 2020.
Vesienhoidon toteutusta edistetään ja seurataan
Samanaikaisesti suunnittelun kanssa toteutetaan toisella suunnittelukaudella vahvistettuja toimenpiteitä sekä seurataan toimenpiteiden toteutumista. Vuoteen 2021 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano on käynnissä kaikilla toimintasektoreilla ja alueilla. Keskeisten ohjauskeinojen toteutus on edennyt, ja eri minis-teriöt ovat olleet aktiivisesti mukana pohtimassa keinoja vesienhoidon edistämiseksi. Vesienhoidon kohteisiin on suunnattu ministeriöiden kärkirahoitusta ja rahoitusmahdollisuuksia on markkinoitu keskitetysti mm. Rahat pintaan -verkkosivuston avulla. Alue- ja paikallistason toimintaa on tuettu ja avustuksia on myönnetty keskei-sille vesienhoitokohteille.
Toimenpiteiden toteutusta seurataan ELY-keskuksissa. Toimeenpanon tilanteesta raportoidaan EU:n komissiolle vuoden 2018 lopussa ja toisen kerran vuonna 2021 osana vesienhoitosuunnitelmien raportointia.
Ympäristövaikutusten arviointi
Vesienhoitosuunnitelman sekä siihen liittyvien toimenpideohjelmien valmisteluun kytkeytyy kiinteästi viran-omaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista annetun SOVA-lain mukainen ympäristöarvi-ointi. Sen suunnittelu ja käytännön toteutus aloitetaan yhtä aikaa vesienhoitosuunnitelmien valmistelun aloit-tamisen kanssa.
71
Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavat voimassa olevan ja merenhoitolain mukaisesti vesien-hoitoalueen ELY-keskukset. Yhdessä yhteistyöryhmiensä kanssa ne selvittävät ja arvioivat vesienhoitosuun-nitelman ja siinä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutuk-set. Työ tehdään vesienhoitosuunnitelman työstövaiheessa ja yhteistyöryhmät osallistuvat työhön.
Ympäristöarvioinnissa tunnistetaan ja kuvataan vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisen välittömät ja vä-lilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kas-villisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Myös edellä mai-nittujen tekijöiden vuorovaikutussuhteet arvioidaan.
Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Se sisällytetään vesienhoitosuunnitelmaan ja se tulee kuultavaksi yhtä aikaa vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen kanssa.
Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot:
vesienhoitosuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin,
ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos vesienhoitosuunnitelmaa ei toteuteta,
ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella,
vesienhoitosuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet,
todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset,
haittoja ehkäisevät, vähentävät tai poistavat toimet,
vaihtoehtojen valinnan perusteet,
kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu,
seurannan suunnittelu ja
yleistajuinen yhteenveto.
Kaikilla on mahdollisuus saada tietoja vesienhoitosuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, ta-voitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä kuulemisten yhteydessä. ELY-keskukset kuule-vat muita viranomaisia ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta.
Ympäristöselostuksesta saatu kuulemispalaute otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelman viimeistelyssä.
Suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys
Vesienhoidon kolmannella kierroksella otetaan huomioon muutokset, joita on tapahtunut edellisten vesienhoitosuun-nitelmien valmistumisen jälkeen. Vesienhoitoon vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu ja vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Toisaalta myös toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Vuonna 2019, kes-kellä suunnittelukautta, tapahtuva aluehallintouudistus tulee vaikuttamaan suunnitteluun ja toteutukseen, mutta vai-kutuksia on vaikea ennakoida tässä vaiheessa.
Ympäristölainsäädännössä on tapahtunut muutoksia
Vesienhoidon suunnitteluun vaikuttavaa lainsäädäntöä on uusittu ja sitä on myös tullut lisää.
TÄHÄN UUTTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ
Kaikkia ympäristölakeja on muutettu tulevan aluehallintouudistuksen valmistelussa ja lakiesitykset tullevat voimaan…
Vesienhoito liittyy merenhoitoon ja tulvariskien hallintaan
Vesienhoidon suunnittelu liittyy merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin vesienhoidolla. Merenhoitoa koskee Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja tulvariskien hallintaa Laki tulvariskien hallin-nasta (620/2010).
Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelussa ote-taan huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Valtakunnallisen merenhoitosuunnitelman toimenpideoh-jelmaan sisällytettävät valuma-alueita ja rannikkoalueita koskevat toimenpiteet esitetään pääosin vesienhoi-tosuunnitelmissa. Toimenpiteet sovitetaan rannikkoalueella yhteen aiempaa tiukemmin rehevöitymisen sekä vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta. Merenhoitosuunnitelmassa tarkastellaan meriym-päristöä laajasti ja rannikkovesien lisäksi se kattaa myös Suomen avomerialueen. Rehevöitymisen ja haital-listen aineiden lisäksi merenhoidon tavoitteena on saavuttaa hyvä tila mm. seuraavien tekijöiden osalta: luon-non monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalalajit, merenpohjan koskemattomuus, roskaantuminen ja ve-denalainen melu. Merenhoitosuunnitelman laatimisessa tehdään yhteistyötä muiden Itämeren maiden kanssa. Kuulemiset pyritään aloittamaan yhtä aikaa, mutta kuulemisten kesto voi vaihdella.
Merenhoidossa on käynnistynyt toinen suunnittelukierros. Sen ensimmäinen kuuleminen alkoi yhtä ai-kaa vesienhoidon kuulemisen kanssa. Kuuleminen koskee merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa, joka sisältää tarkistetut hyvän tilan määritelmät, tila-arvion ja ympäristötavoitteet. Vuonna 2019 kuullaan meren-hoitosuunnitelman seurantaohjelmasta. Kolmas kuuleminen koskee merenmeren-hoitosuunnitelman toimenpideoh-jelmaa ja se alkaa yhtä aikaa vesienhoitosuunnitelmasta kuulemisen kanssa.
Tulvariskien hallinnan suunnittelussa kuullaan syksyllä 2018 kansalaisia ja sidostahoja ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tämä kuuleminen tehdään nyt toistaa kertaa ja sen perusteella voidaan nimetä uusia tai poistaa olemassa olevia nimettyjä riskialueita tai muuttaa niiden rajauksia. Myöhemmin on mahdol-lista osallistua myös tulvariskien hallintasuunnitelmien kuulemiseen samanaikaisesti vesien- ja merenhoidon kuulemisen kanssa vuosina 2020–2021. Alueellista yhteistyötä varten nimetään merkittävien tulvariskialuei-den yhteydessä 2018 tulvaryhmät, joitulvariskialuei-den toiminnalla on liittymäkohtia vesienhoitotyöhön.
Vesienhoidossa otetaan huomioon myös juomavesi-, luonto- ja lintudirektiivien tavoitteet.
Lisätietoa merenhoidon suunnittelusta löydät osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/merenhoidonsuunnittelu
73
Lisätietoa tulvariskien hallinnan suunnittelusta löydät osoitteesta: www.ymparisto.fi/tulvat
Ilmastonmuutos ja tulvariskit otetaan huomioon
Ilmastonmuutos heijastuu vesistöihin monella tavalla. Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään arvio ilmas-tonmuutoksen vaikutuksista vesiin vesienhoitoalueittain. Vesienhoidon toimenpiteitä arvioidaan myös sen pe-rusteella miten ne edistävät sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat merkittäville tulvariskialueille hyväksyttiin vuonna 2015.
Yhteensä Suomessa on nimetty 21 merkittävää tulvariskialuetta, mutta tulvasuojelua tehdään myös muilla alueilla. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset ja suunnittelutyöhön on nimetty tulvaryhmät, joissa on edustus eri viranomaissektoreilta. Vuoksen vesienhoito-alueella ei sijaitse merkittäviä tulvariskialueita.
Hallintasuunnitelmat tarkistetaan samanaikaisesti vesienhoitosuunnitelmien kanssa ottaen huomioon ve-sienhoidon tavoitteet. Yhteen sovittamista tehdään myös toimenpiteiden suunnittelussa. Parhaassa tapauk-sessa eri suunnittelujärjestelmien toimenpiteet tukevat toisiaan, mutta äärimmäisessä tapauktapauk-sessa tulvaris-kien hallitsemiseksi voidaan joutua poikkeamaan vesienhoidon tavoitteista.
Uudet strategiat ja ohjelmat luovat työlle pohjaa > Uusia mahdollisuuksia vesienhoidon toteutukseen?
Kappale uusista strategioista ja ohjelmista, onko niitä?,
(Yleisellä taholla rahoituksesta ja mitä uutta nyt on menossa.) Vesienhoidon toimenpiteiden toteutukseen on saatavilla rahoitusta…
Vesienhoidon rahoitusmahdollisuuksista ja tarjolla olevista asiantuntijapalveluista saa lisätietoa osoit-teesta:
www.rahatpintaan.fi
Aluehallintouudistus muuttaa vesienhoidon järjestämistä
TÄHÄN KUVAUSTA ALUEHALLINTOUUDISTUKSESTA JA SEN (MAHDOLLISEN) TOTEUTUMISEN VAIKUTUKSISTA?
Muita suunnitteluun vaikuttavia hankkeita
TEKSTI PYRITÄÄN PITÄMÄÄN LYHYENÄ, ESIMERKKEJÄ:
Vesienhoidon suunnitteluun liittyy useita hallituksen kärkihankkeita. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon -kärkihankkeen tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia. Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi toimitaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ve-sistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne‐ja energiaomavaraisuutta. Tavoitteena on kiertotalouden liiketoiminnan kasvu ja uusien työpaikkojen syntymi-nen valmistelemalla kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja, lisäämällä ravinteiden kierrätystä ja toimien
tehostamisella Itämeren ja vesien suojelemiseksi sekä käynnistämällä pilaantuneiden maa-alueiden kunnos-tuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelma.
Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja bio-talouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansain-välisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.
Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelman 2025 tavoitteena on nostaa esiin sinisen biota-louden eli veteen ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintojen kasvupotentiaali sekä luoda strateginen viitekehys kestävän kasvun mahdollistamiseksi. Kehittämissuunnitelma toteuttaa osaltaan kansallista biotalousstrategiaa 2025. Suunnitelma linkittyy moniin muihin hallitusohjelman kärkihankkeisiin sekä vesiympäristön tilan parantamiseen tähtääviin ohjelmiin, erityisesti ravinteiden kierrätykseen ja Itämeren ja vesien suojelemiseen, luonto‐ ja virkistysmatkailun vauhdittamiseen sekä vaeltavien ja uhanalaisten kala-kantojen elvyttämiseen. Sininen biotalous sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää. Kehittämissuunnitelma tähtää vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Uutta kasvua haetaan esimerkiksi vesiviljelystä ja suomalaisen vesiosaamiseen perustu-vasta viennistä. Sininen biotalous on osa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekoko-naisuutta.
Ympäristöministeriö on laatinut ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevan ohjelman vuosille 2012-2015. Ohjelman toinen vaihe, ns. Raki2, toteutetaan osana hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto - vesistöt kuntoon –kärkihanketta vuosina 2016–2019.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2030 linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita siten, että Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä yhdessä EU:ssa sovitut energia-ja ilmastotavoitteet vuo-teen 2030 ja on johdonmukaisesti matkalla kohti vuoden 2050 tavoitteita. Tällä hetkellä noin kolme neljän-nestä kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Päästöjä syntyy myös teollisuuden prosesseista, maataloudessa maaperästä ja kotieläinten kasvatuksesta sekä jätesektorilta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toi-mialoilla. Energiasektorin osalta toimia tarkastellaan sekä energian tuotannon että käytön osalta. Energiate-hokkuus on keskiössä sekä fossiilisten polttoaineiden käytön ja niistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä että uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa.
Suomen tiekartassa kiertotalouteen 2016 – 2025on tehty tiekartta siitä, miten siirrytään kohti kiertota-loutta. Työhön on osallistunut yli tuhat ihmistä. Muutos vaatii yhteistyötä yli sektori- ja toimialarajojen. Hou-kuttelevimmat mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin ja materiaalien kierron pidentämiseen löytyvät usein välimaastoista. Tiekartta sisältää seuraavat osiot: Kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. Näistä osioista ainakin kaksi ensimmäistä pitävät sisällään vesiin vaikuttavia tekijöitä: Kestävän ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on että, kuluttajat valitse-vat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien raaka-aineita viisaammin käyttäen ja ravinteita kierrät-täen. Metsäperäiset kierrot - osion tavoitteena on että metsäteollisuuden globaali kilpailukyky nousee uusilla biopohjaisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla ja digiteknologialla. Metsäpuolen toimien osalta teollisuu-den tehostaminen ja mm. tätä kautta puun käytön lisääminen voivat osaltaan vaikuttaa sekä teollisuuteollisuu-den kuormituksen että hakkuiden ja muiden metsätaloustoimenpiteiden kautta vesien tilaan.
Monitor 2020- hanke
Vesistöseurantojen kehittäminen Envibase (ympäristö- ja luonnonvaratieto avoimeen käyttöön) -hankkeessa
Freshabit Life-hanke
Saimaannorppa-LIFE
Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmat, esim. Etelä-Suomen luonnonvarasuunnittelu, Poh-janmaan luonnonvarasuunnittelu
Esteet pois -hanke. Kolmivuotinen hanke (2016-2018) selvittää kalojen nousuesteitä Iijoen ve-sistöalueella.
75
Tiedotus ja tärkeimmät tietolähteet
Tässä luvussa kerrotaan tiivistetysti mitkä ovat vesienhoidon kolmannen suunnittelukierroksen tärkeimmät suunnitte-luasiakirjat, milloin ne tulevat kuultavaksi, missä asiakirjat pidetään nähtävillä sekä mistä saa lisätietoa.
Vesienhoidon kolmannella suunnittelukierroksella valmistellaan seuraavat kaksi kuulemisasiakirjaa, joihin toi-votaan eri tahojen kannanottoja puolen vuoden kuulemisten aikana:
Vesien tila hyväksi yhdessä. Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Vuoksen ve-sienhoitoalueella 2022–2027 (kuuleminen: 8.1.–9.7.2018).
Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2027 (kuuleminen: 2020–2021) Lisäksi kuulemisen aikana käytössä on vesikartan kuulemisversio osoitteessa XXX
Vuoksen vesienhoitoaluetta koskevat kuulutukset ja asiakirjat pidetään nähtävillä alueen kuntien kunnanvi-rastoissa, kuntien pääkirjastoissa sekä ELY-keskuksissa. Lisäksi asiakirjoihin voi tutustua Internetissä. Kuu-lemista koskevat lehti-ilmoitukset on julkaistu kuulemisen alkamiseen mennessä keskeisimmissä sanoma-lehdissä. ELY-keskukset pyytävät lisäksi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä viranomaisilta, toimijoilta ja muilta tahoilta.
Lisätietoa niin kuulemisista kuin vesienhoidosta yleensä saat oman alueesi ELY-keskuksesta. Vesienhoi-toa koskevaa lisätieVesienhoi-toa löytyy verkkosivuilta.
Valtakunnalliset vesienhoitosivut: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
Vesienhoitoalueen sivut: http://www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi (linkit ELY-keskusten vesienhoitosivuille sivun oikeassa laidassa) VESIKARTTA
AVOIN TIETO- palvelu Järviwiki
Yhteystiedot
Vuoksen vesienhoitoalueen ELY-keskukset ja yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuulemispalaute toimitetaan Etelä-Savon ELY-keskuksen kirjaamoon:
Etelä-Savon ELY-keskus PL 164, 50101 Mikkeli
Sähköposti: kirjaamo.etela-savo(at)ely-keskus.fi
Lisätietoa kuulemisesta ja vesienhoidosta saat oman alueesi ELY-keskuksen verkkosivuilta tai yhteyshenki-löiltä (sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi)
Pohjois-Savon ELY-keskus Veli-Matti Vallinkoski p. 0295 026 854
Tuulikki Miettinen p. 0295 026 828 Jussi Aalto (pohjavedet) p. 0295 026 776
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Paula Mononen 0295 026 204
Tiina Käki 0295 026 196
Mika Huttunen (pohjavedet) 0295 024 202
Etelä-Savon ELY-keskus Pertti Manninen p. 0295 024 209 Juho Kotanen p. 0295 024 192
Panu Ranta (pohjavedet) p. 040 595 3105
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Visa Niittyniemi 0295 029 260 Taina Ihaksi 0295 029 236
Heidi Rautanen (pohjavedet) 0295 029 279
Vesienhoitoalueen koordinointi
Vesienhoitoalueen ohjausryhmän puheenjohtaja
Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY-keskus
Vesienhoitoalueen koordinaattori
Johtava asiantuntija Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY-keskus
Vesienhoidon asiantuntija
Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon Ely-keskus
Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmät
Yhteistyöryhmät vesienhoitoalueen ELY-keskuksissa:
www.ymparisto.fi/vesienhoito > Vesienhoito ELY-keskuksissa > (valitse ELY-keskus)
77
Sanasto
Ekologinen tila
Ekologisella tilalla tarkoitetaan pintaveden tilan kuvaamista vesieliöstön ja -kasvillisuuden avulla. Tilaa arvi-oitaessa otetaan huomioon myös veden laatu ja hydrologiset sekä morfologiset ominaisuudet. Ekologinen tila ilmaistaan luokittelemalla vedet viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono.
Kemiallinen tila
Kemiallisella tilalla tarkoitetaan EU-tason lainsäädännössä määriteltyjen prioriteettiaineiden ja niille säädetty-jen ympäristönlaatunormien mukaista luokittelua. Kemiallinen tila on hyvä, jos aineiden ympäristölaatunormit eivät ylity..
Koordinaattori
Kussakin ELY-keskuksessa on koordinaattori , joka huolehtii siitä, että vesienhoitosuunnitelmaan vaadittavat tiedot saadaan kootuksi ELY-keskuksen alueelta. Vesienhoitoalueiden koordinaattorit puolestaan vastaavat tietojen kokoamisesta vesienhoitosuunnitelmaksi valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla.
Kuulemismenettely
Kuulemisella tarkoitetaan määrämuotoista menettelyä, jossa kansalaiset ja eri toimijat voivat lausua mielipi-teensä kulloinkin kuultavana olevasta asiasta.
Luokittelu
Vesien tila luokitellaan ihmisen toiminnan aiheuttaman muutoksen perusteella käyttäen vertailukohtana häi-riintymättömiä, luonnontilaisia vesiä. Pintavedet luokitellaan niiden biologisen ja kemiallisen tilan perusteella ja pohjavedet luokitellaan niiden kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella.
Pintavesi
Pintavedellä tarkoitetaan maanpäällisiä vesiä, kuten meriä, järviä, jokia ja puroja.
Pintavesimuodostuma
Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, pu-roa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.
Pohjavesi
Pohjavesillä tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.
Pohjavesimuodostuma
Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitu-nutta pohjavettä. Akviferilla tarkoitetaan riittävän huokoista ja läpäisevää maa- tai kallioperämuodostu-maa tai kerrosta, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden-oton.
Prioriteettiaine
Prioriteettiaineet ovat vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä listattuja aineita tai aineryhmiä, joita käytetään myös kemiallisessa luokittelussa mittareina. Listassa oleville aineille ehdotetaan toimenpiteitä niiden käytön vähentämiselle
SOVA-laki
SOVA-laiksi kutsutaan lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista.
SOVA-laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa.
Suunnittelun osa-alue
Toimenpideohjelmat kootaan suunnittelussa käytettävistä suunnittelutyön kannalta merkittävistä osa-alu-eista, kuten reittivesistö, suurvesistö tai sen haara tms.
Toimenpideohjelma
Vesienhoitosuunnitelmaan liitettävä asiakirja, jossa esitetään vesien tilan parantamiseksi tarvittavat toimen-piteet sekä suunnittelun pohjaksi tarvittava muu vesienhoitosuunnitelmaa täydentävä tieto.
Tyypittely
Tyypittelyssä pintavedet (esimerkiksi järvet, joet tai niiden osat) jaetaan niiden luontaisia ominaisuuksia vas-taaviin ryhmiin eli tyyppeihin. Tyypit kuvaavat luonnon omaa vaihtelua vesistöissä. Tilanarvioinnissa käytet-tävät luokkarajat riippuvat siitä, mihin tyyppiin pintavesimuodostuma kuuluu.
Vesienhoito
Vesienhoidolla tarkoitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitolain mukaista suunnitelmallista toimin-taa, jolla pinta- ja pohjavesien laadullista ja määrällistä tilaa ylläpidetään ja parannetaan.
Vesienhoitoalue
Vesienhoitoalueella tarkoitetaan aluetta, joka koostuu yhdestä tai useasta vesistöalueesta sekä niihin yhtey-dessä olevista pohja- ja rannikkovesistä. Vesienhoitoalue on valtioneuvoston asetuksessa (1303/2004) mää-ritelty vesienhoidon yhteistoiminta-alueeksi.
Vesienhoitosuunnitelma
Vesienhoitosuunnitelma on vesienhoitoalueen kattava, vesipuitedirektiivin määräämät seikat sisältävä yh-teenveto vesien tilasta, ongelmista ja suunnitelluista vesienhoitotoimista, joka päivitetään kuuden vuoden vä-lein.
Vesien- ja merenhoitolaki
Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on tärkein säädös, jolla vesipolitiikan puitedirektiivi Suomessa pannaan täytäntöön. Laissa säädetään viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilaan vaikuttavien te-kijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta. Ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen lakiin lisättiin säädökset merenhoidon suunnittelusta.
Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista. Direktiivi tuli voimaan 22.12.2000. Direktiiviin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuonna 2015. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kansallisin säädöksin, joista tärkeimmät ovat laki vesienhoidon järjestämisestä eli vesien-hoitolaki sekä sen pohjalta annetut asetukset.
Vesistö
Vesistöllä tarkoitetaan sitä sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, jolla on yhteinen laskujoki mereen.
Vesiympäristölle haitallinen aine
79
Vesiympäristölle haitallisella aineella tarkoitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti kansallisesti valit-tuja aineita ja vesipuitedirektiivin mukaisesti vahvistetvalit-tuja muita kuin vesiympäristölle vaaralliseksi määritel-tyjä aineita (ks. kohta Vesiympäristölle vaarallinen aine), jotka voivat aiheuttaa pintaveden pilaantumista.
Vesiympäristölle vaaralliset aineet
Vesiympäristölle vaarallisella aineella tarkoitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin sekä vesiympäristöön pääs-tettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun direktiivin tarkoittamia aineita, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka voivat kertyä eliöstöön.
Yhteistyöryhmä
Yhteistyöryhmä on vesienhoitolain (1299/2004) mukainen eri intressitahoja edustava ryhmä, jonka ELY-keskus on kutsunut koolle. Ryhmä osallistuu vesienhoitoon liittyvien asioiden valmisteluun.
Ympäristönlaatunormi
Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan lainsäädännössä vahvistettua haitallisen, vaarallisen tai pilaavan ai-neen pitoisuutta vedessä, eliöstössä tai sedimentissä, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää.
Keskeinen lainsäädäntö
Tältä listalta löydät kootusti tietoa keskeisimmästä kansallisesta lainsäädännöstä, joka liittyy vesienhoidon suunnitte-luun.
Vesienhoidon järjestäminen:
Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011)
Asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006)
Asetus vesienhoitoalueista (1303/2004)
Pilaantumisen ehkäiseminen ja vesirakentaminen:
Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
Asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)
Vesilaki (587/2011) ja lakia täydentävä vesiasetus (282/1962)
Jätevesien käsittely
Asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)
Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
Merenhoito
Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011)
Asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011) Tulvariskien hallinta
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010)
K U V A I L U L E H T I
Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 53/2012
Tekijät
Juho Kotanen (toim.) Pertti Manninen (toim.) Anne Petäjä-Ronkainen (toim.)
Julkaisuaika Kesäkuu 2012
Julkaisija
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja/toimeksiantaja
Julkaisun nimi
Vesien tila hyväksi yhdessä
Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Vuoksen vesienhoitoalueella 2016–2021
Tiivistelmä
Vesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Toisen suunnittelukierroksen aikana päivitetään v uonna 2009 hyväksytyt, vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.
Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toi-minnot otetaan suunnittelussa huomioon. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla. Vesienhoidon keskeiset kysy-mykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat eri vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Vuoksen vesienhoitoalueen järvien, jokien ja pohjavesien tilan parantamiseen.
Asiasanat
Vesienhoito, aikataulu, työohjelma, keskeiset kysymykset, Vuoksen vesienhoitoalue
ISBN (PDF) 978-952-257-551-7
ISBN (painettu) 978-952-257-561-6
ISSN-L 2242-2846
ISSN ( verkkojulkaisu) 2242-2854
ISSN (painettu) 2242-2846
URN
URN:ISBN:978-952-257-551-7
Kokonaissivumäärä 52
Kieli Suomi
Hinta (sis. alv 8%)
Julkaisun myynti/jakaja
Julkaisu on saatavana myös verkossa: www.ymparisto.fi/vuoksenvesienhoitoalue, www.ymparisto.fi/vesienhoito, www.ely-keskus.fi/jul-kaisut sekä www.doria.fi
Julkaisun kustantaja
Painopaikka ja -aika Kopijyvä Oy, Mikkeli 2012
P R E S E N T A T I O N S B L A D
Publikationens serie och nummer Rapporter 53/2012
Författare Juho Kotanen (red.) Pertti Manninen (red.) Anne Petäjä-Ronkainen (red.)
Publiceringsdatum Juni 2012
Utgivare
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Savolax Projektets finansiär/uppdragsgivare
Publikationens titel
Tillsammans for god vattenstatus
Bidra till arbetsprogrammet för vattenvården och de centrala frågorna inom Vuoksi vattenförvaltningsområde 2016-2021.
(Vesien tila hyväksi yhdessä. Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Vuoksen vesienhoitoalueella 2016-2021) (kuvailulehtien kieliversioissa sulkuihin myös nimen käännös)
Sammandrag
Målet för vattenvården är att genom brett samarbete behålla en god status i vattnen och att förbättra vattenstatusen på de st ällen där den försvagats. Planeringen av vattenvården sker i perioder på sex år. Under den andra planeringsomgången kommer förvaltningsplanerna och åtgärdsprogrammen för de enskilda vattenförvaltningsområdena att uppdaterats genom brett samarbete och samråd med olika insta nser.
Genom att komma med synpunkter kan du inverka på hur vattendragen, kustvattnen och grundvattnen i ditt eget område, liksom även de funktioner som påverkar statusen i dessa, ska beaktas i planeringen. Arbetsprogrammet och tidtabellen är samma för alla vatte nförvaltning-sområden. Vilka frågor som är centrala för vattenvården och hur planeringen organiseras regionalt varierar enligt vattenförvaltningsområde.
I det här dokumentet behandlas centrala frågeställningar som hänför sig till en förbättring av statusen i sjöar, åar och älvar och grundvatten i Vuoksi vattenförvaltningsområde.
Nyckelord
Vattenvård, arbetsprogram, central frågorna, Vuoksi vattenförvaltningsområde
ISBN (PDF) 978-952-257-551-7
ISBN (tryckt) 978-952-257-561-6
ISSN-L 2242-2846
ISSN (webbpublikation) 2242-2854
ISSN (tryckt) 2242-2846
URN
URN:ISBN:978-952-257-551-7
Sidantal 52
Språk Finska
Pris (inneh. moms 8%)
Beställningar/distribution
Publikationen finns också på webben: www.ymparisto.fi/vuoksenvesienhoitoalue, www.ymparisto.fi/vesienhoito, www.ely-centralen.fi/publi-kationer eller www.doria.fi
Förläggare
Tryckeri, ort och tidpunkt Kopijyvä Oy, St. Michel 2012