Pohjavesien suojelu

Pohjavesien suojelun edellytyksiä parannetaan hankkimalla lisää tietoa pohjavesialueiden sijainnista, hydrogeologi-sista olosuhteista, merkittävyydestä vedenhankinnalle sekä alueille sijoittuneista toiminnoista ja maankäytöstä.

Tietoa saadaan pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitus -työstä sekä pohjavesiselvityksistä.

Keskeisenä toimintalinjana on ennalta estää pohjavesiin kohdistuvat haitat. Pohjavesille uhkaa aiheuttavien toimin-tojen sijoittumista ohjataan sijoituspaikkalausuntojen ja erilaisten maankäyttösuunnitelmien(kaavat,maa-ainesten oton yleissuunnitelmat, maisemasuunnitelmat) avulla.

Vesiensuojelutoimenpiteetasetetaankiireellisyysjärjestyk-seen ja tämän mukaisesti vaaditaan toiminnan harjoittajilta suojelutoimien toteuttamista.

Suunnittelujakson aikana käynnistetään aluekohtaisten suojelusuunnitelmien laatiminen. Edistetään tärkeimpien uhanalaisten vedenottamoiden suoja-alueiden suunnittelua ja suoja-alueiden määräämistä vesioikeuden päätöksillä samoin kuin vedenottamoiden ympäristöalueiden maanhankin-taa. ^Etenkin maanhankinnan osalta olisi tarpeellista luoda valtion rahoitustukijärjestelmä.

S

1'. ' 1 I. / 1 1' II.

• 1 1 U.

. 1 • 1

1 1 II. : 1' 1 1

1:• ' II.

• II• •1 II• , 1 , 1 1

1 • ~ 1 f^{'•+/•Q :•y} `app♦c v~~♦

V' ,1 p~ ♦p°♦♦ Po~~♦♦ _{,.,d ig p6}pipi .,. .•.

,. ^Vit' :

''• ♦a•0• :♦~Ö♦••i♦I ^•,.

. .

*Q A

py

" , p47► •dp ⁱ °',.y, ♦.♦o•i~pp • ~♦♦.

' ~~~♦^i•♦~~°♦yi•♦ ,~'+ ~ ~ ,.,

,~+ y♦♦♦♦♦ fie•~♦♦.ff,i•-ÖOp•~♦•♦°i 1~°~ s q

♦ x ,

9

• _• 1 `. +. •

Pohjois - Pohjanmaan vedet ja ympäristö 1990 -luvulla

Kuva 11 Vesiensuojelun yleissuunnittelutilanne vuonna 1989 ja suunnittelukohteet vuoteen 1995 mennessä

39 5.4 TEOLLISUUS

Jätevesien vaikutuspiirissä olevilla vesistöalueilla ongelmia aiheutuu ravinnekuormituksesta, happea kulut-tavasta kuormituksesta sekä myrkyllisistä ja eliöstöön kerääntyvistä aineista.

Puunjalostusteollisuuden jätevesien ravinteiden ja or-gaanisten klooriyhdis-teiden talteenottoa j oudutaan tehosta -maan edelleen. Muun teollisuuden osalta kansainvälisten sopimusten huomioonottaminen edellyttää mm.raskasmetallien ja ravinteiden talteenoton tehostamista.

Kun teollisuuden vesiensuojelu yhdistetään integroiduksi ympäristönsuojeluksi,yhdistettyjenympäristölupienvalvon-tatehtävät soveltuvat luontevasti vesi- ja ympäristöpiiril-le. Valvontatehtävien lisääntyessä myös uudenlaisen näyt -teenottokaluston ja analyysilaitteistojen sekä näitä käyttävän henkilöstön tarve kasvaa.

5.5 KALANKASVATUS

Vesi- ja ympäristöpiirin alueella kalankasvatuslaitokset sijoittuvat pääasiassa Koillismaalle ja Perämeren rannikol-le (kuva 12). Vesi- ja ympäristöpiiri on osallistunut puhdistusmenetelmiä koskevaan tutkimustyöhön. Tavoitteena on käynnistää uusia vesiensuojelun kehittämiseen tähtääviä tutkimus- ja. kokeiluhankkeita.

Kalankasvatuksen vesiensuojelun edistämiseksi on laadittu vesiensuojelu.suunnitelmat Kuusamon ja Kuivaniemen alueille.

Perämeren rannikkoalueelle tulee paljon lupahakemuksia, joten alue kaipaa yhtenäisen suunnitelman.

Verkkoaitaus- ja verkkokassilaitosten rakentamiseen jokiin suhtaudutaan kriittisesti, koska kuormituksen vähentäminen on vaikeaa.

Kalankasvatuslaitosten sijoittumista erityistä suojelua vaativiin vesiin tai niiden valuma-alueille ei puolleta, jos se vaarantaa suojelun tarkoitusta.

5.6 TURVETUOTANTO

Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella oli vuonna 1988 tuotantokunnossa noin. 65 suota, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 10 800 ha. Turvetuotanto on voimak-kaasti laajentunut viime vuosina ja kehitys näyttää jatku-van samansuuntaisena. Tämän johdosta turvetuotannon aiheut-taman kuormituksen vähentämiseen ja vesistövaikutusten selvittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesi-ja ympäristöpiirin alueen kaikki tuotannossa olevat suot kuuluvat tarkkailun piiriin.

580000 kg 40 V k

~ ~ 80000 k v 'u : :ff ~U N

(! il~in'i ~ ~ r v.

I c

; ⁱ

I

^{\ r l}

~` 11 ` r'

85000 k T

--- 9 —

Kolllismaan Merialueen Muut )(

kalankasvatuslaltoki3et kalankasvatuslaitokset kalankasvatuslaitokset —

1

r` ± o L ' ` \

s~/~, 63 ~~~,\\, i J ~( e•v~' ~ ~/r ~~ P fia.. v v

t _{I !P}

2

27 _

DJ

{

fPERAMERI T y~,~''~`'

' aT.' :':.d ~ .•...9iä `';a:'~. i ., \•

i C X59 pJ i

11 _Haahe

1 " å dy

o

\ e. i ~y

~ l ~ Vesistöalueen ^ra z

. J ', 5' , Ö :-' ; :i t 60 Vesistöalueen numero

5 a "1, — Vesi- ja ympäristöpiirin raja

'pulam C5 '~ A Koillismaan kalankasvatuslaitokset

- ~. -~ 0 Merialueen kalankasvatuslaitokset

' a { ❑ _Muut kalankasvatuslaitokset

\

\ I

)

^.~f60km}

t:

a` BLr

.~~ ~ U- -'- - T''

• t a\

Pohjakartta Q maanmittaushallitus

n s

Pohjois - Pohjanmaan vedet ja ympäristö 1990 -luvulla

Kuva 12 Kalankasvatuslaitosten sijainti ja kasvatettu kaiamäärä vuonna 1988

41

Turvetuotantopinta-alan kehitystä on arvioitu turvetuotta-jille tehdyn kyselyn perusteella. Arviot tuotantokunnossa ja kuntoonpantavana olevasta suoalasta vuosina 1990-1995 on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Turvetuotannon kehittyminen vuosina 1990-1995.

Vuosi Tuotantokunnossa

(ha) Kuntoonpantavana

(ha)

Vuosittain tuotannossa oleva pinta-ala on jonkin verran pienempi kuin tuotantokunnossa oleva pinta-ala. Turvevaro-jen ehtyessä tuotantoalueita poistuu yhä enenevissä määrin tuotannosta.

Turvetuotantoalueiden valvonta perustuu vesilakiin ja vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohjeen nro 45 mukai-seen vapaaehtoimukai-seen ilmoitusmenettelyyn. Osalle uusista tuotantoalueista on edellytetty haettavaksi vesioikeuden lupa. Mikäli tarkkailutulokset tai muut todetut haittavai-kutukset antavat aihetta, voidaan edellyttää vesioikeuden luvan hakemista myös jälkikäteen. Haittavaikutusten selvit-tämiseksi Oulun vesi- ja ympäristöpiiri kehittää turve-tuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailua yhä luotetta-vammaksi.

Turvetuotannon laajenemisen vuoksi on syytä tarkistaa turvetuotantoalueidenvesiensuojelullisenvalvonnan toimin-taperiaatteita. Tämä edellyttää lisätietoa kuormituksista, vesistövaikutuksistajaturvetuotannonvesiensuojelutoimen-piteistä.

Seuraavassa on lueteltu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kannalta keskeisiä lähiajan selvitystehtäviä ja toiminnan

painopistealue.ita

- turvetuotantoalueiden laajentuminen eri vesistöalueille - tehostetussa tarkkailussa olevien soiden valvonta

- vanhojen tuotantoalueiden vesiensuojeluratkaisujen parantaminen

- turvetuotantoalueiden päästöjen mittaaminen

- ympäristönsuojelulautakuntien suorittamien tarkastusten lisääminen

- vesistömalliin pohjautuvan asiantuntijajärjestelmän kehittäminen Pudasjärven ja Haapaveden turvesuokeskitty-mille; järjestelmän käyttö valvonnan apuna ja tarkkai-luohjelmien täydentäjänä ja keventäjänä

- turvetuotanto suojeluvesistöjen valuma-alueilla

- yhteistyön kehittäminen muiden ympäristöviranomaisten kanssa

42

- turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittäminen _ - turvetuotannonkalastovaikutustutkimuksenkäynnistäminen

- valvontaa koskevan toimintalinjan tarkistaminen 5.7 YHDYSKUNNAT

Jätevedenpuhdistamoiden toimivuuden parantaminen on edel-leen yhdyskuntien vesiensuojelun tärkein tavoite. Jätevesi-en käsittelyä tullaan tehostamaan usealla paikkakunnalla.

Taajamissa, joissa ei vielä ole puhdistamoja, jätevesien käsittely on saatettava asianmukaiseen kuntoon.

Ranta- ja osayleiskaavoitus laajenee nopeasti.Kaavoitetta-vien alueiden tehokas käyttö ja korkeatasoinen rakentaminen edellyttävät korkeatasoista vesihuoltoa.

5.8 HAJAKUORMITUS Maatalous

Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti maataloudelta edellytetään suhteellisesti samaa kuormituksen vähennystä kuin muiltakin kuormittajilta meri- ja sisävesialueilla.

Vanhoj en karj asuoj ien lannan j a puristenesteen varastointi, käsittely ja levitys tulee saattaa pääosin samalle tasolle, mitä uusilta tuotantoyksiköiltä nykyisin edellytetään, ellei tilalla lopeteta tuotantoa.

Peltoviljelyn aiheuttamaa fosforikuormitusta tulee vähentää noin kolmanneksella nykyisestä. Avokesannoinnista ja muista tuotantoa ohjaavista toimista aiheutuva kuormituksen kasvu pyritään estämään.

Koska suunnittelualueen ilmasto- ja maalajiolosuhteet poikkeavat suuresti Etelä-Suomen olosuhteista, tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tutkimustoimintaa Pohjois- Suomes-sa. Vesi- ja ympäristöpiirin alueella yleisin peltotyyppi on turvemaapelto. Näiltä huuhtoutunee enemmän ravinteita kuin hiesu- ja savipelloilta, joilla huuhtoutumistutkimuk-set on pääasiallisesti tehty. Myös happamien sulfaattimai-den vesiensuojeluongelmien ratkaiseminen edellyttää tutki -mustyön jatkamista Tupoksen koealueella.

Vesi- ja ympäristöpiirin toimintalinjat asetettujen tavoit-teiden saavuttamiseksi ovat seuraavat:

- osallistutaan maatalouden vesiensuojeluratkaisujen kehittämiseen

- lisätään ja kehitetään vesiensuojelua koskevaa neuvontaa ja valistusta yhteistyössä erityisesti maatalouden neuvontaorganisaation kanssa sekä suoraa tiedottamista vesiensuojeluongelmista ja niiden ratkaisumandollisuuk-sista

- selvitetään vanhojen karjasuojien vesiensuojelun kehittä-mistä ja kiireellisyyttä vesistöalueittain

- selvitetään ja edistetään ravinteiden ja torjunta- ainei-den huuhtoutumista vähentävien viljely- jalannoitustapo-jen käyttöönottoa

lisätään maatalouden vesiensuojelun kehittämistä palvele-vaa tutkimusta

Valtioneuvoston päätöksen perusteella myönnetään maatalou-den vesiensuojelutoimenpiteisiin avustusta 20 % toimenpi-teen kokonaiskustannuksista. Maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi ja vauhdittamiseksi tulisi avustuksen olla esimerkiksi 40 %. Tällä tavalla saataisiin pienennetyksi hajakuormituksen vaikutusta vesistöön.

Turkistarhat

Vesi- ja ympäristöpiirin alueella on runsaasti pieniä turkistarhoja. Tarhaeläinten kokonaismääräjääsuhteellisen vaatimattomaksi. Vakavilta vesiensuojeluongelmilta on yleensä vältytty eikä erityisiä uhkia ole näkyvissä lähitu-levaisuudessa

Metsätalous

Metsätaloustoiminta on useimmilla vesistöalueillalaajamit-taista ja vaikuttaa vesistön tilaan. Metsä 2000 -ohjelman toteuttaminen lisää vesistökuormitusta ja siitä aiheutuvia haittoja, jos kuormitusta ei saada nykyistä tehokkaammin vähennetyksi.Vesiensuojelutoimien kehittämisessäpäävastuu on toiminnan harjoittajilla, erityisesti metsähallinnolla ja metsälautakunnalla. Vesi- ja ympäristöpiiri osallistuu vesiensuojelun menettelytapoja ja -tekniikkaa koskevaan kehittämistyöhön ja tutkimuksiin.

Toimenpiteitä suunniteltaessa metsätalouden vaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hydrolo-giset muutokset, vesistökuormitus ja vesistövaikutukset.

Ennakkoilmoitusmenettelyllävoidaanvaikuttaametsätalouden vesiensuojelutoimien tehostamiseen.

Haja-asutus

Haja-asutuksen vesiensuojeluratkaisut tehdään pääasialli-sesti kunnissa, joissa paikallisina vesiviranomaisina toimivat ympäristönsuojelulautakunnat. Vesi- ja ympäristö-piirin toimintaa painotetaan asiantuntijapalveluihin . Hajakuormituksen vähentämisellä edistetään erityisesti vedenhankintaan käytettävien vesistöjen ja pohjavesialuei-den sekä muipohjavesialuei-den erityistä suojelua vaativien vesien suoje-lua. Kuormituksen vähentäminen on kiireellistä myös tiheään asutuilla pienillä vesistöalueilla lähellä rannikkoa.

5.9 ILMANSUOJELU

Happamien laskeumien vaikutuksia on havaittavissa pintave-sissä Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella. Lisäksi merkkejä on matalien kaivojen vedessä sekä suodosvesissä.

44

Happamoittavien aineiden ja raskasmetallien lisäksi on tärkeää selvittää myös orgaanisten klooriyhdisteiden laskeuman suuruusluokka.

Ilmansuojelulainmukaan vesil.upaviranomaiset eivät käsitte-le ilmansuojelukysymyksiä eivätkä anna ilmansuojelua koskevia määräyksiä sellaisille laitoksille, joista tehdään ilmansuojelulain mukainenilmoitus.Kuitenkin siirryttäessä kokonaisvaltaiseen ympäristönsuojeluun myös vesi- ja ympäristöhallinnon on varauduttava uusiin tehtäviin ilman-suojelussa.

5.10 JÄTEHUOLTO

Jätehuolto on järjestettävä jätehuoltolain periaatteiden mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittoja.

Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella on puutteellista jätehuoltoa, josta voi olla vaaraa ympäristölle, pintave-sille ja pohjavepintave-sille. Tästä johtuen on tarvetta jätehuol-lon suunnitteluun ja kunnostukseen.

Suunnittelukohteina-tulevat kysymykseen j ätehuollon alueel-lisen yhteistoiminnan kehittäminen ensi vaiheessa Oulun ja Raahen kaupunkiseudulla, saastuneiden maa-alueiden ja vastaavien kohteiden selvittäminen ja puhdistuksen suunnit-telu, vanhojen kaatopaikkojen kunnostuksen suunnittelu ja ongelmajätteiden sijoituksen yleissuunnittelu.

Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella on parikymmentä toimintansa lopettanutta sahaa ja kyllästämää, jotka ovat käyttäneet puun suojauksessa torjuntakemikaaleja.

Lisäksi on parikymmentä kaatopaikkaa, joihin todennäköises-ti on viety ongelmajätteitä. Vanhoista saha-alueista on kunnostettu jo Haukiputaalla Santaholman saha-alue. Selvit-telyn alla on pari saha-aluetta. Tavoitteena on, että mainitut kohteet kunnostettaisiin vuoteen 2000 mennessä ympäristön kannalta moitteettomiksi.

Öljyisten ja muiden ongelmajätteiden keräilyä, kuljetusta ja sijoitusta koskeva alueellinen yleissuunnitelma tehdään vuonna 1991.

5.11 LUONNON JA MAISEMAN SUOJELU

Alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi on perustettu luonnon -ja kansallispuisto-ja, soidensuojelualuetta sekä muita la-kisääteisiä luonnonsuojelualueita. Metsähallitus on omilla päätöksilläänrauhoittanutaarnialueita,luonnonhoitometsiä ja perustanut ojitukselta rauhoitettuja alueita.

Vesi- ja ympäristöpiirin alueella sijaitsevat valtioneuvos-ton vahvistamiin ja muihin vesiluonnonsuojeluohjelmiin liittyvät kohteet selviävät kuvasta 13.

Vesiluonnon ja ympäristön suojelu otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, joka voi uhata vesistöjä tai maa-alueita sekä niiden eliöstön moninaisuutta ja ekosysteemin toimi -vuutta.

, 45

L •

t

~

9 ö \

Ht9»

: ti

•• ^•

',

j :

^..

__

'~

PERAMECiIr,c y:v a^{~ ~å ~r x__Y o -q - fi}

_ — N.

[ j

Yk

\/ ,` p

j .y 4th

I

y,N '1 ~ --~• Vosistöalueen raja — - -q 60 Vesistöalueen numero 4b C t

F {~ Vesi- ja ympäristöpiirin raja

3E iE Valtakunnailisaen lintuvesien- S suoje1uohjO1maan kuuluva

t kohde (IIA PI M 1982)

Koskiensuojelulain (1987/35) mukaan suojeltu vesistö _~- ~'`''.'.~'~ Kansainvälisesti merkittävä

~ - __ [u: d: :_::J vesiluonnon suojelukohde

t (MMM mietintö 1977),(Project Aqua) l G {4 Valtakunnallisesti merkittävä °

LI veailuonnon suojelukohde

(MAMM mietintö 1077) 11119,-e ,

f f 1 0 20 1940 60 km A~p

.

I \

^{. .}

.1xl lr I Å

Pohjos Pohjanmaar vedet yea y

i

pärlstö 1990 luvulla

Kuva

13 Vesil~ionnon suojeIualun.-t

^ja

--

^ohjelmat

7

i^%

L

^{6' \•\%}

ps

^\

Pohjakartta © maanmittaushallitus . 1

46

Vesi- ja ympäristöpiiri selvittää alueeltaan suojelun kannalta tai muuten arvokkaat pienvesistöt, kuten purot, lammet ja lähteet.

Vesi- ja ympäristöpiiri lisää vesiluonnon- ja muiden luonnonsuojelualueiden tutkimusta. Luonnonsuojelu- ja soidensuojelualueiden sekä lintuvesien kunnostusta ym.

luonnonsuojelutöitä ja vesien käyttöön sekä vesimaisemaan liittyvien kulttuurikohteiden kunnostusta tehdään toimek-siannosta. Vastaavasti voidaan ottaa tehtäväksi huolehtia niiden kunnossapidosta.

6 RAKENTAMINEN JA KUNNO SS APITO

Ympäristörakentaminen tulee nähdä keinona ympäristönhoito-ja -suojelutöiden tekemiseen. Se on aktiivisen ympäristön-hoidon väline.

Rakentamisorganisaatio tulee mitoittaa siten, että henki-löstöä, koneita ja muita voimavaroja voidaan tehokkaasti työllistää ja hyödyntää. Perusorganisaation tarvitsemat määrärahat tulee saada varsinaisen työohjelman momenteilta.

Suunnittelu- ja rakentamishuippujen leikkaamisessa tulee käyttää RAKE:n suosittamalla tavalla ulkopuolista konsult-ti- ja urakoitsijavoimaa.

Työorganisaatiota tulee hyödyntää myös uuden työllisyyslain tuomissa velvoitetyöllistämistehtävissä. Erityisesti eri typpiset ympäristönhoito- ja suojelutyöt soveltuvat tehtä-väksi velvoitetyöllisyystäinä.

Usein toistuvista ja päällekkäisistä työohjelmista tulee luopua. Valtion hankkeiden rahoitus tulee saada luotet-tavammaksi ja hankkeille tulee saada rahoitus yhdellä kertaa. Tällöin hankkeiden toteuttaminen voi tapahtua suunnitelmallisemminjanykyistä taloudellisemmin.Hankkeet tulee rahoittaa normaalein työmäärärahoin, koska työlli-syysrahoituksen nopeat vaihtelut aiheuttavat ongelmia toiminnan suunnittelussa ja erityisesti työnjohdon palk-kauksessa. Vesi- ja ympäristöpiireille tulee osoittaa omat "könttärahat" vuosittain erilaisiin rakentamistehtä-viin. Näin lisätään piirihallinnon päätösvaltaa ja tulos-vastuullisuutta Rahoituksen pitkäjännitteisyys helpottaa mm, oman rakennuskaluston volyymin suunnittelua ja paran-taa koneiden käyttöastetta ja tuottavuutta.

Rakentamisen ohjaus-, laskenta- ja seurantatoiminnot on mahdollista siirtää atk-avusteisina tapahtuviksi. Tämä vaatii henkilöstön koulutusta uusimuotoisiin tehtäviin.

Oulun vesi- ja ympäristöpiirin määrärahojen jakautuminen vuosina 1980 - 1988 on esitetty kuvassa 14 ja rakennuskus-tannusten jakautuminen vuosina 1980 - 1988 kuvassa 15.

ac ml IJ.m

3(

2(

1(

0 ^{- --- --}-n--- -

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988

® Varsinaiset määrär. LWTh iyöllisyysmäärärahat

Kuva 14. Määrärahojen jakautuminen varsinaisiin- ja työllisyysmäärärahoihin vuosina 1980 - 1988 (kustannustaso

3.1989).

47

milj

1980 1981 1982 1983 1984 1985 : 1988 1987 1988

® Säännöat.ym. ® Kunnoatua ym.® Veelhuoltotybt = Uittohankkeet

® Maankuiv.työt Ml Kalatalouetyöt® 1Urve8.kunn. = Muut

Kuva 15. Rakennuskustannusten jakautuminen vuosina 1980-1988 (kustannustaso 3.1989).

7 YMP ÄRI STÖVAHINKOJEN TORJUNTA 7.1 ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA

Ympäristövahinkojen torjuntaan kuuluvat öljy- ja kemikaali-vahingot maalla ja merellä. Vahinkojen varalta on vesi-ja ympäristöpiirin alueelta laadittu kartat mm. tärkeistä pohjaveden muodostumisalueista. Tietoja tarvitsevat mm.

palo- ja pelastusviranomaiset. Vesi- ja ympäristöviran-omaisen toiminta rajoittuu tilanteen alkuvaiheessa asian-tuntijan rooliin. Mikäli onnettomuus on laaja ja torjun-tatoimenpiteet muodostuvat pitkäaikaisiksi, myös vesi-ja ympäristöviranomainen voi määrätä suorittamaan torjunta-toimenpiteitä.

Perämerellä tapahtuvien öljyonnettomuuksien varalta on laadittu Oulun ja Lapin lääninhallitusten johdolla Oulun ja Lapin läänien aluetta koskeva alusöljyvahinkojen torjun-nan yhteistoimintasuunnitelma.

Torjuntatoimenpiteet vaativat nopeutta etenkin onnettomuu-den alkuvaiheessa. Kaikilla torjuntatehtäviä suorittavilla viranomaisilla ei ole esimerkiksi varallaolojärjestelmiä ja varusteet ovat puutteellisia. Tavoitteena on varuste-ja koulutustason nostaminen sekä suunnitelman laatiminen maalla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumiseksi..

Öljyvahinkojen torjunnan rahoitus perustuu öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntöön. Korvaus on 100 % hyväksytyistä kustannuksista. Kustannukset maksetaan hakemukseen perus-tuen ympäristöministeriön hoidossa olevasta öljyauojarahas-tosta. Kuvassa 16 on esitetty öljyvahinkojen torjuntakus-tannukset Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella vuosina 1980 - 1988.

2500 1000 mk 2000 1500 1000 500

0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988

= Kaluston hankinta ®1] Ylläpito f Koulutus 0 011yaahingot

Kuva 16. Öljyvahinkojen torjuntakustannukset Oulun vesi-ja ympäristöpiirin alueella vuosina 1980 - 1988 (kustannus-taso 3.1989).

7.2 TULVANTORJUNTA

Atk-pohjaisten vesistömallien avulla voidaan ennustaa mm. tulvahuippu j en a j ankohdat ja suuruudet. Tietojen perusteella voidaan tehdä säännösteltyjen alueiden alapuo-liseen tilanteeseen vaikuttavia päätöksiä. Näitä ovat mm. ohijuoksutusajankohdat ja -määrät, lisätilavuuden hyväksikäyttö tai poikkeuslupien anominen.

Vesistömalleja on käytetty muutamia vuosia ja niistä saadut kokemukset ovat kokonaisuutena myönteisiä. Järjes-telmä ja ennusteen osuvuus perustuvat sääennusteisiin.

Jotta ennustetarkkuutta ja seurantaa voidaan lisätä, tulee hydrologista havaintoverkostoa tihentää ja automatisoida laadittavan yleissuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on käyttääsäännöstelyitä mahdollisimman tehokkaasti.Hydrolo-gisten havaintoasemien automatisointi tulisi tapahtua kokonaisuudessaan suunnittelukaudella. Vuosittain tähän tarvitaan määrärahoja noin 300 000 markkaa.

7.3 JÄÄPADOT JA MUUT ÄKILLISET TULVAT

Poikkeuksellisia tulvia, jääpato- ja hyytötulvia koskevas-sa tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa on määritelty eri viranomaisten tehtävät ja vastuualueet. Toimintasuun-nitelmaa on käytännössä toteutettu kymmenen vuoden aikana ja se toimii moitteettomasti.

Tavoitteena on jääpatotulvien ehkäisy tai ainakin minimoi.n-ti. Suurimpia tulvahaittoja ja samoihin paikkoihin toistu-vasti muodostuvia patoja on jo ennakkotoimenpitein voitu poistaa. Jääpadon aiheuttaja on pyritty poistamaan aiheut-tamatta uutta haittaa alapuoliselle vesistönosalle. Tutki-mus- ja havainnointityötä tulee lisätä.

7.4 PATOTURVALLISUUS

Patoturvallisuuslaki (413/84) velvoitti jokaisen yli 3 metriä korkean padon omistajan tai haltijan laatimaan vuoden 1988 loppuun mennessä patoturvallisuuskansion, jossa on mm. asiantuntijan lausunto padon turvallisuudesta.

Lain piiriin kuuluvat myös jätepadot. Lisäksi on suurpa-doista tehty vahingonvaaraselvitys.

Tarkkailuohjelmien mukaan suurpadot tarkastetaan 3 - 5 vuoden välein. Tarkastukset vaativat vuosittain aikaa noin yhden miestyökuukauden. Lisäksi vesi- ja ympäristöpii-rin hoidossa olevien patojen tarkkailu vaatii keskimäärin noin 1/2 miestyövuotta. Uljuan tekojärvelle on laadittavana turvallisuusasiakirjojen mukaiset ohijuoksutusselvitykset sekä patojen turvallisuustarkastelut. Selvitysten valmis -tuttua tuleevälittömästi poistaa rakenteissa tai käyttö -järjestelmissä havaitut puutteet ja haitat.

50

8 SEURANTA

8.1 YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA

Ympäristön tilan seurantaa kehitetään siten, että tiedon hyväksikäyttö vesistöjen ja muun ympäristön valvonnassa, käytön suunnittelussa, erilaisten toimenpiteiden vaikutus -ten arvioinnissa ja päätöksenteossa on sujuvasti mahdol-lista. Tämä edellyttää laboratorion näytekirjanpidon automatisointia, jatkuvasti päivitettävää rekisteriä, erilaisia vesistömalleja suunnittelunja ympäristövaikutus-ten arvioinnin avuksi sekä tuloksia tulkitsevan asiantunti-jajärjestelmän kehittämistä.

8.2 HYDROLOGINEN SEURANTA

Hydrologisen havaintoverkoston ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan yhteistyössä hydrologian toimiston kanssa. Sään -nöstelyjen hoitoon tarvitaan lisää automaattisia vedenkor-keuden havaintoasemia. Tarvetta on erityisesti Iijoella.

Vedenkorkeuksien ja virtaamien määritys työllistää erityi-sen paljon Kuusamon vesistöissä, Iijoella ja Pyhäjoella.

Vesistöjen syvyyskartoituksia tehdään kaikissa Koillis-maan kunnissa velvoitetyövaroin. Pudasjärven ja Taivalkos-ken peruskarttojen uusiminen edellyttää syvyyskartoituksen kiirehtimistä. Lähes kaikki hydrologisen seurannan kenttä-tehtävät on siirretty piirihallinnolle. Tehtävien hoitoon tarvitaan lisää henkilöstöä.

8.3 VELVOITETARKKAILU

Tarkkailuvelvoitteet muodostavat vesioikeudellisen lupa -ja valvontajärjestelmän ytimen,joka palvelee viranomaisia, luvanhaltijoitaja vahingonkärsijöitä.Seurannastasaatavat tulokset ohjaavat monin eri tavoin vesiensuojelun valvon-tatyötä. Vesioikeudellisissaluvissatarkkailuvelvoitteiden valvonta on kalataloudellista tarkkailua lukuunottamatta määrätty vesi- ja ympäristöpiirin tehtäväksi.

Kuva 17 esittää velvoitetarkkailun veden laadun havain-topaikkaverkostoa.

Velvoitetarkkailujen kehittämisen lähtökohtana pidetään yhteistarkkailua. Se mahdollistaa yleensä erillistarkkailu-ja paremman havaintoverkoston ja havainnoinnin optimoinnin sekä selkeän kokonaiskuvan muodostamisen vesistöä muuttavan toiminnan vaikutuksista. Velvoitetarkkailuissa otetaan käyttöön vesistökohtaisia vedenlaatumalleja, jotka ovat tarkkailuja hoitavien käytettävissä. Vesistömallien avulla optimoidaan näytteenottopaikkojen määrää ja sijaintia sekä näytteenottotiheyttä.

Vesi- j a ympäristöhallinnon hydrologista j a hydrometeorolo-gista seurantaa kehitetään ja yhteensovitetaan säännöstely -jen, järjestelyjen ja voimataloudellisen käytön velvoit-teellisen seurannan kanssa. Tämä mahdollistaa hydrologisten mallisovellutusten laatimisen ja edelleen kehittämisen.

:

^f

;

^{•• 51.E V •~~ ~ \ ~}

T •

.- 4 \

1T

¹

:5~1 r i;9rr•. '.[`.1-:.'I:;-; 4; :.`AJ ⁽ _ii,`':r) [) j \I ,~ o —_

- f \

:r., 1 —~ Q 1

.. ...

— .. ni

—

. F•

• • '

\Sw

^{";, . -}

V

^•

ç-'

^;

T

ii:$

o

ç021/

5_ ^------ Vesistöalueen raja -. -

f 5 o "fis 60 Vesfstöalueen numero -4

` v Vesi- ja ympäristöpiirin raja 0 Havaintopaikka ,,

T.

;. .

.-

:

^" 6 _\ \

° — ~- , 54 0% + `., '~, —

'

a ^\ ~_

1 4kr ,

1

, Pohjakartta © maanmittaushallitus a

\

'f:' 'c ^:

^.

: r

Pohjois - Pohjanmaan vedet ja ympäristö 1990- luvulla

Kuva 17 Velvoitetarkkailun veden laadun havaintopaikat vuonna 1988

52

Vesistö- ja kalataloudelliset tarkkailut tulisi yhdistää kokonaisohjelmaksi, joka antaa esim. uutta lupaa haettaessa tarvittavat tiedot vesistövaikutuksista.

9 TUTKIMUS

Vesi- ja ympäristöhallinnossa on meneillään laaja uudel-leenjärjestely ja kehittämistoiminta. Valtionhallinnon yleisten kehittämistavoitteiden mukaisesti tämä merkitsee toiminnan tehokkuuden, tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamista kiinnittäen huomiota erityisesti laadullisiin tekijöihin.

Muutospaineet edellyttävät vesi- ja ympäristöpiirien kehittämistä asiantuntijavirastoksi. Tämä vaatii vesi-ja ympäristöpiirin voimakasta panostamista tutkimustoimin-taan

Tehokkuuden lisääminen edellyttää ulkopuolisen rahoituksen joustavaa käyttöä ja yhteistoimintaa ulkopuolisten tutki-muslaitosten kanssa. Tuloksellisuudenlisääminenedellyttää rutiinitehtävien vähentämistä ja resurssien suuntaamista ajankohtaisiin tutkimusongelmiin projektitoiminnanmuodos-sa.

Vuonna 1986 HAJO-työryhmä ehdotti, että tutkimuksen alueel-linen kehittäminen tapahtuisi joko kaikkien piirien perus-tasoa nostamalla tai keskittämällä tutkimusta piireihin, jotka sijaitsevat yliopistopaikkakunnilla.

YTS-työryhmä esitti, että piirien tutkimusta laajennettai-siin vesien tutkimuksen ohella myös muille aloille ja sille annettaisiin hallinnollista itsenäisyyttä perustamalla tutkimustoimisto.

VYTTI-työryhmän mietinnössä (1988) keskityttiin laborato-riotoimintaan ja uusien tutkimustehtävien kehittämisehdo-tuksiin. Laboratoriopalvelujen parantamiseksi maajaettai-siin kolmeen yhteistoiminta-alueeseen, joissa kussakin sijaitsisi laitteistoltaan pitkälle kehitetty laboratorio.

Pohjoiseen toiminta-alueeseen kuuluisivat Lapin, Kainuun, Kokkolan ja Vaasan vesi- ja ympäristöpiirit ja sen aluela-boratorioksi kehitettäisiin Oulun piirin laboratorio.

Piiri antaisi tutkimuspalveluja maksutta tai tilaustöinä lääninhallitukselle ja myös muille tahoille. Mietinnössä esitetään kolmen piirin erikoistumista uusiin tutkimusteh-täviin. Luonnonsuojelututkimusta esitetään joko Oulun tai Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiriin. Eräänä vaihtoehtona on ollut esillä, että luonnonsuojelututkimus jaettaisiin em. piirien kesken siten, että Oulussa keski-tyttäisiin pohjoisen luonnon ja luonnonvarojen käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyviin tutkimuksiin.

53

Piirin suorittama tutkimustoiminta on ollut vähäistä.

Voimavarat ovat menneet pääosin valtakunnalliseen seuran-taan ja omalla alueella tehtäviin tarkkailuihin ja selvi-tyksiin. Toiminta palvelee lähinnä omaa hallintoa.

Tulevaisuudessa ympäristön seuranta ja selvitystyöt pyri-tään vakiinnuttamaan ja organisoimaan siten, että toiminnan painopiste voidaan siirtää varsinaiseen tutkimukseen.

Tuotetaan tietoa ja menetelmiä, jotka lisäävät piirin val-miuksia oman alueen asiantuntijavirastona. Yhteistyön avulla pyritään varmistamaan tiedon hyväksikäyttö ja estämään piirin sisäistä sektoroitumista. Kehitetään val-miuksia siten, että palvelututkimusta voidaan laajentaa pohjoisen yhteistoiminta-alueen vesi-ja ympäristöpiireihin ja lääninhallituksiin.

Alueellisen tutkimuksen ja yhteistyön puitteissa pyritään laajoihin kokonaisuuksiin, joilla on valtakunnallista merkitystä. Keskeisillä tutkimusalueilla ja laajoissa yhteistyöhankkeissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Toimintastrategiassa keskeisiä asioita ovat painopisteen siirtäminen pienimuotoisista selvityksistä projektitoimin-taan ja tarvittavien valmiuksien lisääminen piirin sisäisen yhteistyön kehittämisellä,pohjoisenyhteistoiminta-alueen yhteishankkeilla ja lisäksi tekemällä yhteistyötä ja koor-dinoimalla asiantuntemusta j a laitehankintoj a ulkopuolisten laitosten kanssa.

Toiminnassa erityinen paino asetetaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavien menetelmien kehittämiselle. Kun erilaisten hankkeiden vaikutuksien ennakointiin ja arvioin-tiin on käytettävissä asianmukaiset menetelmät ja menette-lytavat voidaan pienimuotoisiin selvityksiin tarvittavaa tutkijatyövoimaa vapauttaa varsinaiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Samoin omia seurantoja voidaan keventää j a vapauttaa laboratorioresurssej a muuhun palvelutoimintaan ja varsinaiseen tutkimukseen.

Tutkimusvalmiuksien ja tehokkuuden kehittämiseksi voidaan . erottaa kaksi toimintamallia:

a) yli toimialarajojen menevän projektitoiminnan käynnis-täminen

b) tutkijoiden kokoaminen yhtenäiseksi ryhmäksi ja myöhem-min tutkimustoimistoksi

b) tutkijoiden kokoaminen yhtenäiseksi ryhmäksi ja myöhem-min tutkimustoimistoksi

In document Pohjois-Pohjanmaan vedet ja ympäristö 1990-luvulla. Vesien ja ympäristön käytön, hoidon ja suojelun kehittämissuunnitelma (sivua 39-0)