Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millä tavoin Riihikosken yhtenäis-koulun henkilökunnan määrittämät arvot saadaan näkymään yhtenäis-koulun arjessa. Tutki-muskysymys sai lopullisen muotonsa vasta siinä vaiheessa, kun henkilökunnalle tehty kysely oli purettu ja heidän etukäteen määrittelemistään arvoista oli kyselyn avulla va-littu heille kolme tärkeintä.
Yhtenäiskoulun henkilökunta siirtyi tämän vuoden syksyllä työskentelemään saman katon alle työskenneltyään ensin vuoden osittain eri yksiköissä. Lähtötilanne oli minun mielestäni mielenkiintoinen, sillä sain osallistua jo keväällä 2019 Riihikosken yhte-näiskoulun kehittämisryhmän palavereihin, joissa pohdimme yhdessä millaisia erilai-sia mahdollisuukerilai-sia minulla olisi osallistua heidän toimintaansa tekemällä opinnäyte-työ heille. Päädyimme yhteistuumin tekemään kartoittavan kyselyn, josta loppujen lo-puksi tulikin niin kattava, että siitä riitti materiaalia koko opinnätetyöhön. Työn suunta myös selkeni vastausten perusteella, ja pääkysymykseksi nousikin itse arvojen toteutus käytännössä.
Arvoja pohditaan monissa työyhteisöissä, mutta kuinka monessa yhteisössä riittää re-sursseja tai mielenkiintoa käsitellä niitä loppuun asti? Riihikosken yhtenäiskoulussa motivaatio saattaa arvot myös arkeen asti vaikutti heti lupaavalta. Johto ja kehitys-ryhmä olivat innokkaasti mukana ja ideoita lenteli puolelta toiselle jokaisessa tapaa-misessa jossa olin paikalla.
Arvoista ja peruskoulumaailmasta en löytänyt suoraan aiempia opinnäytetöitä. Toi-von, että opinnäytetyöstäni voi herätä ajatuksia ja sitä voi epäsuorasti käyttää apuna myös jossain toisessa peruskoulussa, tai yhtenäiskoulussa. Tämän opinnäytetyön tu-lokset ovat tietysti tärkeitä vain Riihikosken yhtenäiskoululle, mutta tuloksia voi ylei-sellä tasolla tarkastella ja liitteenä olevia harjoituksia pystyy helposti muokkaamaan itselle sopivaksi.
Omasta mielestäni tämä opinnäytetyöprosessi sujui ilman suurempia murheita. Opin-näytetyötä varten löytyi suhteellisen helposti materiaalia ja enemmänkin piti karsia
tarjolla olevaa tietoa. Koin saaneeni vastauksen tutkimuskysymykseeni, sillä lopulta-kin arvokeskustelu ei lopu koskaan. Voin vain antaa vinkkejä sen eteenpäinviemiseen.
Jos jotain muuttaisin, niin olisin ehkä yrittänyt miettiä etukäteen tarkemmin mikä on lopputuote tilaajalle. En ole kuitenkaan varma olisinko pystynyt sitä keksimään, ellen olisi ensin päässyt hieman sisälle henkilökunnan ajatuksiin, kuten nyt pääsin perehty-mällä kyselyn tuloksiin. Tässä tapauksessa välissä oli kesäloma, joten aikataulullisesti tämä ratkaisu oli tässä tapauksessa mielestäni perusteltu.
Kyselyyn ja siitä saatuihin tuloksiin olen tyytyväinen. Vastausprosentti oli suuri ja us-kon vahvasti, että sillä oli osuutensa asiaan, että kysely tehtiin ulkoilmassa eikä sisäti-loissa. Kehittämisryhmältä sain selkeän tiedon siitä, mikä on heidän tarpeensa kyselyn suhteen ja myös kokonaisuuden kanssa sain heiltä kullanarvoista palautetta. Tilaajan kommentit ovat olleet positiivisia ja olen tehnyt muutamia korjauksia heidän pyynnös-tään. He olisivat mielellään ottaneet vaikka lisääkin toiminnallisia ehdotuksia. Toivon kuitenkin, että antamani ehdotukset ja materiaali ovat riittäviä ja antavat heille jat-kossa lisäintoa omaan toimintaan. Yhteistyö tilaajan kanssa sujui todella hyvin ja olen kiitollinen mahdollisuudesta toimia heidän kanssaan yhteistyössä. Erityisen mielek-kääksi työn teki se, että sain todella tehdä työn, jonka aiheista olen itse kiinnostunut ja toivoisin saavani jatkossakin tehdä jotain vastaavaa.
Itse opin valtavasti opinnäytetyön tekemisprosessista. Omasta edellisestä opinnäyte-työstäni on kulunut jo n. 16 vuotta, ja huomaan työelämän ja elämänkokemuksen tuo-neen ihan erilaista varmuutta uusien asioiden työstämiseen. Tuloksien analysointiin on tullut erilaista varmuutta ja tietopohjan sisäistäminen tuntuu nyt merkityksellisem-mältä kuin nuorena opiskelijana. Oma kiinnostus koulumaailmaa kohtaan on myös tietysti vaikuttanut positiivisesti tämän opinnäytetyöprosessin kanssa.
LÄHTEET
Aaltonen, Tapio & Heiskanen, Erika & Innanen, Pekka 2003. Arvot yksilön ja yhteisön kehittäjänä. Helsinki: WSOY.
Airaksinen, Timo 1994. Arvojen yhteiskunta. Erään taistelun kuvaus. Helsinki: WSOY.
Alasuutari, Pertti 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Neljäs,uudistettu painos. Riika:
Vastapaino.
Fisher, John 2012. John Fisher's personal transition curve – 2012. https://www.busi-nessballs.com/change-management/personal-change-stages-john-fisher/, haettu 10.10.2019.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:
Vastapaino.
Himberg, Lea 1996. Opettaja ja työyhteisö. Huomaa, ymmärrä, uskalla. Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Hämäläinen, Pekka 2005. Ihmisen kokoinen työyhteisö. Avaimia hyvään vuorovaiku-tukseen. Hämeenlinna: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Kaivola, Taru 2003. Työpaikan ihmissuhteet. Helsinki: Kirjapaja.
Kangaspunta, Seppo (toim.) 2011. Yksilöllinen yhteisöllisyys. Tampere: Tampereen yli-opistopaino – Juvenes Print.
Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko 2019. Tunnetaidot opetustyössä. Opas haasta-viin tilanteisiin. Keuruu: PS-Kustannus.
Lehtonen, Heikki 1990. Yhteisö. Jyväskylä: Gummerus .
Mannerheimin lastensuojeluliitto, https://www.mll.fi/tehtavat/hyvat-ominaisuudet-minakasitys-ja-itsetunto/ haettu 14.10.2019.
Filander, Karin; Vanhalakka-Ruoho, Marjatta (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. Hel-sinki: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura 2009.
Opetushallitus: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuk-sen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf, sivu 15, haettu 26.9.2019.
Puohiniemi, Martti 2002. Arvot, asenteet ja ajankuva. Opaskirja suomalaisen arkielä-män tulkintaan. Vantaa: Limor Kustannus.
Suunnitelma perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi, Pöytyän kunta. 2015.
https://www.poytya.fi/client/poytya/userfiles/suunnitelma-perusopetuksen-jarjes-tamisen-kehittamiseksi-koulutuslautakunnan-esitys-kunnanhallitukselle.pdf, haettu 1.10.2019.
Tuominen, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Uudistettu laitos. Tammi.
Turunen, Kari E. 2018. Arvojen kirja. Helsinki: Arator.
Valli, Raine 2007. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 2. korjattu ja täydennetty painos. Juva: PS-kustannus, 107.
LIITTEET
Liite 1 Kyselylomakkeen pohja Liite 2 ”Näin hyvät tyypit”
Liite 3 Toimintaehdotus: Ryhmätehtäväohje Liite 4 Tarinakortit toiminnan tueksi
Liite 5 Positiivisia ominaisuuksia
Liite 1
Liite 1
Linkki John Fisherin muutoskäyrään: https://www.businessballs.com/processofchange.pdf (https://www.businessballs.com/processofchange.pdf)
Missä vaiheessa muutoskäyrää olet? Valitse parhaiten tämänhetkistä mielentilaasi kuvaava
Listaa omat vahvuutesi matkalla uuden työyhteisön kehittämiseen *
Mitkä omista kehittämiskohteistasi voivat olla hidasteena yhteisöllisyyden luomiselle? *
Mitä vahvuuksia löydät nyt työyhteisöstäsi?
Liite 1
23.9.2019 11.52 Tilannekartoitus
Sivu 3 / 3 https://www.lyyti.fi/questions_prev/c9766868fe
Millaiset asiat työyhteisössäsi ovat yhteisöllisyyden kehittämisen esteenä?
Lähetä vastaukset
Liite 2
Muutamia tämän työyhteisön työntekijöiden henkilökohtaisia vahvuuksia keväällä 2019 ( vapaasti stilisoituna) ”Avoin, yhteistyökykyinen, iloinen”
”Iloisuus, toisten kunnioittaminen, rehellisyys.”
”Toimeliaisuus, organisointikyky, tällä hetkellä kova into tehdä uudesta hyvä.” ”Minun on helppo sopeutua muutoksiin, olen joustava, pyrin olemaan kanssakäymisessä monien ihmisten kanssa, kuuntelen muita, vien asioita eteenpäin.” ”Positiivisuus , toisten auttaminen , pitkä työhistoria” ”Iloinen, tunnollinen, luotettava, huumorintajuinen ja pedantti.” ”Avoin uusille toimintatavoille.”
”Tunnollisuus, ahkeruus, sitoutuminen” ”Yhteistyöhalukkuus, idearikkaus”
”Joustava, innostuva, positiivinen” ”Innokas kehittymään, positiivinen asenne, kaikki huomioon ottava”
”Joustavuus, positiivisuus, katse eteenpäin” ”Ennakkoluulottomuus ja avoimuus, sopiva hulluus ja heittäytyminen.”
”Monipuolisuus, empaattisuus, ahkeruus.”
”Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olen joustava.” ”Aito oppilaan kohtaaminen. Työnteon arvostaminen.”
”Pystyn olemaan avoin ja keskustelemaan asiasta kuin asiasta.”
”Joustavuus, ennakkoluulottomuus, ilo ja huumori, innostun helposti, saan voimaa muista innostuneista ihmisistä” ”Tulen lähtökohtaisesti toimeen erilaisten ihmisten kanssa.”
”Joustavuus ja positiivisuus” ”Toisten kanssa toimeen tuleminen, toisten kuuntelu, huumori, tykkääntehdä erilaisten ihmisten kanssayhteistyötä.”
”Kiinnostus, into uuden oppimiseen, kaikkien huomioiminen”
Liite 3
Olette valinneet työyhteisöllenne kolme tärkeintä arvoa Ilo ja huumori & toisten kunnioittaminen & rehellisyys ja aitous
Ryhmätehtävä 1. Arvon määrittely
Ajatelkaa seuraavia kysymyksiä työyhteisön kannalta, vaikka yhden arkipäivän osalta.
Mitä ilo ja huumori ei ole? Millaisia konkreettisia asioita? Nimeä kaksi.
___________________________________________________________________________
Mitä ei ole toisten kunnioittaminen? Millaisia konkreettisia asioita? Nimeä kaksi.
___________________________________________________________________________
Mitä rehellisyys ja aitous ei ole? Millaisia konkreettisia asioita? Nimeä kaksi.
___________________________________________________________________________
Keksi kaksi konkreettista esimerkkiä mitä ilo ja huumori voi tarkoittaa työyhteisössäsi.
___________________________________________________________________________
Keksi kaksi konkreettista esimerkkiä toisten kunnioittaminen voi tarkoittaa työyhteisössäsi.
___________________________________________________________________________
Keksi kaksi konkreettista esimerkkiä mitä rehellisyys ja aitous voi tarkoittaa työyhteisössäsi.
___________________________________________________________________________
Ryhmäsi esittää valitsemansa konkreettisen tilanteen muille joko:
a) näyttelemällä tilanteen
b) pysäytetty kuva ( esitätte tilanteen still-hetkenä)
voit käyttää apuna liitteenä olevia tarinakortteja tai muuta rekvisiittaa:
Olipa kerran, sitten, loppujen lopuksi
Liite 4
Olipa kerran
Liite 4
Liite 4
Liite 4
Liite 5