Tutkielmani teko on ollut monimuotoinen ja tunteita herättävä prosessi. Alusta saakka olen kokenut, että minun ei tarvitse yrittää tehdä objektiivista tutkielmaa vaan olen tiedostanut, että myös oma elämänkokemukseni, arvot ja ajatukset kulkevat tutkielman teon taustalla. Tutkielman aiheeseen virittäytyminen alkoi jo vuosia sitten sukupuolentutkimuksen opintojen aikana, jolloin kiinnostukseni sukupuolen määrittelyä
ja sukupuolitettua toimijuutta kohtaan toden teolla heräsivät. Tämän virittäytymisen ja monien luennoilla käytyjen mielenkiintoisten keskustelujen jälkeen tiesin, että myös Pro gradu -tutkielmani tulee liittymään sukupuolentutkimuksen kenttään.
Tutustuessani lopputalvella 2014 Rovaniemen Tyttöjen Talon toimintaan internetin välityksellä, minulle heräsi ajatus, että olisi mielenkiintoista tehdä heidän kanssaan yhteistyötä tutkielmani tiimoilta, joten otin Tiina Lappalaiseen yhteyttä ja sain lämpimän vastaanoton ja tutkimusluvan nopeasti. Tutkielmaani taustoittavat siis nuorisotyö ja erityisesti sukupuolisensitiivisen nuorisotyön alla tehtävä tyttötyö. Olen tutkielmaa tehdessäni pyrkinyt tuomaan esille Isosiskojen oman äänen ja näin antamaan heidän kokemuksilleen tilaa tutkielmassani.
Tutkielmani tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, kuinka Tyttöjen Talon Isosiskot kokevat tyttötyön tekemisen vapaaehtoistyöntekijän asemassa, eli miten he käsittävät oman toimijuutensa. Hain myös vastauksia kysymyksiin, millaisena nykypäivän yhteiskunta näyttäytyy nuorille tytöille Isosiskojen näkökulmasta ja millaisia toimijuuden paikkoja tytöille tarjoutuu? Tarkastelun taustalla ovat olleet erilaiset teoreettiset keskustelut sukupuolesta ja erityisesti sukupuolitetusta toimijuudesta.
Ymmärrykseni sukupuolesta nojaa Butlerin käsitykseen performatiivisuudesta, jossa tekojen, eleiden ja esitysten väitetään olevan sellaisia, että ne ilmaisevat identiteettiä tai ydintä, jotka tuotetaan ja pidetään yllä ruumiillisin merkein ja muiden diskursiivisten keinojen avulla. Sukupuolitetusta toimijuudesta puhuttaessa ajatteluni siitä tiivistyy Ojalaa, Palmua ja Saarista (2009, 27) mukaillen yksilön käytössä olevia resursseihin ja sitä kautta hänen edellytyksiinsä vastata asetettuihin odotuksiin ja käsityksiä omista mahdollisuuksista ja rajoituksista toimia.
Tutkielmani Isosiskot pohtivat omaa toimijuuttaan iän, elämänkokemuksen, äitiyden sekä selviytymiseetoksen kautta. Pohtiessani aiemmin aineistolle esittämiäni kysymyksiä koin, että he antoivat monimuotoisia ja kattavia vastauksia koskien omaa toimijuuttaan osana Rovaniemen Tyttöjen Talon toimintaa. Ohueksi vastauksissa jäi kuitenkin se, millaisia keskusteluja tyttöjen kanssa on käyty ja kokonaan vastaamatta, millaisia kehittämisen ehdotuksia Isosiskoilla on koskien Tyttöjen Talon toimintaa. Vaikka
keskustelujen sisällöt jäivät suureksi osaksi avaamatta, Isosiskot kertoivat kuitenkin monipuolisesti tilanteista, joissa he olivat kohdanneet nuoria.
Yhteiskunnallisessa kehyksessä nuorten kasvua tarkasteleva kysymys antoi mielestäni kattavan kuvan siitä, millaisena kasvupaikkana yhteiskunta näyttäytyy Isosiskojen näkökulmasta. Tämän kysymyksen kohdalla tein kuitenkin havainnon, että heidän oli helppo löytää vastauksissaan yhteiskunnan asettamia haasteita kasvulle. Positiivisiksi koettuja asioita ilmeni myös, kuten kansainvälisyys ja teknologiaosaavuus. Positiiviseksi koettuja asioita oli kuitenkin Isosiskojen kertomuksissa selvästi vähemmän kuin haasteiksi koettuja. Tältä kannalta asiaa tarkasteltaessa pohdin, että Tyttöjen Talon olemassaolo on perusteltua. Se voi osaltaan toimia merkittävänä tilana, kun puhutaan nuorten hyvinvoinnista ja toimijuuden paikkojen löytymisestä. Jatkotutkimuskohteena olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka Tyttöjen Talolla käyvät nuoret kokevat käymisen sukupuolisensitiivisellä nuorisotilalla? Toinen kiinnostava tutkimuskohde voisi olla kuinka transsukupuoliset nuoret kokevat sukupuolisensitiivisen nuorisotilan.
Lähteet
Aaltonen, Sanna & Honkatukia, Päivi (toim.) 2002. Tulkintoja tytöistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.
Anttila, Anna, Ojanen, Karoliina, Saarikoski, Helena & Timonen, Senni 2011. Tyttöjen juttuja. Tyttökulttuurin monimuotoiset tilat. Artikkeli julkaistu teoksessa Entäs tytöt.
Johdatus tyttötutkimukseen Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Nuorisotutkimusseura julkaisuja 113. Osuuskunta Vastapaino. Tampere.
Butler, Judith 2010. Bodily Inscriptions, Performative Subversions. Artikkeli julkaistu teoksessa Feminist theory and the body. Janet Price & Margrit Shildrick (toim.) Routledge. New York.
Butler, Judith 2006. Hankala Sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous. Gaudeamus.
Helsinki.
Delphy, Christen 1993. Rethinking Sex and Gender. Women’s Studies International Forum 1:1993.
Eischer, Heli 2011. Osa I. Tyttöjen Talon yhteiskunnallinen merkitys. Artikkeli julkaistu teoksessa Heli Eischer & Jonna Tuppurainen. Tyttöjen Talo on kuin toinen koti. Helsinki:
Setlementtinuorten liitto ry.
Eliasoph, Nina 2011. Making volunteers. Civic life after welfares’s end. Princeton University Press. Princeton and Oxford.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Euroopan Unionin nuorisostrategia. Saatavissa www-muodossa:
http://ec.europa.eu/youth/policy/youth_strategy/social_incl_en.htm . (Katsottu 25.2.2015.)
Gatens, Moira 2010. Power, Bodies and Difference. Artikkeli julkaistu teoksessa Feminist theory and the body. Janet Price & Margrit Shildrick (toim.) Routledge. New York.
Harju, Aaro 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet.
Kansanvalistusseura. Dark Oy. Vantaa.
Hirsjärvi, Sirkka., Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 1998. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.
Honkasalo, Veronika (2011a). Pois lokeroista. Katsaus monikulttuurisuuden huomioimiseen tyttötutkimuksessa ja tyttötyössä. Artikkeli julkaistu teoksessa Karoliina Ojanen & Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen.
Vastapaino. Tampere.
Honkasalo, Veronika 2011. Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 109.
Unigrafia. Helsinki.
Järventie, Irmeli 1993. Selviytyä hengiltä. Sosiaalipsykologinen ja sosiaalipsykiatrinen näkökulma itsemurhiin. Helsinki. Stakes, tutkimuksia 34.
Kalliolan Nuoret ry. Saatavilla www-muodossa:
http://www.kalliola.fi/tietoa-kalliolasta/kalliolan-nuoret/ . (Katsottu 16.9. 2015.)
Kangas, Sonja 2002. Tytöt bittien ja piksileiden maailmassa. Artikkeli julkaistu teoksessa Tulkintoja tytöistä. Sanna Aaltonen & Päivi Honkatukia (toim.) Tammer-Paino Oy.
Tampere.
Kinnunen, Taina 2010. Sukupuolen ja seksuaalisuuden ruumiillinen muoto-oppi.
Artikkeli julkaistu teoksessa Käsikirja sukupuoleen. Tuija Saresma, Leena- Maija Rossi
& Tuula Juvonen (toim.) Vastapaino. Tampere.
Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne 1996. Paikantuminen. Artikkeli julkaistu teoksessa Avainsanat. Kymmenen askelta feministiseen tutkimukseen. Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (toim.) Vastapaino. Tampere.
Kujala, Elina 2014. Sukupuolisensitiivinen vapaaehtoistoiminta Tyttöjen Taloilla.
Humanistinen korkeakoulu. Opinnäytetyö. Saatavilla www-muodossa;
http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/84373/Kujala_Elina.pdf?sequence=1 . (Katsottu 10.7.2015.)
Kulmalainen, Taru 2015. Tyttöjen kaverisuosio. Etnografinen tutkimus yläkoulun epävirallisista järjestyksistä. Itä- Suomen yliopisto. Joensuu. Akateeminen väitöskirja.
Kurki, Leena 2002. Persoona ja yhteisö. Personalistinen sosiaalipedagogiikka. Kopijyvä Oy. Jyväskylä.
Käyhkö, Mari 2011. Koulu tyttötutkimuksen näyttämönä. Artikkeli julkaistu teoksessa Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 113. Vastapaino. Tampere.
Laukkanen, Marjo & Mulari, Heta 2011. Tyttöjä mediassa, tyttöinä mediassa. Artikkeli julkaistu teoksessa Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 113. Vastapaino.
Tampere.
Liljeström, Marianne 2004. Feministinen metodologia. Mitä se on? Artikkeli julkaistu teoksessa Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Marianne Liljeström (toim.) Vastapaino. Tampere.
Liljeström, Marianne 1996. Sukupuolijärjestelmä. Artikkeli julkaistu teoksessa Avainsanat. Kymmenen askelta feministiseen tutkimukseen. Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.) Vastapaino. Tampere.
Matero, Johanna 1996. Tieto. Artikkeli julkaistu teoksessa Avainsanat. Kymmenen askelta feministiseen tutkimukseen. Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.) Vastapaino. Tampere.
Melin, Harri & Blom, Raimo 2011. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Artikkeli julkaistu teoksessa Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa. Atte Oksanen & Marko Salonen (toim.) Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere.
Nieminen, Juha 2007. Vastavoiman hahmo. Nuorisotyön yleiset tehtävät, oppimisympäristöt ja eetos. Artikkeli julkaistu teoksessa Nuorisotyötä on tehtävä.
Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.).
Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 76. Hakapaino Oy.
Helsinki.
Niemelä, Niina 2015. Talo, jonka sisälle mahtuvat erilaiset ajatukset elämästä. Lapin Kansa, viikonvaihdenumero 04 -7, 10.10.2015, 24-25.
Nuorisobarometri 2014. Saatavilla www-muodossa:
https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf . (Katsottu 20.10.2015)
Näre, Sari 2002. Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä. Artikkeli julkaistu teoksessa Tulkintoja tytöistä. Sanna Aaltonen & Päivi Honkatukia (toim.). Tammer- Paino Oy. Tampere.
Ojala, Hanna, Palmu, Tarja & Saarinen, Jaana 2009. Paikalla pysyvää ja liikkeessä olevaa. Feministisiä avauksia toimijuuteen ja sukupuoleen. Artikkeli julkaistu teoksessa Hanna Ojala, Tarja Palmu & Jaana Saarinen (toim.) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Vastapaino. Tampere.
Ojanen, Karoliina 2011. Katsaus tyttötutkimuksen suomalaiseen historiaan ja keskusteluihin. Teoksessa Karoliina Ojanen & Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 113.
Vastapaino. Tampere.
Paasonen, Susanna 2010. Sukupuoli ja repsentaatio. Artikkeli julkaistu teoksessa Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen.
Vastapaino. Tampere.
Palmu, Tarja 2003. Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 189. Helsingin yliopisto. Helsinki.
Perttula, Juha 2008. Kokemus ja kokemuksen tutkimus. Fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Artikkeli julkaistu teoksessa Kokemuksen tutkimus merkitys, toiminta, ymmärtäminen. Juha Perttula & Timo Latomaa (toim.) Lapin Yliopistokustannus.
Rovaniemi.
Pirttilä, Tuula 2008. Tutkimuseettiset toimikunnat. Toimintaa ohjaavat normit. Artikkeli julkaistu teoksessa Anna-Maija Pietilä & Helena Länsimies-Antikainen (toim.) Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä. Kopijyvä. Kuopio.
Punnonen, Varpu 2007. Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö. Artikkeli julkaistu teoksessa Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Tommi Hoikkala
& Anna Sell (toim.) Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 76.
Hakapaino Oy. Helsinki.
Puuronen, Vesa 2006. Nuorisotutkimus. Vastapaino. Tampere.
Ramazanoglu, Caroline & Holland, Janet 2002. Can feminist tell the truth? Challenges of scientic method. Artikkeli julkaistu teoksessa Feminist Methodology. Challenges and choises. Caroline Ramazanoglu with Janet Holland (toim.) Sage Publications. London Thousand Oaks New Delhi.
Ramazanoglu, Caroline & Holland, Janet 2002. Choises and decisions. Doing feminist research project. Artikkeli julkaistu teoksessa Feminist Methodology. Challenges and choises. Caroline Ramazanoglu with Janet Holland (toim.) Sage Publications. London Thousand Oaks New Delhi.
Rojola, Sanna 2010. Teknologia ja sukupuoli. Artikkeli julkaistu teoksessa Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen.
Vastapaino. Tampere.
Ronkainen, Suvi 1999. Ajan ja paikan merkitsemät. Subjektiviteetti, tieto ja toimijuus.
Gaudeamus. Helsinki.
Ronkainen, Suvi 2008. Kenen ongelma väkivalta on? Suomalainen hyvinvointivaltio ja väkivallan toimijuus. Yhteiskunta ja politiikka 73:4.
Ronkainen, Suvi, Pehkonen, Leila, Lindblom-Ylänne, Sari & Paavilainen, Eija 2013.
Tutkimuksen voimasanat. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Rossi, Leena-Maija 2010. Sukupuoli ja seksuaalisuus, erosta eroihin. Artikkeli julkaistu teoksessa Käsikirja sukupuoleen. Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Vastapaino. Tampere.
Rovalan Nuoret ry. Tyttöjen Talo Rovaniemi. Saatavissa www-muodossa:
http://www.neiot.fi/tyttojen-talo/ . (Katsottu 16.9.2015.)
http://www.rovalannuoret.fi/yhdistys.html . (Katsottu 9.11.2015.)
Salonen, Marko & Oksanen, Atte 2011. Yksilölliset ja yhteiskunnalliset ansat. Artikkeli julkaistu teoksessa Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa.
Atte Oksanen & Marko Salonen (toim.) Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere.
Salonen, Marko 2011. Sukupuoliansassa. Artikkeli julkaistu teoksessa Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa. Atte Oksanen & Marko Salonen (toim.) Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere.
Salonen, Marko & Oksanen, Atte 2011. Loukuista toimiviin yhteisöihin. Artikkeli julkaistu teoksessa Toiminnallisia loukkuja. Hyvinvointi ja eriarvoisuus yhteiskunnassa.
Atte Oksanen & Marko Salonen (toim.) Tampereen Yliopistopaino Oy. Tampere.
Saresma, Tuija 2010. Kokemuksen houkutus. Artikkeli julkaistu teoksessa Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino.
Tampere.
Setlementtiliitto. Saatavissa www-muodossa:
http://www.setlementti.fi/sukupuolisensitiivisyys/toimintamuodot/tyttojen-talot/
(Katsottu 9.11.2015. )
Tilastokeskus. Saatavissa www-muodossa:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_003.html?s=0 (Katsottu 23.2.2016.)
Tolonen, Tarja & Palmu, Tarja 2007. Etnografia, haastattelu ja (valta)positiot. Artikkeli julkaistu teoksessa Sirpa Lappalainen, Pirkko Hynninen, Tarja Kankkunen, Elina Lahelma & Tarja Tolonen (toim.) Etnografia metodologiana. Lähtökohtana koulutuksen tutkimus. Vastapaino. Tampere.
Tuomaala, Saara 2011. Menneisyyden tytöt ja tyttöjen historiat. Artikkeli julkaistu teoksessa Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.) Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 113. Vastapaino. Tampere.
Valtikka. Saatavissa www-muodossa:
http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/prosesseja-ja-toimintamalleja/nuoret-palveluja-arvioimassa (Katsottu 20.11.2015.)
Vehkalahti, Kaisa, Rutanen, Niina, Lagström, Hanna & Pösö, Tarja 2010. Johdanto.
Kohti eettisesti kestävää lasten ja nuorten tutkimusta. Artikkeli julkaistu teoksessa Hanna Lagström, Tarja Pösö, Niina Rutanen & Kaisa Vehkalahti (toim.) Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusseura. Helsinki.
Liitteet
Liite 1 (1)
Saatekirje Isosiskoille Hei!
Olen Riikka Tervo ja opiskelen Lapin yliopistossa kasvatustiedettä. Teen gradututkielmaa koskien sitä millaiseksi tyttötyön merkitys Lapissa koetaan toimijoiden kertomana. Teille jaettavalla kyselylomakkeella kerään tutkielmaani varten aineistoa kokemuksistanne liittyen vapaaehtoisena isosiskona toimimiseen. Pyydän teitä ystävällisesti vastaamaan kyselylomakkeen kysymyksiin ajatuksella. Lomakkeen olen jakanut kolmeen eri osioon, jotta niiden hahmottaminen olisi helpompaa. Kysymykset ovat avokysymyksiä ja niihin vastaaminen kestää arviolta noin 1-1,5h .
Pääosan vastauksista pyrin keräämään 28.3 järjestettävänä isosiskojen virkistyspäivänä jolloin isosiskot keskustelevat heille ennalta jaettujen kysymysten pohjalta. Jos et kuitenkaan pääse osallistumaan virkistäytymispäivään tai koet, että haluat mieluummin vastata kysymyksiin pelkästään kirjallisena tai yksityishaastattelussa kanssani sekin onnistuu. Yksityishaastattelu on mahdollista hoitaa myös puhelimitse. Jos puhelinhaastattelu on sinulle paras mahdollinen vaihtoehto älä epäröi ottaa yhteyttä niin sovitaan sille sopiva aika. Tutkielmaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista.
Vastauksenne ovat tärkeä osa gradututkielmaani.
Kiitos!
Liite 2 (2)
Osio 1
1. Miksi tyttötyötä mielestäsi tarvitaan?
2. Millaiset ominaisuudet koet omiksi vahvuuksiksi tyttötyötä tehdessä?
3. Mikä sinua erityisesti motivoi toimimaan vapaaehtoisena?
4. Miten vahvasti tunnet kuuluvasi Tyttöjen talon yhteisöön?
5. Mitkä asiat voisivat mielestäsi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta?
Osio 2
1. Millaisia teemoja käsittelet tyttöjen kanssa käydyissä keskusteluissa?
2. Onko sinulle jäänyt mieleen jokin erityisen onnistunut tilanne tyttöjen kohtaamisesta?
3. Mitä aiheitta/ aiheita koskien haluaisit, että nuoret lähestyisivät sinua?
4. Millaisten asioiden käsittelyssä koet, että tyttöjen on helpompi puhua sinulle isosiskona kuin muille hänen lähipiirinsä jäsenille tai ammattiauttajalle?
5. Millaisia keinoja sinulla on ollut tukea tyttöjen kasvua?
6. Oletko kokenut voivasi tukea tyttöjen identiteettiä omalla toiminnallasi?
7. Jos vastasit edelliseen myöntävästi kuvaile millaisia keinoja sinulla on ollut identiteetin tukemiseen.
Osio 3
1. Minkä seikkojen sinä isosiskona ajattelet yhteiskunnassamme asettavan haasteita tyttöjen kasvulle?
2. Minkä seikkojen puolestaan koet olevan voimavaroja?
3. Ajatellessasi omaa naiseksi kasvamisen tarinaasi, niin millaisia voimavaroja se antaa sinulle tyttöjen kohtaamiseen?
Liite 3 (3)