Sekundaariamenorrean aiheuttajat ovat moninaiset ja siten sen tutkiminen ja hoito riippuu myös aiheuttavasta tilasta. Monissa tapauksissa aiheuttava tekijä pystytään kuitenkin jol-lain tavalla tunnistamaan ja useimmiten häiriön paikka hypotalamus–hypofyysi–
munasarja–kohtu-akselilla voidaan löytää. Ensisijaista on muistaa poissulkea hedelmälli-sessä iässä olevalta naiselta raskauden mahdollisuus luotettavasti laboratoriokokeella.
Sekundaariamenorrean tutkimuksissa on etiologian selvittelyn lisäksi muistettava pitää mielessä tilaan liittyvät mahdolliset komplikaatiot: pitkään jatkuneessa amenorreassa luus-ton kunto tulee tarkastaa ja kohdun limakalvon tila tulee myös selvittää liikakasvun mah-dollisuuden takia. Tiettyihin etiologisiin tekijöihin liittyy omia erityispiirteitä, jotka on jatkossa hyvä selvittää. PCOS-potilaalta esimerkiksi olisi hyvä säännöllisesti tarkastaa ve-rensokeriarvot ja rasva-arvoja. POF-potilaan munasarjojen toiminnan hiipumisen aiheutta-ja tulee selvittää, koska taustalla voi olla kromosomimutaatio tai autoimmuunisairauksia, jotka voivat vaatia hoitoa ja voivat vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun jatkossa. On muistet-tava myös, että toimiva kuukautiskierto vaaditaan normaalin hedelmällisyyden turvaami-seksi ja amenorreaan voi liittyä lapsettomuusongelmia. Sekundaariamenorrean huolellisel-la tutkimukselhuolellisel-la ja hoidolhuolellisel-la voidaan toimivan kuukautiskierron lisäksi saada muitakin posi-tiivisia vaikutuksia yksilön psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tutkimusaineistossa etiologiset tekijät noudattivat pääsääntöisesti kirjallisuudessa kuvattua jakaumaa: hypotalamuksen ja munasarjojen toimintahäiriöt olivat yleisin syy amenorreaan.
Aivolisäkeperäiset syyt olivat tutkimusaineistossa hieman aliedustettuja kirjallisuuteen verraten. Tämä on saattanut johtua tutkimusaineiston pienen potilasmäärän aiheuttamasta harhasta ja mahdollisesti myös siitä, että aivolisäkeperäiset sairaudet on diagnosoitu mui-den oireimui-den perusteella jo aiemmin muussa klinikassa, jossa amenorreaankin on saatettu ottaa kantaa. Harvinaisempia etiologisia tekijöitä oli vain muutamissa yksittäisissä tapauk-sissa. Potilaille tehdyt tutkimukset noudattivat useimmiten kirjallisuudessa esitettyä kaa-vaa.
Suuri ongelma tutkimusaineistossa on potilaiden suuri poistuminen seurannoista. Tällöin palautetta hoidon onnistumisesta ei tule. Potilaita ohjeistettiin ottamaan tarvittaessa yhteyt-tä amenorrean jatkuessa, mutta osa potilaista on jäänyt pois KYS:n aineistosta esimerkiksi
paikkakunnalta poismuuttamisen vuoksi. Potilaiden tippuminen seurannoista saattaa vää-ristää tutkimuksessa kuvaa hoitojen onnistumisesta.
Hormonaaliset hoidot muodostivat ison osan sekundaariamenorreapotilaiden hoidosta.
Yleisimmin käytettyjä olivat syklinen progesteroni, ehkäisypillerit tai hormonikorvaushoi-to. Syömishäiriöihin liittyvissä amenorreatapauksissa potilaat saivat lähes aina joko psyki-atrista tai ravitsemusterapeuttista tukea, ja usein näille potilaille aloitettiin asianmukainen luustonsuojalääkitys. Hoitolinjat noudattivat pääsääntöisesti kirjallisuudessa esitettyä mal-leja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien polikli-nikan sekundaariamenorreapotilaiden aineisto etiologialtaan, tutkimuksiltaan ja hoidoiltaan edusti melko tarkasti aiemmissa tutkimuksissa todettuja etiologioita, tutkimuksia ja hoito-ja. Useimmiten amenorrea saatiin korjattua hoidoilla. Hoidon vaikutuksia potilaan elämän-laatuun tai muuhun fyysiseen terveyteen ei potilasasiakirjamerkintöjen perusteella pystynyt arvioimaan. Monet raskautta toivoneista onnistuivat sekundaariamenorreahoitojen tai lap-settomuushoitojen avulla tulemaan raskaaksi jatkossa. Yksittäisissä tapauksissa raskaudet eivät onnistuneet. Tämänkin perusteella voitaneen päätellä, että sekundaariamenorrean tunnistaminen on tärkeää ja siihen on hyvä puuttua ajoissa.
LÄHTEET
1. Ascoli P, Cavagnini F. Hypopituitarism. Pituitary 2006;9:335–342
2. Barbieri R, Ehrmann D. Polycystic ovary syndrome (PCOS). Last literature review version 19.3.
syyskuu 2011 (päivitetty lokakuu 2011). http://www.uptodate.com
3. Beck-Peccoz P, Persani L. Premature ovarian failure. Orphanet Journal of Rare Diseases 2006, 1:9 doi:10.1186/1750-1172-1-9. Saatavilla internetissä: http://www.OJRD.com/content/1/1/9
4. Carmina E, Oberfield S, Lobo R. The diagnosis of polycystic ovary syndrome in adolescents. Ameri-can Journal of Obstetric Gynecology 2010;203:201.e1-5
5. Chung PW, Chan Symphorosa SC, Yiu KW, ym. Menstrual disorders in a Paediatric and Adolescent Gynaecology Clinic: patient presentations and longitudinal outcomes. Hong Kong Med J 2011;17:391-7 6. Deligeoroglou E, Athanasopoulos N, Tsimaris P, ym. Evaluation and management of adolescent amenorrhea. Annual New York Academy of Sciences 2010;1205:23–32
7. De Vos M, Devroey P, Fauser BC. Primary ovarian insufficiency. Lancet 2010;376(9744):911-21 8. Dunaif A. Insulin resistance in women with polycystic ovary syndrome. Fertil Steril
2006;86(Suppl 1):S13– 4. American Society for Reproductive Medicine. Elsevier Inc.
9. Halttunen M. Kuukautiskierron häiriöt. Kirjassa: Ylikorkala O, Kauppila A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim 2001, s. 64-79
10. Hardelin J-P. Kallmann syndrome. Orphanet Encyclopedia 1997. Saatavilla internetistä:
http://www.orpha.net/data/patho/GB/uk-kallmann05.pdf. Päivitetty helmikuu 2005.
11. Huhtaniemi I, Tapanainen J. Kuukautiskierron hormonaalinen säätely. Kirjassa: Ylikorkala O, Kaup-pila A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim 2001, s. 30-54
12. Hurskainen R. Vuotohäiriöt. Lääkärin käsikirja 10.4.2010. Saatavilla internetissä:
www.terveysportti.fi. Päivitetty 20.4.2009
13. Koskentausta T. Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi, Suomen Lääkärilehti 2009;64(50):4365-4371
14. Ledger W, Skull J. Amenorrhoea: investigation and treatment. Current Obstetrics & Gynaecology 2004;14:254–260
15. Morin-Papunen L. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Kustannus Oy Duodecim 2012.
Lääkärin käsikirja. Saatavilla internetissä: www.terveyportti.fi. Päivitetty 8.3.2010
16. Morin-Papunen L. Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini Suomen Lääkäri-lehti 2006;61(5):423-428
17. Myntti T, Tiitinen A. Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen. Suomen Lääkärilehti 2008;63(16):1501-1506
18.Roupas N, Georgopoulos N. Menstrual function in sports. Hormones 2011;10(2):104-116
19. Skałba P, Guz M. Hypogonadotropic hypogonadism in women. Polish Journal of Endocrinology 2011; 62 (6): 560-567
20. Slavotinek A, Beales P.,Clinical utility gene card for: Bardet–Biedl syndrome. European Journal of Human Genetics 2011;19, doi:10.1038/ejhg.2010.199. Julkaistu internetissä 8.12.2010
21. Sun L, Tan L, Yang F, Luo Y, Li X, Deng HW, Dvornyk V. Meta-analysis suggests that smoking is associated with an increased risk of early natural menopause. Menopause 2011;19(2);000/000
22. Tayebi N, Khodaei H. Secondary amenorrhea associated with 46,X,der(X)t(X;X)(p22;p22). Taiwan-ese Journal of Obstetrics & Gynecology 2011;50:223-224
23. The ESHRE Capri Workshop Group. Nutrition and reproduction in women. Human Reproduction Update 2006; 12 (3): 193-207
24. The Practice Committee of the American Society for Reproductive Medicine. Current evaluation of amenorrhea. Birmingham, Alabama. Fertil Steril 2008;90:219–25
25. Tinkanen H. Amenorrea. Lääkärin käsikirja. Duodecim 2007;123:2315–6. Saatavilla internetissä:
http://www.terveysportti.fi, julkaistu 22.1.2010.
26. Tinkanen H. Amenorrean syyt ja tutkiminen. Suomen Lääkärilehti 2000;55(36):3553-3555
27. Waahtera K. Konsultaatio opiskelija-asuntolassa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2004;120(7):837-9
28.Walshe J, Denduluri N, Swain S. Amenorrhea in Premenopausal Women After Adjuvant Chemotherapy for Breast Cancer. Journal of Clinical Oncology 2006;24(36):5769-5779
29. Warren M. Amenorrhea and infertility associated with exercise. Last literature review version 20.4.
helmikuu 2012 (päivitetty 11.2.2011). http://www.uptodate.com
30. Welt C, Barbieri R. Etiology, diagnosis, and treatment of secondary amenorrhea. Last literature re-view version 20.4. helmikuu 2012 (päivitetty 7.10.2011) www.uptodate.com.
31. Westerlund A, Tiitinen A. Hyperprolaktinemian hoidon seuranta ja lopetus. Suomen Lääkärilehti 2005;60(2):161-164.
LIITTEET: Taulukot
Myntti T, Tiitinen A. Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen. Suomen Lääkä-rilehti 2008;63(16):1501-1506
Taulukko 2. Metformiinin edulliset vaikutukset ja indikaatiot gynekologiassa monirakku-laisessa munasarjaoireyhtymässä (PCOS).
Oire Vaikutus Kenelle metformiinia?
Kuukautishäiriöt Säännöllistää kiertoa Ylipaino ja kuukautishäiriöt Anovulatorinen
in-fertiliteetti Parantaa yksin ja
klomi-feeniin yhdistettynä Ensisijainen hoito, jos ylipaino ja anovulaatio
ovulaatiofrekvenssiä
Parantaa raskauslukuja? Yhdistettynä klomifeeniin ovu-laatioinduktiossa
keskenmeno Vähentää riskiä? Jos toistuvia keskenmenoja?
Raskauden
aikai-nen diabetes Vähentää riskiä? Jos GDM aikaisemmassa ras-kaudessa tai
patologinen glukoosirasitustesti nykyraskaudessa?
Hirsutismi Vähentää hirsutismia Vain jos muita indikaatioita metformiinihoidolle
Lihavuus Vähentää painoa 1-2 % Vain jos glukoosin sietokyky heikentynyt
Vähentää
keskivartaloli-havuutta? Konsultoi sisätautilääkäriä!
Huonontunut
glu-koosin sietokyky Vähentää tyypin 2
diabe-teksen riskiä? Tyypin 2 diabeteksen ehkäisys-sä? Konsultoi sisätautilääkäriä!
Metabolinen
oi-reyhtymä Vähentää
komplikaatioi-den riskiä? Kaikille?
Konsultoi sisätautilääkäriä!
Morin-Papunen L. Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini. Suo-men Lääkärilehti 2006;61(5):423-428
Taulukko 3. Tutkimusaineiston pohjalta laskettu sekundaariamenorrean etiologiset tekijät.
Diagnoosi
Määrä kpl Prosenttiosuus
Atleettiamenorrea 27 20,6
Anorexia nervosa 22 16,8
Hyperprolaktinemia, adenooma 2 1,5
Hyperprolaktinemia, lääkitykseen liittyvä
1 0,8
Hyperprolaktinemia, etiologia avoin
1 0,8
Hypofyysivaurio 1 0,8
Määrittämätön anovulaatio
Munasarjakasvain 1 0,8
Hidas kypsyminen 1 0,8
Yhteensä 131 100,0