• Ei tuloksia

Olen tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkinut trauman vaikutusta yksin alaikäisenä maahan tulleiden pakolaisten keskuudessa sekä traumainformoitua työotetta kyseisten nuorten kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Lähteitä tar-kastelemalla olen huomannut, että traumakokemukset sekä mielenterveysongelmat ovat yleisiä yksin alaikäisenä maahan tulleilla pakolaisilla (esim. Castaneda ym., 2018; Halla, 2007; Lähteenmäki, 2016). Trauma voi ilmetä yksin tulleissa alaikäisissä pakolaisissa emotionaalisina, psyykkisinä, fyysisinä sekä käyttäytymisen haasteina (esim. Castaneda ym., Halla, 2007; Haravuori, 2016). Nämä osa-alueet ja niiden haasteet vaikuttavat merkittä-västi ihmisen hyvinvointiin sekä uuteen maahan kotoutumiseen.

Kuten arvelinkin, alaikäisenä koettu traumaattinen kokemus vaikuttaa merkittävästi nuoren tapaan elää, kokea ja kehittää ihmissuhteita (Levenson, 2017; Halla, 2007; Lähteenmäki, 2016). Lapsuuden merkittävässä kehitysvai-heessa koettu trauma vaikuttaa huomattavasti nuoreen (Levenson, 2017; Lähteenmäki, 2016; Poijula, 2016; Ha-ravuori, 2016). Traumatausta vaikuttaa nuoren luottamussuhteisiin, mielenterveysongelmien kehittymiseen, päihteidenkäyttöön, auktoriteetteihin suhtautumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. On siis perusteltua todeta, että yk-sin tulleiden alaikäisten pakolaisten kokema trauma vaikuttaa näiden elämään merkittävästi tuoden haasteita useille elämän osa-alueille.

Alaikäisten pakolaisten traumassa tulee huomioida myös kulttuurierot, jotka voivat olla todella suuriakin. Nuo-rella voi olla vaikeuksia tunnistaa kokemiaan traumoja, saati puhua niistä (Halla, 2007; Lähteenmäki, 2016).

Sosiaalityöntekijällä onkin tärkeä rooli nuoren auttamisessa. Yksin tulleiden alaikäisten pakolaisten kanssa on tärkeää hyödyntää traumainformoitua työotetta (Castaneda ym., 2018; Levenson, 2017; Levenson, 2020). Trau-mainformoidun työotteen avulla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia sekä auttaa alaikäistä nuorta kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan (Pihlaja, 2016; Levenson, 2017). Lähteiden tarkastelun perusteella olen tullut siihen lopputulokseen, että kotoutuminen on tärkeä osa yhteiskuntaan kiinnittymistä ja on tärkeää tehdä traumainformoitua sosiaalityötä voidaksemme tehdä uuteen yhteiskuntaan sujahtamisesta mahdollisim-man helppoa (Levenson, 2017; Turtiainen, 2013; Kokkonen, 2018; Kotoutumislaki, 2010/1386).

Luottamussuhde viranomaisen ja yksin tulleiden alaikäisten välillä tulee olla kunnossa, jotta asiakkaalle saadaan taattua mahdollisimman toimiva avunanto (Kokkonen, 2018). Ilman luottamussuhdetta asiakasta voi olla mah-dotonta auttaa, sillä jos asiakas ei voi viranomaiselle asioistaan luottamuksellisesti avautua, ei sosiaalityönteki-jällä voi olla minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaista apua juuri kyseinen asiakas tarvitsee.

Voidaksemme edistää luottamuksen syntyä viranomaisen ja asiakkaan välille, tulee sosiaalityöntekijän toimia neutraalina observoijana ja käyttää näin ollen traumainformoitua työotetta osana pakolaisnuoren kohtaamista (Levenson, 2017). Pakolaisnuorten kanssa tehtävä sosiaalityö todella eroaa muista sosiaalityön suuntauksista

merkittävästi asiakaskunnan vahvan ja valitettavan yleisen traumataustan vuoksi. Siksi yksin tulleiden alaikäisten kanssa tehtävässä sosiaalityössä työntekijän tulee huomioida asemansa mahdollisesti ainoana luotettavana ih-missuhteena pakolaisnuoren elämässä (Turtiainen, 2013; Kokkonen, 2018; Levenson, 2017). Luottamuksen luo-minen voi olla haastavaa, mutta varmasti palkitsevaa. Yksin alaikäisenä maahan tulleiden kanssa tehtävässä so-siaalityössä kannattaa iloita jo pienistä askelista. Kyseisten nuorten kanssa tehtävässä soso-siaalityössä ei tule pai-nostaa asiakasta etenemään mahdollisimman nopeasti, vaan huomioida jokaisen asiakkaan yksilöllisyys (Leven-son, 2017; Leven(Leven-son, 2020).

Traumainformoidun työotteen avulla sekä traumojen tunnistamisen välineiden avulla sosiaalityötä voi kehittää enemmän pakolaisten tarpeita vastaavaksi. Traumojen tunnistaminen on vahvasti keskiössä ja mahdollisesti edellytys koko viranomaissuhteen onnistumiselle. Ymmärrys trauman laajasta vaikutuksesta yksilöön ja tämän tapaan elää, luottaa ja kokea on äärimäisen tärkeää. Luottamussuhteen rakentamisen epäonnistuminen siksi, ettei huomannut traumojen vaikutusta nuoreen, voi vesittää koko asiakassuhteen.

Jos asiakkaan traumoja ei osaa tunnistaa, voi myös helposti ohittaa asiakkaan hienovaraiset vihjeet mahdollisesta traumasta olankohautuksella. Siksi sosiaalityöntekijän tulee tunnustella, kuunnella ja antaa tilaa asiakkaalle. Il-man traumojen tunnistamista voi moni asiakas joutua palveluiden ulkopuolelle ja joutua kokemaan turhaa kärsi-mystä. Jos traumoja ei tunnista, ei myöskään ennaltaehkäisevä työskentely ole mahdollista. Ennaltaehkäisevä työskentely on äärimmäisen tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnan yleisen hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali-työssä tuleekin panostaa traumoja tunnistaviin koulutuksiin ja traumainformoidun työotteen hallitsemiseen.

Vaikka kaikki sosiaalityöntekijät eivät maahanmuuttoon keskittyneeseen työhön päädykään, voi silti jokaisella sosiaalityön saralla tulla vastaan pakolaisia.

Traumatisoituneiden pakolaisten kanssa tehtävässä sosiaalityössä tulee huomioida sosiaalityöntekijöiden asema yhteiskunnallisina vaikuttajina (Ostrander ym., 2017, 67–74). Sosiaalityöntekijät voivat omalta osaltaan edistää käytäntöjä, sosiaalityön koulutusta sekä kliinisen käytännön ohjeita, jotka edistävät pakolaisten sekä yhteiskun-nan hyvinvointia ja terveyttä (Ostrander ym., 2017, 67–74). Sosiaalityöntekijät ovat uniikissa asemassa ja voivat näin ollen tehdä merkittäviä muutoksia moniuloitteiseen, rakenteellisesti toimivaan avunantoon sekä toimia pa-kolaisten puolestapuhujina (Ostrander ym., 2017, 67–74).

Edellä mainitun Ostranderin ym. (2017) tutkimuksen valossa sosiaalityössä tuleekin huomioida maahanmuut-tajiin liittyvien menetelmien opiskelu osana työtä. Asiaa olisi tärkeää myös tutkia lisää, jotta voisimme saada vielä enemmän yksin alaikäisenä maahan tulleiden ääntä kuuluviin. Kuten aiemmin mainitsin, yksin tulleet alaikäset ovat monella tapaa marginaaliryhmä, ja keskeistä sosiaalityössä on nimenomaan marginalisaation välttäminen ja marginaaliryhmien auttaminen (Pohjola, 2016, 85–95). Asiaa tutkimalla ja perehtymällä yksin tulleiden alaikäisten kokemuksiin ja heidän kanssa sovellettaviin työmenetelmiin, sosiaalityötä voi kehittää

LÄHDELUETTELO

Anis, M. & Esberg, R. 2018. Turvaa ja suojelua palveluista ja vertaisista? Lapset pakolaisina ilman vanhempi-aan. Teoksessa Hiitola, J., Anis, M. & Turtiainen, K. Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä, s.189–213. Tampere.

Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Niemi- nen, S., San-talahti, P. & työryhmä. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa, PALOMA-käsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/136193/7.8.PALOMA_KÄSIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y, luettu 1.12.2021.

Castaneda, A.E., Snellman, O., Garoff, F., Klemettilä, A., Lehti, V., Qvarnström-Obrey A-C., ... & Halla, T. 2019. Mielenterveys. Teoksessa N. Skogberg, K-L. Mustonen, P. Koponen, P. Tiittala, E.

Lilja A. Ahmed, ... & A.E. Castaneda (toim.), Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista s. 199–212. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-351-9, luettu 1.12.2021.

Euroopan parlamentti. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20170629STO78630/pako-laiset-ja-muuttoliike-euroopassa-tietoja-ja-tilastoja. Luettu 12.11.2021

Gore-Felton. C. & Koopman, C. 2015. Trauma- and Stressor-Related Disorders. Teoksessa Roberts, L. W. &

Louie, A.K. 2015. Study Guide to DSM-5. s. 177–194. American Psychiatric Publishing.

Gusic, S., Cardeña, E., Bengtsson, H. & Søndergaard, HP. 2017. Dissociative Experiences and Trauma Exposure Among Newly Arrived and Settled Young War Refugees. Journal of Aggression, Maltreatment &

Trauma; Abingdon Vol. 26, Iss. 10, Nov/Dec 2017): 1132-1149. Saatavilla https://doi.org/10.1080/10926771.2017.1365792, luettu 1.12.2021.

Halla, T. 2018. Esipuhe. Teoksessa Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miet-tinen, T., Niemi- nen, S., Santalahti, P. & PALOMA-työryhmä. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa, PALOMA-käsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla https://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KÄSIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y, luettu 1.12.2021. Sivut 3-4.

Halla, T. 2007. Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Teoksessa Duodecim 123, 469–475. Honkasalo, Veronika 2016. Osallisuus vaatii toteutuakseen turvaa, aitoa kuuntelemista, ystävyysverkostoja ja tietoa. Näkökulma 28, Nuoristotutkimusverkosto. s. 469-475. Saatavilla https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo96297.pdf, luettu 1.12.2021.

Haravuori, H., Marttunen, M. & Viheriälä, L. 2016. Traumaattiset kokemukset. Teoksessa K. Kumpulainen, E. Aronen, H. Ebeling, E.Laukkanen, M. Marttunen, K. Puura, A. Sourander (toim.), Lastenpsykiatria ja nuori-sopsykiatria. s. 91–96. Kustannus Oy Duodecim.

Henriksson, M. & Lönnqvist, J. 2017. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Teoksessa Lönn-qvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., Partonen, T. & Aalberg, V. 2017. Psykiatria. (10., uudistettu painos).

Helsinki: Duodecim. s. 257-280

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. 2013. Ku-vaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Hoitotiede 25. 2013: 4, s. 291-301. Saatavilla http://elektra.helsinki.fi/se/h/0786-5686/25/4/ku-vailev.pdf, luettu 7.12.2021.

Kokkonen, L. 2018. Pakolaisten sosiaalinen tuki viranomaiskohtaamisissa. Teoksessa J. Hiitola, M. Anis & K.

Turtiainen (toim.) Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. s. 98–123. Vas-tapaino. Tampere.

Kotoutumislaki. 30.12.2010/1386. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386, luettu 27.9.2021.

Levenson, J. 2017. Trauma-Informed Social Work Practice. Teoksessa Social Work Volume 67, Nro 2, 4/2017.

s. 105-113. Saatavilla https://doi.org/10.1093/sw/swx001, luettu 1.12.2021.

Levenson, J. 2020. Translating Trauma-Informed Principles into Social Work Practice. Teoksessa Social Work Volume 65, Nro 3, 7/2020. s. 288-298. Saatavilla https://doi.org/10.1093/sw/swaa020, luettu 7.12.2021.

Lähteenmäki, M. 2016. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden mielenterveyden haasteet. Teoksessa Honkasalo, V., Maiche, K., Onodora, H., Peltola, M. & Suurpää, L. Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovai-heessa. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto, 2017. s. 42-46. Saatavilla http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ima-ges/julkaisuja/nuorten_turvapaikanhakijoiden_elamaa_vastaanottovaiheessa.pdf, luettu 12.11.2021.

Maahanmuuttovirasto MIGRI. 2021a. Oleskeluluvat. Saatavilla https://migri.fi/oleskelulupa, luettu 12.11.2021

Maahanmuuttovirasto MIGRI. 2021b. Sanasto. Saatavilla https://migri.fi/sanasto, luettu 13.12.2021.

Maahanmuuttovirasto MIGRI. 2021. Kuvio ilman huoltajaa olevan lapsen turvapaikan hakemisesta. Saata-villa https://migri.fi/turvapaikka-suomesta, luettu 15.10.2021.

Mitchell, R. E. & Trickett, E. J. 1980. Social networks as mediators of social support. An analysis of the effects and determinants of socisal networks. Community Mental Health Journal 16:1, 27-44.

Ostrander, J., Melville, A. & Berthold, M. S. 2017. Working With Refugees in the U.S.: Trauma-Informed and Structurally Competent Social Work Approaches. Teoksessa Advances in social work spring 2017, 18 (1).

Saatavilla https://doi.org/10.18060/21282, luettu 7.12.2021.

Pihlaja, S. 2016. Nuoret turvapaikanhakijat tarvitsevat monipuolista kotouttamista. Teoksessa Honkasalo, V., Maiche, K., Onodora, H., Peltola, M. & Suurpää, L. Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovai-heessa. Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto, 2017. s. 39-41. Saatavilla http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ima-ges/julkaisuja/nuorten_turvapaikanhakijoiden_elamaa_vastaanottovaiheessa.pdf, luettu 12.11.2021.

Pohjola, A. 2016. Sosiaalityön vastuu heikompaan asemaan joutuneista. Teoksessa Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lunden, T., Salovaara P. & Veistilä M. Vastavuoroinen Sosiaalityö. Helsinki: Gaudea-mus, 2016, s. 85-95.

Poijula, S. 2016. Lapsi ja kriisi: selviytymisen tukeminen (3., uudistettu painos). Helsinki: Kirjapaja.

Ranta-Tyrkkö, S. 2016. Ihmisoikeudet ja sosiaalityö globaalien kriisien maailmassa. Teoksessa M. Jäppi-nen, A. Metteri, S. Ranta-Tyrkkö & P-L. Rauhala (toim.) Kansainvälinen sosiaalityö. Käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2016. s. 283-307. United Press Global. Tallinna.

Rooks, C., Veledar, E., Goldberg, J., Votaw, A., Shah, A., Bremner, J. D. & Vaccarino, V. 2015. Long-Term Consequenses of Early trauma on Coronary heart disease: Role of Fanilial Factors. Teoksessa Journal of Traumatic Stress, Vol 28, issue 5, 456-459, 9/2015. Saatavilla https://doi.org/10.1002/jts.22044, luettu, 7.12.2021.

Rinne, M. 2019. "Suomi 12 tutkitusta EU maasta rasistisin". Matkalla kohti antirasistista kasvatusta. Helsingin yliopisto, Pro Gradu. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/305309/Rinne_Marju_Pro_gradu_2019.pdf?sequence=2, luettu 7.12.2021.

Saari, S. 2000. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Kustannus- osakeyhtiö Otava Seddio, K. 2017. Trauma, psychopathology, and the refugee crisis: A call to action. American Journal of Public Health 1971, 107(7). s. 1044-1045. Saatavilla doi: 10.2105/AJPH.2017.303857, luettu 7.12.2021.

Sisäministeriö. 2021. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset. Saatavilla https://intermin.fi/maahanmuutto/turvapai-kanhakijat-ja-pakolaiset, luettu 12.11.2021.

Terr, L. 1991. Childhood traumas: An outline and overview. Teoksessa Am J Psychiatry 148(1), s. 10-20. Saa-tavilla https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.461.6917&rep=rep1&type=pdf, luettu 1.12.2021.

The National Child Traumatic Stress Network. Refugee trauma. Saatavilla https://www.nctsn.org/what-is-child-trauma/trauma-types/refugee-trauma, luettu 12.11.2021.

Turtiainen, K. 2013. Maahanmuuttajien vastaanotto ja kotoutuminen kunnissa. Teoksessa V. Korhonen & S.

Puukari (toim.) Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. (s.191–205). PS-kustannus. Jyväskylä.

Turtiainen, K. 2016. Pakkomuutto sosiaalityössä kohdattavana ilmiönä. Teoksessa M. Jäppinen, A. Metteri, S.

Ranta-Tyrkkö & P-L. Rauhala (toim.) Kansainvälinen sosiaalityö. Käsitteitä, käytäntöjä ja kehityskulkuja. Sosi-aalityön tutkimuksen vuosikirja 2016. (s. 203–224). United Press Global. Tallinna.

Ulkomaalaislaki. 30.4.2004/301. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301, luettu 27.9.2021

Vervliet, M., Lammertyn, J., Broekaert, E. & Derluyn, I. 2014. Longitudinal follow-up of the mental health of unaccompanied refugee minors. Teoksessa European Child Adolescent Psychiatry, toukokuu 2014, volume 23, nro 5, s. 337-346. Saatavilla DOI: 10.1007/s00787-013-0463-1, luettu 1.12.2021.

Wernesjö, U. 2011. Unaccompanied asylum-seeking children: Whose perspective? Childhood 19 (4) 495-507.

Sage. Saatavilla https://doi.org/10.1177/0907568211429625, luettu 1.12.2021.