POHDINTA - Elämänlaatu Pyhätunturilla. Muualta muuttaneiden käsityksiä elämänlaadustaan tunturi

Lopulta tutkimukseni osoittaa sen, että Pyhätunturille muualta tulleet pitävät elämänlaatuaan parempana alueelle muuton jälkeen. Ainakin he antavat merkittävämmän painoarvon elämänlaatuaan tukeville tekijöille, sitä heikentävien tekijöiden sijasta. Terveys on näille ihmisille tärkeää ja he kokevat elämänsä Pyhätunturilla turvalliseksi. Lisäksi he arvostavat vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia, joiden suhteen monet kokevat elämänlaatunsa parantuneen merkittävästi. Rakkaus osoittautui myös tärkeäksi heidän elämänlaadulleen ja monet mainitsivat elämänkumppanin löytymisen kysyttäessä, kuinka elämänlaatu on parantunut Pyhätunturille tultua. Myös perhe-elämä on, ainakin niille joilla on lapsia, tärkeää ja monet ovat perustaneet perheen juuri alueelle tulonsa jälkeen.

Pyhätunturille muualta muuttaneet arvostavat asuinalueensa turvallisuuden korkealle. Työelämä vaikuttaisi olevan tähän tutkimukseen valikoituneille ihmisille vähemmän tärkeää, kuin muille suomalaisille yleensä. Työllisyystilanteeseen tyytyväisyys ei ilmene heidän elämänlaatunsa toteumien kärkipäässä, mutta eivät he sitä kovin korkealle arvotakaan. Silti erityisesti korkeasti koulutetut naiset pitävät työtilannettaan alueella elämänlaatua kokonaisvaltaisesti heikentävänä tekijänä.

Elämä on osoittanut alueella kaikin tavoin monet ulottuvuutensa, kuten missä tahansa muuallakin iloineen ja murheineen. Elämäntilanteellisuus on elementtinä aina läsnä ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Niin eletty elämä, kuin toiveet tulevasta ovat läsnä myös nykyhetkessä. Vastaajat ovat myös laajalla ikäskaalalla, vaikka ovat kaikki työikäisiä. Tätä muuttujaa ei tässä tutkimuksessa ole huomioitu, lukuun ottamatta lukua 5.1. Tiedonantajien taustatiedot, jossa siinäkin asiasta vain mainitaan. Aikuisiän kehitystehtävät voidaan jakaa kahteen vaiheeseen, varhaiseen aikuisuuteen ja keski-ikään. Varhaisemman vaiheen kehitystehtäviin on kirjattu puolison valinta, oppiminen elämään tämän kanssa, perheen

perustaminen, kotitalouden- ja lasten hoito, työuran aloittaminen, kansallisuusvelvollisuuksien omaksuminen ja samanhenkisen sosiaalisen yhteisön muotoutuminen. Keski-iän kehitystehtäviin voidaan puolestaan lukea murrosikäisten lasten kasvattaminen onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi, omien yhteiskunnallisten velvollisuuksien täyttäminen, tyydyttävän työuran luominen ja ylläpito, vapaa-ajan toimintojensa kehittäminen, fysiologisten muutostensa hyväksyminen ja omiin ikääntyviin vanhempiinsa sopeutuminen. (Pulkkinen, L. 1997, 18;

Perttula, J. 2001, 5, 33-36). Muun muassa näitä määritelmiä olisi mielenkiintoista verrata tutkimukseni tuloksiin ja peilata perusjoukkoni käsityksiin omasta elämänlaadustaan.

Kokemuksesta tiedän, että toisia meistä jokin vetää Pyhätunturille. Vuosia tilannetta seurattuani olen huomannut, että toiset elämää tunturin juurella kokeilleista eivät palaisi alueelle asumaan suurellakaan rahalla. Mikä erottaa heidät ihmisistä, jotka Pyhätunturille jäävät? Kokemuksia ei sinänsä ole mahdollista mitata, mutta niitä voidaan pitää ihmisten käsityksiä ilmentävänä ja niitä voidaan pyrkiä kuvailemaan. Voidaan myös yrittää saavuttaa tiettyjä yhdenmukaisuuksia tai havaita poikkeamia. Itse olen pyrkinyt ennen kaikkea kuvailevaan tietoon ja vertaamaan tutkimani ryhmän käsityksiä tilanteestaan suomalaisten keskimääräisiin elämänlaadun kokemuksiin.

Alueellisesti Pyhätunturin mahdollisuuksista saatettaisiin saada lisää tietoa ja laajempi kuva, jos tavoitettaisiin myös niitä ihmisiä, jotka ovat joskus alueella elämäänsä eläneet, mutta sittemmin matkaansa toisaalle jatkaneet. Myös tämän tutkimuksen kannalta olisi varmasti ollut hedelmällistä tiedustella niiden ihmisten näkemyksiä, jotka eivät koskaan tunteneet aluetta omakseen. Käytännössä noiden vuosien saatossa toisaalle päätyneiden tavoittaminen olisi kuitenkin ollut haastavaa ja tutkimuksessani jäi olemassa olleiden resurssien varassa tyytyminen niihin, jotka ovat ainakin toistaiseksi Pyhätunturille jääneet. Monet muualta tulleista, Pyhällä yhä elämäänsä jatkavista, ovat vaihtaneet työpaikkoja,

perustaneet perheitä tai kokeneet työttömyyttä myös alueelle jäätyään ja jääneet kaikesta huolimatta.

Aineiston analysoinnissa olisi voinut tehdä monenlaisia ratkaisuja, mutta pitäydyin alkuperäisessä suunnitelmassani. Sukupuolten väliset erot olisin halunnut vielä selkeämmin esille suhteutettuna vastaajamääriin, jotta vertailu olisi ollut helpompaa myös lukijan näkökulmasta. Alkuperäinen suunnitelmani tämän tutkimuksen suhteen ei kuitenkaan kyselylomaketta laatiessa ollut purkaa tuloksia sukupuolimääräytyneesti, vaan aineisto osoitti tämän vasta analyysi vaiheessa tarpeelliseksi.

Pyhätunturi on tarjonnut sinne muuttaneille paljon ja alueen kehittyessä myös palveluiden saavutettavuus toivon mukaan helpottuu. Yksi konkreettinen alueen asukkaiden elämänlaatua parantamaan pyrkivä toimi voisi olla alueellinen selvitys niistä palveluista, joiden puuttuminen haittaa ihmisten elämää eniten. Tällainen kartoitus ei tietenkään olisi itsessään riittävä toimi, vaan sen tulisi johtaa myös ratkaisukeskeiseen mietintään ja eri toimijoiden ratkaisuhalukkuuteen vallitsevan tilanteen parantamiseksi.

Toivon tämän tutkimukseni herättävän mielenkiintoa ja tukevan keskustelua alueellisesta hyvinvoinnista niiden ihmisten keskuudessa, jotka Pyhätunturin alueella elävät ja alueelliseen kehitykseen sekä päätöksentekoon osallistuvat.

Tämän tyyppistä, ihmisten kokonaisvaltaiseen elämänpiiriin asettuvaa tutkimusta ei alueella ole aikaisemmin toteutettu. Ainakin alueen suurimpien yritysten edustajien olisi hyvä olla tietoisia väkensä hyvinvoinnista myös muutoin kun työn piirissä ja siellä toteutettujen työtyytyväisyysmittausten perusteella. Vaikuttaisikin tämän tutkimuksen valossa siltä, että alueelle sitoutettavissa olevat ihmiset eivät elä työlleen tai uralleen ja tämä seikka on merkille pantava. He arvostavat turvallisuutta, rauhaa, vapaa-aikaa, harrastusmahdollisuuksia ja luontoa ympärillään. Pyhätunturi voi tarjota heille mielekkäät puitteet elämästä nauttimiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimusjoukkoni edustaa lopulta vain murto-osaa alueen asukkaista ja sen yritysten työvoimasta.

Tämä tutkimus on antanut äänen Pyhätunturille muualta muuttaneille työläisille, mutta kuka antaisi äänen muille alueen ihmisille, heille jotka kulkevat alueella töissä pitkienkin matkojen päästä, heille jotka ovat tunturin juurelle syntyneet, heille jotka tulevat sesonki sesongin jälkeen alueelle aina vain uudestaan ja myös heille, joilla on joskus ollut rohkeutta muuttaa alueelle itse yrittäjiksi?

Lähteet

Aittola, T. & Raiskila, V. 1998. Jälkisanat. Teoksessa Berger, P.L. &

Luckmann T. 1998. Todellisuuden soiaalinen rakentuminen. Helsinki:

Kirjapaino Oy Like.

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.

Antikainen, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Porvoo:

WSOY.

Cummins, R.A. 1997. Teoksessa Brown, I. & Brown R.I. 2003. Quality of life and disability. An approach for community practitioners. London:

Jessica Kingsley.

Creswell, J.W. 2003. Research design. Qualitative, quantitative and mixed methods approaches. London: Sage.

Education Resources Information Center – ERIC. Saatavilla

wwwmuodossa: <URL.http://www.eric.ed.gov/>. (Luettu 20.2.2011).

Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen.

Tampere: Vastapaino.

Giddens, A. 1995. Elämää jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa.

Teoksessa Beck, U; Giddens, A. & Lash, S. Nykyajan jäljillä.

Refleksiivinen modernisaatio. Tampere: Vastapaino.

Kainulainen, J. 2003. Kaiken keskellä, vai kaikesta sivussa? Sukupolvien elämänlaatu ja identiteetti syrjäisessä maaseutukunnassa 2000-luvun alussa. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 104.

Väitöskirja.

Kainulainen, S. 1998. Elämän tapahtumat ja elämään tyytyväisyys eri sosiaaliluokissa. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E.

Yhteiskuntatieteet 62. Väitöskirja.

Kansaneläkelaitos – Kela. 2009. Standardin 15/2008 kysymykset ja vastaukset. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/%28WWWAllDocsById%29/7 A9F4AA294A642C8C22575BB004338B3/$file/090519%20KYSYMYKS ET%20JA%20VASTAUKSET%20STANDARDISTA%20JA%20MITTAR IESTA.pdf>. (Luettu 20.2.2011).

Kapanen, K. & Östermark, J. 2009. HyväIkä-hankkeen asiakkaiden elämänlaatu 15D-mittarilla arvioituna. Lohja:

Laurea-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö.

Kugelberg, C. 1999. Perceiving motherhood and fatherhood. Swedish working parents with young children. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis. Uppsala studies in cultural anthropology 26.

Kugelberg, C. 2000. Young adult life without limits. Different discourses around becoming adult among Swedish young people. Young 8 (1), 36-53.

Lake Lapland matkailuportaali. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.www.lakelapland.fi>. (Luettu 3.2.2011).

Luoma, P; Karjalainen, T.P. & Reinikainen, K. 2006. Teoksessa Metsämuuronen, J. (toim.) 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja.

Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy.

Marin, M. 2001. Tarkastelukulmia ikään ja ikääntymiseen. Teoksessa Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino.

Metsämuuronen, J. (toim.) 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja.

Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy.

Ovaska, E. 2003. Ongelma, idylli vai elämisyhteisö. Pienten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sosiaalisen pääoman tarkastelua.

Turku: Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 7. Väitöskirja.

Perttula, J. 2001. Olenko onnellinen? Jyväskylä: PS-kustannus.

Pirttijärvi, T. 2008. Matkailutyötä koskevan tilastoinnin kartoitus ja kehittäminen: Esiselvitys. Turismi työnä –hanke. Suomen akatemia.

Pirttijärvi, T & Hakkarainen, M. 2008. Matkailutyön määrät ja jakaumat.

Teoksessa Valkonen, J. & Veijola, S. (toim.) 2008. Töissä tunturissa.

Ajatuksia ja kirjoituksia matkailutyöstä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus

Pulkkinen, L. (toim.) 1997. Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Pyhätunturi Oy:n lehdistötiedote 5.11.2010. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.http://ski.pyha.fi/etusivu/?id=202>. (Luettu 3.2.2011).

Raitanen, M. 2001. Aikuistuminen. uusi vaihe elämässä vai uusi elämä vaiheessa? Teoksessa Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.) 2001.

Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Tampere: Vastapaino.

Riihinen, O. 2002. Kyvyt, hyvinvointiteoria ja yhteiskunnalliset jaot.

Teoksessa Piirainen, T. & Saari, J. Yhteiskunnalliset jaot. Helsinki:

Gaudeamus.

Stake, R. 2005. The art of case study research: perspectives on practice.

Thousand Oaks, CA: Sage

Tashakkori, A. & Teddlie, C. 2003. Major issues and controversies in the use of mixed methods in the social and behavioral sciences. Teoksessa Tashakkori, A. & Teddlie, C. (toim.) 2004. Handbook of mixed methods in social & behavioral research. Thousand Oaks, CA: Sage.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004.Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi.

Jyväskylä: Gummerus Oy.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi.

Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi

Uusiautti, S. 2008. Tänään teen elämäni parhaan työn. Työmenestys Vuoden työntekijöiden kertomana. Acta universitatis lapponiensis 138.

Rovaniemi:Lapin yliopistopaino. Väitöskirja.

Vaarama, M; Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.) 2010. Suomalaisten

hyvinvointi 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Teema 11. Helsinki: Yliopistopaino

Valkonen, J. & Veijola, S. (toim.) 2008. Töissä tunturissa. Ajatuksia ja kirjoituksia matkailutyöstä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus Veijola, S; Valtonen A; Valkonen J. & co. 2008. Töissä tunturissa:

tutkijatulkintoja elämäkerta-aineistosta. Tutkimusartikkeli teoksessa Valkonen, J. & Veijola, S. (toim.) 2008. Töissä tunturissa. Ajatuksia ja kirjoituksia matkailutyöstä. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus

WHO – The World Health Organication. 2004. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.http://www.who.int/substance_abuse/research_tools/en/english_

whoqol.pdf>. (Luettu 20.2.2011).

WHO – The World Health Organication. 2011. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.http://www.who.int/substance_abuse/research_tools/whoqolbref/

en/>. (Luettu 20.2.2011).

Yleinen suomalainen asiasanasto – YSA. Saatavilla wwwmuodossa:

<URL.http://www.yso.fi/onki3/fi/overview/ysa>. (Luettu 20.2.2011).

Yliopistokirjastojen yhteistietokanta – Linda. Saatavilla wwwwmuodossa:

<URL.http://linda.linneanet.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_

base=fin01>. (Luettu 20.2.2011).

Liitteet

LIITE 1. Kyselylomake

MITEN HYVIN SEURAAVAT VÄITTÄMÄT SOPIVAT SINUUN?

⁫□ Tulin alunperin Pyhätunturille työskennelläkseni jossain alueen yrityksessä.

Vuosi:___________

⁫□ Olen sittemmin asunut alueella ympärivuotisesti, ainakin viimeiset kaksi vuotta.

Nyt yhtäjaksoisesti __________kuusta _________ (vuosiluku).

⁫□ Koen itseni ”pyhäläiseksi”.

Mikäli edelliset väittämät sopivat sinuun, olisin erittäin iloinen, jos jaksaisit uhrata hetken ja vastata seuraaviin kysymyksiin.

Teen tieteellistä tutkimusta Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tutkin elämänlaadun kokemusta Pyhätunturilla niiden ihmisten kokemana, jotka ovat alueelle muualta tulleet ja ainakin toistaiseksi sille tielle jääneet. Tulen käsittelemään vastaukset eettisen ohjeistuksen mukaan pyrkien säilyttämään jokaisen vastaajan yksityisyyden.

Pyrin tutkimuksessani löytämään kaikki, joihin yllä mainitut väittämät sopivat ja olisinkin iloinen, jos vinkkaisit minulle heistä. Samasta syystä olisi tutkimukseni kannalta tärkeää, että vastaisit tähän kyselyyn.

Tutkimuksen tuloksista voi tiedustella tutkijalta. Esitutkimus valmistunee kuluvan kevään aikana.

Kiitos jo valmiiksi!

Jutta Salmela

Lapin Yliopisto / Kasvatustieteiden tiedekunta

Rastita oikea vaihtoehto/vaihtoehdot ja anna tarvittavat lisätiedot.

□ nainen ⁫ □ mies syntymävuosi:______

□ sinkku ⁫ □ parisuhteessa/ nykyisessä vuodesta:______ □ huollettavia lapsia:____kpl

⁫□ avoliitto

⁫□ avioliitto

⁫□ muu Koulutustausta

□ peruskoulu □ lukio □ ammatillisen toisen asteen tutkinto (ammattikoulu tms.)

□ ammatillinen korkea-asteen tutkinto (ammattikorkeakoulu tms.) □ yliopisto tutkinto Nykyinen päätoimisuus

□ työtön □ opiskelija □ yrittäjä □ työssä vakituisesti □ työssä määräaikaisesti

□ muu, mikä ________________________

⁫□ asun Pelkosenniemen kunnan puolella

⁫□ asun Kemijärven kunnan puolella

⁫□ olen edelleen kirjoilla jossain muualla kuin asuinkunnassa, miksi?

___________________________________________________________________________

Kuvaile olosuhteita jotka vallitsivat tuolloin (Muutitko yksin vai perheen tai puolison kanssa, olitko työttömänä tai vasta valmistunut vai halusitko vain vaihtelua elämääsi jne.) :

___________________________________________________________________________

Mitkä seikat vaikuttivat oleellisesti Pyhätunturille tuloosi?

___________________________________________________________________________

Rastita haluamasi vaihtoehto ja täydennä tarvittaessa.

ELÄMÄNLAADUN OSASET erittäin

tärkeä tärkeä merkityksetön täysin merkityksetön

Järjestä edellä mainituista (a-n) kolme mielestäsi tärkeintä osa-aluetta sijoittamalla ne tärkeysjärjestyksessä tähän: 1.___ 2.___ 3.___

Seuraavassa esitetään eräitä elämänlaadun osa-alueita parivertailuna. Kumpi on sinulle tärkeämpi?

Alleviivaa kustakin parista sinulle tärkeämpi.

työ / terveys perhe-elämä / vapaa-aika vapaa-aika / työ työ / perhe-elämä

perhe-elämä / terveys terveys / vapaa-aika

KUINKA KOET ELÄMÄNLAATUSI TOTEUMAN TÄLLÄ HETKELLÄ?

ELÄMÄNLAADUN OSASET erittäin

Miltä osin koet elämänlaatusi parantuneen Pyhätunturille tultuasi?

___________________________________________________________________________

Voit tarvittaessa jatkaa tekstiä kääntöpuolelle.

Miltä osin koet elämänlaatusi heikentyneen Pyhätunturille tultuasi?

___________________________________________________________________________

Voit tarvittaessa jatkaa tekstiä kääntöpuolelle.

Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten sitoutuneisuuttasi Pyhätunturiin?

Rastita vain yksi, kokemustasi parhaiten kuvaava vaihtoehto.

⁫ vahvasti sitoutunut

⁫ jokseenkin sitoutunut

⁫ jokseenkin sitoutumaton

⁫ muuttamassa toisaalle

KIITOS OSALLISTUMISESTA!

LIITE 2. Elämänlaadun parantuneiden ja huonontuneiden komponenttien teemoittelu ja vastausten jakautuminen sukupuolittain

ELÄMÄNLAATU PARANTUNUT NAISET

TEEMAT KOOTTU MAININNOISTA KUTEN

1. rauhallisuus ja kiireettömyys 8

 ”yleinen rauhallisuus lisääntynyt”

 ”paikan rauhallisuus: koko, ympäristö

> ei ruuhkia”

 ”turha kiire ja stressi ovat unohtuneet”

 ”koko ajan ei tarvitse olla tekemässä jotain vaan elämä on rauhoittunut”

 ”elämä tarjonnut vaihtoehdon hektisyyteen”

 ”pidän hiljaisuudesta”

2. luonto ja puhdas ilma 7

 ”luonnossa liikkumisen helppous kun kaikki on lähellä”

 ”luonto ja sen tuomat mahdollisuudet:

patikointi, marjojen poiminta, pyöräily, puhdas ilma, eläimet ja yleensäkin ulkoilu”

 ”luonto on lähellä ja siellä mieli lepää”

 ”pidän luonnon kauneudesta”

 ”luonnossa liikkuminen on helppoa (kotiovelta kansallispuistoon)”

3. vapaa-aika ja harrastus mahdollisuudet 7

 ”luonnossa liikkumisen ja olemisen helppous kun kaikki on lähellä”

 ”luonto ja sen tuomat mahdollisuudet:

patikointi, marjojen poiminta, pyöräily, puhdas ilma, eläimet ja yleensäkin ulkoilu”

 ”vapaa-ajan vietto mahdollisuudet hyvät (ulkoilumaastot, laskettelu yms.)”

 ”enemmän aikaa liikkumiseen kun kaikki on lähellä”

 ”olen saanut uusia harrastuksia”

 ”saan harrastaa minulle tärkeitä harrastuksia”

 ”elämänlaatu täällä parempi vapaa-ajan harrastusten myötä”

4. yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet/

-verkostot ja turvallisuus 7

 ”myös yhteisöllisyyden tunne lisää elämänlaatua ja se on tärkeämpää kuin esim. uralla eteneminen tai perheen perustaminen”

 ”olen löytänyt uusia ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut”

 ”yhteisöllisyys on mahtava juttu, vaikka onkin perhettä”

 ”pienen alueen yhteisöllisyys ja ihmisten tapaamisen helppous on ihanaa”

 ”paikka on pieni suuri keskus, joka luo mahd. voimakkaampaan

yhteisöllisyyden tunteeseen, paikan pienuus tuo myöskin turvallisuutta”

5. perhe-elämä ja parisuhde 7  ”lapset antavat osansa”

 ”olen saanut oman perheen”

 ”parisuhde on syventynyt”

6. Työ ja toimeentulo 6

 ”vakituinen työ > vakituinen toimeentulo”

 ”työn kautta olen oppinut paljon uusia asioita ja kehittynyt ammatissani”

 ”töiden ilmapiiri huomattavasti aikaisempaa parempi”

 ”ei tarvitse taistella niin paljoa kiukkuisten asiakkaiden kanssa”

 ”olen oppinut että vähemmälläkin pärjää ja se tekee onnelliseksi”

7. itsensä kehittäminen, kasvu ja

itsenäistyminen 3

 ”olen saanut uusia kokemuksia…

’avuton kaupunkilaistyttö’ on kadonnut”

 ”osaa arvostaa asioita eri tavalla kuin ennen”

 ”itsenäistyminen, oppinut

arvostamaan asioita, joita ei ennen osannut/ ymmärtänyt arvostaa”

8. asuminen 2  ”olen saanut oman talon”

Mainintoja yhteensä: 47 ELÄMÄNLAATU PARANTUNUT

MIEHET

TEEMAT KOOTTU MAININNOISTA KUTEN

1. vapaa-aika ja harrastus mahdollisuudet 12

 ”ulkoilu maistuu ja mukavaa tekemistä”

 ”työn ja harrastusten tasapaino on parantunut huomattavasti”

 ”harrastuksesta on saanut työn”

 ”vapaa-ajan harrastus mahdollisuudet parantuneet”

 ”talvilajien harrastusmahdollisuudet”

 ”harrastus mahdollisuudet oven ulkopuolella”

 ”Pyhällä on ollut mahdollisuus uusiin juttuihin ja harrastuksiin”

 ”elämä muuttunut aktiivisemmaksi”

 ”harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi”

 ”luonto lähellä, kalastaja paikka”

2. työ ja toimeentulo 9

 ”kiertolaiselämän loppuminen pysyvän asunnon ja työpaikan myötä”

 ”kuukausipalkka ja mielenkiintoinen työ”

 ”työn ja harrastusten tasapaino on parantunut huomattavasti”

 ”harrastuksesta on saanut työn”

 ”ravintola-ala Pyhällä mukavampaa;

ihmiset yleisesti ottaen iloisia (lomalla)

 ”turhia kuluja on helppo karsia…”

 ”työkokemus on karttunut”

 ”työmotivaatio on parantunut”

3. rauhallisuus ja kiireettömyys 9

 ”elämän rytmi on rauhoittunut”

 ”kiire on pois”

 ”elämän tasaantuminen”

rauhaan iso asia”

 ”mielen rauhaa”

 ”ei tarvitse höntyillä”

 ”kiire loppunut, rauhallinen mieli”

4. luonto 4

 ”täällä on tilaa ja puhdasta luontoa mistä voi nauttia”

 ”kesällä luonnossa kulkeminen”

 ”luonto on lähellä”

5. yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet/

-verkostot ja turvallisuus 3  ”hyviä uusia ystävyyksiä”

 ”uusi ystäväpiiri”

6. perhe-elämä ja parisuhde 3

 ”parisuhde voi Pyhällä hyvin”

 ”parisuhteen aloittaminen”

 ”perheelle Pyhällä enemmän aikaa”

7. asuminen 3

 ”kiertolaiselämän loppuminen pysyvän asunnon ja työpaikan myötä”

 ”mukava asunto”

 ”ei enää kaupunkiasumista”

8. hyvä/ positiivinen ilmapiiri 2

 ”ilmapiiri ollut yleensä hyvä Pyhällä, joka tuo positiivisuutta elämään

TEEMAT KOOTTU MAININNOISTA KUTEN

1. palvelut kaukana ja tarjonta heikkoa 6

 ”hankala hankkia jotain tiettyjä asioita, kuten luomuruokaa,

luonnonkosmetiikkaa jne.”

 ”palveluiden niukkuus haittaa

harrasteita ja vapaa-ajan viettoa kuten elokuvateatteri, kaupat, urheiluhallit jne.”

 ”ruokakauppojen valikoiman suppeus haittaa ruuanlaittoa ja välillä myös ruuan laatu kärsii tämän vuoksi”

 ”totuttujen palvelutasojen puute esim.

terveyspalveluiden käyttö hankalaa (pitkän matkan päässä)...ilman autoa aika mahdoton tulla toimeen > kaikki on niin ’kaukana’”

 ”pitkät välimatkat sekä

opiskelumahdollisuuksien vähäisyys alanvaihtoa ajatellen”

 ”puuttuu kaupungin tarjoamat

mahdollisuudet touhuta ja harrastaa…

mutta löytyy täältä muunlaista tekemistä”

2. työ ja toimeentulo 4

 ”työtehtävät ja palkkaus voisivat olla paremmat… merkityksellinen työ toisi lisää elämään, mutta jos kaikkea ei voi saada, niin siitä luovun

ensimmäiseksi”

 ”istumatyö ei ole pidemmän päälle hyväksi terveydelle”

 ”ei vakituista työtä”

3. sosiaaliset suhteet/ -verkostot ja vanhat ystävät/ perhe muualla 4

 ”kaverit jäivät muualle”

 ”sosiaaliset verkostot”

 ”ajoittain on ikävä omaa perhettä ja ystäviä, mutta onneksi junat ja autot kulkee”

4. hiljaiset ajat 1  ”hiljaisina aikoina kaipaan joskus

kaupungin hälinää hetkellisesti”

5. vapaa-aikaa ei tarpeeksi 1

 ”vapaa-aika on vähentynyt vakituisen työn myötä ja koen että en ehdi

TEEMAT KOOTTU MAININNOISTA KUTEN

1. palvelut kaukana ja tarjonta heikkoa 8

 ”kulttuuri ja urheilupalvelut kaukana”

 ”sosiaaliset suhteet, vähemmän kavereita”

 ”teatteri ym. kaupungin palvelut on kaukana”

 ”vähemmän liikkeitä, kallis ruokakauppa”

 ”kesäharraste mahdollisuuksien vähyys ja kulttuurin vähäiset esiintymät”

 ”ulkomaan matkailun (’vaikeus’=) kalleus”

 ”kunnon ruokakauppaa kaipaa, toki Kemijärveltä löytyy parempi mutta 45km”

2. sosiaaliset suhteet/ -verkostot ja vanhat ystävät/ perhe muualla 4

 ”sosiaalinen elämä tietyllä tapaa rajoittuneempaa”

 ”perhettä ja sukulaisia näkee harvemmin”

 ”vaha ystäväpiiri kaukana”

3. asumisolot 1  ”asuinolot ovat huonommat nyt kuin

aiemmin”

4. ei muutosta huonompaan 8

Mainintoja yhteensä: 13

In document Elämänlaatu Pyhätunturilla. Muualta muuttaneiden käsityksiä elämänlaadustaan tunturin juurella (sivua 56-71)