Opinnäytetyö liittyy omaan työhöni kuntoutusyksikön sosiaaliohjaajana, YAMK-opintoihin ja aihealueen teoreettiseen tietoon. Kuntoutujien palvelutarpeenkartoitus on osa työtäni, mutta tutkijana olen kuitenkin aloittelija. Tässä opinnäytetyössä oli kaksi eri aiheita koskevaa tutki-muskysymystä. Toimintakykyä koskeva kysymys syntyi työelämälähtöisesti ja osallisuutta kos-keva YAMK-opintojen pohjalta, mutta myös työelämälähtöisesti. Nyt työn valmistuttua ar-vioin, että toiseen kysymykseen keskittyminen olisi ollut toimivampi ratkaisu.
Opinnäytetyöprosessi on ollut minulle uudenlainen käytettyjen tutkimusmenetelmien vuoksi, sillä minulla ei ole aiempaa kokemusta tilastollisista menetelmistä. Kuntoutujien toimintaky-kyä kuntoutusjakson jälkeen heidän arkiympäristössään kartoitin yli viidelläkymmenellä kysy-myksellä. Kysymysten muodostamisessa käytin apuna valmiita lomakkeita, teoriaa ja omaa työkokemustani. Tulokset antavat tietoa vastaajien toimintakyvystä lomakkeen antamien vaihtoehtojen mukaisesti. Toimintakyvyn osalta tutkimusmenetelmä ei onnistunut tuomaan esiin kuntoutujien omaa kokemusta toimintakyvyn riittävyydestä heidän omassa elinympäris-tössään. Toimintakykyä voidaan mitata erilaisilla mittareilla ja testeillä, mutta se on enem-män kuin osiensa summa. Kuten Jyrkämä (2007) kirjoittaa, toimijuus syntyy yksilön ja ympä-ristön vuorovaikutuksessa. Arjen työssä valmiit lomakkeet toimivat keskustelun pohjana, mutta tutkimuksellisessa tarkoituksessa käytettävän lomakkeen muodostamisessa tulee kiin-nittää erityistä huomiota siihen, mitä ja miten tietoa lomakkeella halutaan saavuttaa. On pa-rempi kysyä vähemmän, mutta tarkoin muodostettuja kysymyksiä, kuin laajasti ilman fokusta.
Toimintakyvyn osalta tuloksista tutkijana itseäni kiinnosti oman työn pohjalta etenkin kotihoi-don arviokäynnit ja kuntoutujien käytössä olleet palvelut ja etuudet. Koponen toteaa kotiut-tamisen sisältävän moniammatillisen suunnittelun, ajoissa koordinoidun kuntoutujan tarpei-den ja kotiolosuhteitarpei-den arvioinnin, suunnitelman jatkohoitotarpeisiin vastaamiseksi ja tehok-kaan kommunikaation (Koponen 2003, 10—20). Kiljavan sairaalan kuntoutujat tulevat pääasi-allisesti Keski-Uudenmaan alueelta. Kuntien ja kaupunkien kriteerit palveluille ja niiden jär-jestämistavat vaihtelevat jonkin verran, jonka vuoksi aktiivinen yhteistyö kuntien/kaupunkien kotihoidon ja sosiaalipalveluiden kanssa on tiedon liikkumisen kannalta tärkeää. Kotiutuspro-sessin kehittämisen ja sosiaalityössä tehtävän palveluntarpeenkartoituksen kannalta yksi jat-kotutkimuksen aihe voisi olla tutkia tarkemmin, kuinka kotihoidon sekä muiden tukipalvelui-den ja etuuksien tarve tulee kartoitetuksi kuntoutusjakson aikana, ohjautuvatko kuntoutujat oikeiden palveluiden ja/tai etuuksien piiriin sekä kuinka tieto liikkuu sairaalan, kotihoidon tai sosiaalipalveluiden ja kuntoutujan ja/tai omaisten välillä.
Opinnäytetyö tuotti tietoa osallisuudesta teorialähtöisesti. Jotta toimintaa voidaan kehittää, tarvitaan vielä lisää tarkempaa tietoa. Osallisuus on subjektiivisesti koettu tunne, jonka vuoksi sen sisältöä täytyisi kartoittaa haastattelemalla kuntoutujia. Tässä opinnäytetyössä kohderyhmänä olivat AVH-kuntoutujat, jotka olivat olleet Kiljavan sairaalassa subakuutissa kuntoutuksessa valittuna ajankohtana. Kriteerit täyttänyt ryhmä edustaa vain pientä osuutta kaikista kuntoutujista. Kattavampia tuloksia varten mukaan tulee ottaa mahdollisimman laa-jasti kuntoutujia eri osastoilta ja kuntoutusryhmistä. Haastattelu osallisuudesta sekä sen to-teutumisesta olisi hyvä toteuttaa kuntoutusjakson lopulla kuntoutujien ollessa vielä sairaa-lassa. Opinnäytetyöhön vastasi vähänlaisesti etenkin ne kuntoutujat, jotka olivat siirtyneet sairaalasta muualle kuin omaan kotiinsa. Osastolla tehty haastattelu mahdollistaisi heidänkin osallistumisensa.
Osallisuutta käsiteltiin tässä opinnäytetyössä yleisellä tasolla sekä teoriassa että tuloksissa liittämättä sitä erityisesti minkään ammattiryhmän toimintaan. Robson määrittelee arvioinnin asianomaisiksi kaikki ne, joilla on osuus, panos tai intressi siihen. Arviointiin tarvitaan kaik-kien osallisten aktiivista sitoutumista (Robson 2001, 32). Sen lisäksi, että osallisuuden sisältöä kartoitettaisiin tarkemmin yhdessä kuntoutujien kanssa, tulisi sen sisältöä kartoittaa ja määri-tellä myös moniammatillisesti, sillä kuntoutujien osallisuuden kokemus rakentuu kuntoutus-jakson kokonaisuudesta.
Kotona selviytymistä selvittävän osion tuloksissa nousi esiin useiden kohdalla perheenjäsenten ja omaisten antaman avun merkitys. Noin kolmannes vastaajista oli saanut myös kyselylomak-keeseen täyttöapua omaiseltaan. Koponen toteaa, että perheenjäsenten tarpeita ei useinkaan huomioida riittävästi kotiutuksessa. Omaiset ovatkin usein arvioineet kotiutumisen laadun huomattavasti heikommaksi kuin kotiutujat. (Koponen 2003, 17—18.) Omaisille voisi laatia oman osallisuuden kyselyn, jossa selvitettäisiin heidän kokemuksiaan osallisuuden toteutumi-sesta kuntoutusjakson aikana ja kotiutusprosessissa. Osallisuuteen on monta näkökulmaa, joista käsin voidaan lähteä rakentamaan kokonaisuutta kuntoutusyksikön kontekstissa.
Lähteet Painetut
Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 2002. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät.
1. — 4. painos. Juva: WS Bookwell Oy.
Heikkinen, E., Laukkanen, P., & Rantanen, T. 2013. Toimintakyvyn käsitteet ja arvioinnin evoluutio ja kehittämistarpeet. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. Geronto-logia. 3. painos. Helsinki: Duodecim, 278—280.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Teoksessa Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos.
Helsinki: Tammi.
Hughes, A., Woodward, A., Fritz, M. & Reeves, M. 2017. Improving stroke transitions: devel-opment and implementation of social work case management intervention. Social Work in Health Care, 57:2, 95—108.
Jehkonen, M., Nurmi, L & Nurmi, M. 2015. Aivoverenkiertohäiriöt. Teoksessa Jehkonen, M., Saunamäki, T., Paavola, L. & Vilkki, J. (toim.) Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duodecim, 182—203.
Jyrkämä, J. 2007. Toimijuus ja toimijatilanteet – aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen.
Teoksessa Seppänen, M., Karisto, A. & Kroger, T. (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityötä avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PS-kustannus,195—217.
Korpelainen, J., Leino, E., Sivenius, J. & Kallanranta, T. 2008. Aivoverenkiertohäiriöt. Teok-sessa Rissanen, P., Kallanranta, T. & Suikkanen, A. Kuntoutus. 2.painos. Helsinki: Duodecim, 251—273.
Pitkälä, K., Valvanne, J., & Huusko, T. 2010. Geriatrinen kuntoutus. Teoksessa Tilvis, R., Pit-kälä, K., Strandberg, T., Sulkava. R., & Viitanen, M. (toim.) Geriatria. 2., uudistettu painos.
Helsinki: Duodecim, 438—456.
Robson, C. 2001. Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille.
Tampere: Tammi.
Tiikkainen, P. 2013. Sosiaalinen toimintakyky. Teoksessa Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Ranta-nen, T. Gerontologia. 3. painos. Helsinki: Duodecim, 284—290.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. 3.korjattu painos.
Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 8. uudistettu laitos.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Valli, R. 2010. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutki-musmetodeihin 1: metodien valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 3.
uudistettu ja täydennetty painos. Juva: WS Bookwell Oy, 103—127.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. 2., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kus-tannus.
Vastamäki, J. 2010. Kyselylomaketutkimus: tutkimusasetelman ja mittareiden valinta. Teok-sessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: metodien valinta ja ai-neistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 3. uudistettu ja täydennetty painos. Juva:
WS Bookwell Oy, 128—140.
Viitanen, M. 2010. Aivoverenkiertohäiriöt. Teoksessa Tilvis, R., Pitkälä, K., Strandberg, T., Sulkava. R., & Viitanen, M. (toim.) Geriatria. 2., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 146—
148.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Tammi.
Sähköiset
Ahola, P., Arajärvi, P. & Kananoja, A. (toim.) 2010. Yhteiset vai ostetut? Sosiaalipalvelut hy-vinvoinnin ja osallisuuden tuottajina. KALEVI SORSA -SÄÄTIÖn julkaisuja 5/2010. Jyväskylä:
WS Bookwell Oy. Viitattu 18.12.2016. http://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/si-tes/807/2012/07/Yhteiset-vai-ostetut.pdf
Bronstein, L.R., Gould, P., Berkowitz, S.A., James, G.D. & Marks, K. 2015. Impact of a Social Work Care Coordination. Intervention on Hospital Readmission: A Randomized Controlled Trial. Social Work, Volume 60, Number 3, July 2015, 248—255. Viitattu 14.3.2018.
https://doi.org/10.1080/00981389.2017.1401027
Bäckmand, H. 2006. Fyysisen aktiivisuuden yhteys persoonallisuuteen, mielialaan ja toiminta-kykyyn. Pitkäaikaisseurantatutkimus ikääntyvillä miehillä. Akateeminen väitöskirja. Helsinki:
Yliopistopaino. Viitattu 18.12.2016. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kansa/vk/back-mand/fyysisen.
Jeglinsky, I., Karhula, M. & Autti-Rämö, I. 2013. Kuntoutusprosessi kuntoutujan arvioimana.
Kuntoutus 4:2013, 37—52.Viitattu 20.3.2018. https://kuntoutusportti.fi/files/at-tachments/kuntoutus-lehden_artikkelit/2013/jeglinsky-karhula-auttiramo.pdf
Karttunen, A., Peurala, S., Häkkinen, A., Kautiainen, H., Kantanen, M., Heinonen, M., Sihvo-nen, S., & KalliSihvo-nen, M. 2014. Elämänlaadun ja toimintakyvyn muutokset ikääntyneillä aivove-renkiertohäiriön sairastaneilla kävelyn ja käden tehostetun käytön kuntoutuksen aikana. Sosi-aali- ja terveysturvan selosteita 87/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Viitattu 21.12.2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144331
Kinni, R-L. 2014. Gerontologinen sosiaalityö ja ihmisten työstäminen. Kategorisointia sairaalan moniammatillisessa työssä. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 92. Itä-Suomen Yliopisto. Viitattu 11.9.2016.
http://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1646-4/
Klemola, L. 2016. Toimintakykyä kuvaava tieto ikäihmisten palveluissa. Tiedonhallinnan näkö-kulma. Akateeminen väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. Jyväskylä: Grano. Viitattu 19.12.2016.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2008-9/
Koponen, L. 2003. Iäkkään potilaan siirtyminen kodin ja sairaalan välillä. Substantiivinen teo-ria selviytymisestä ja yhteistyöstä. Akateeminen väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tampere:
Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Viitattu 11.9.2016. http://tampub.uta.fi/han-dle/10024/67337
Kujala, E. 2003. Asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli. Tilastolliseen prosessin ohjaukseen perustuva sovellus terveyskeskukseen. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.5.2017. http://tampub.uta.fi/handle/10024/67266
KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoar-kisto. Viitattu 5.2.3017. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus
Laitila, M. 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Akataaminen väitös-kirja, Tampereen yliopisto. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 4.6.2017.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0224-5/
Leemann, L. & Hämäläinen, R. —M. 2015. Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämi-sen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.12.2016.
www.thl.fi/sokra
Leemann, L. & Hämäläinen, R—M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016): 5, 586—
594. Viitattu 2.7.2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102725606
Mäkelä, M., Autio, T., Heinonen, H., Holma, T., Häkkinen, H., Hänninen, T., Pajala, S., Sai-nio, P., Schroderus, K., Seppänen, M., Sihvonen, S., Stenholm, S., Valkeinen, H. 2013. Suosi-tus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhtey-dessä. Viitattu 2.2.2017.
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suosi- tus/2013/12/19/TOIMIA_suositus_toimintakyvyn_arvioinnista_iakkaan_vaeston_hyvinvoin-tia_edistavien_palveluiden_yhteydessa_20131219.pdf
Pylväs, M. 2003. Sosiaalityön asiantuntijuus erikoissairaanhoidossa. Tapaustutkimus yliopistol-lisen sairaalan sosiaalityöstä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 8.
Oulu: Oulun kaupungin painatuskeskus. Viitattu 28.12.2016. http://www.sosiaalikol-lega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/Julkaisu_8.pdf
Rautio, N. 2008. Seuruu- ja vertailututkimus sosioekonomisen aseman yhteydestä toimintaky-kyyn iäkkäillä henkilöillä. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Viitattu 16.10.2016. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/13522
Redfern, H., Burton, J., Lone, B. & Seiffert, H. 2016. Social work and complex care systems:
the case of people hospitalized with a disability. Australian Social Work, vol. 69, no.1, 27—38.
Viitattu 2.4.2018. http://dx.doi.org/10.1080/0312407X.2015.1035295
Saarenheimo, S. 2013. Kohti yhteistä päämäärää. Kuntouttava hoitotyö kuntoutusosastolla.
Opinnäytetyö julkaisu. Viitattu 1.1.2017. https://www.theseus.fi/handle/10024/57496 Saikku, P. & Kokko, R-L. 2012. Kuntoutuksen käytännöt Paltamon työllisyyskokeilussa. Kuntou-tus 4:2012. Sosiaalisen kuntoutuksen teemanumero, 5—16. Viitattu 11.12.2017. https://kun-toutussaatio.fi/files/1341/4-12-valmis.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Toimia-tietokanta. Viitattu 12.12.2016.
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/31/
Valkama, K. 2012. Asiakkuuden dilemma. Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuu-teen. Acta Wasaensi no 267: Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7. Vaasan yliopisto. Viitattu 18.12.2016. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-412-4.pdf
Ylinen, S. & Rissanen, S. 2004. Asiantuntijuus gerontologisessa sosiaalityössä. Gerontologia 3/2004, 200—206. Viitattu 18.12.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1046461
Julkaisemattomat
Kiljavan sairaala raportti, tulostettu 10.1.2017. Julkaisematon lähde.
Kiljavan sairaalan raportti, tulostettu 1.7.2017. Julkaisematon lähde.
Kuviot
Kuvio 1: Kuntoutujat sairausryhmittäin (Kiljavan sairaalan raportti 10.1.2017) ... 9 Kuvio 2: Toiminnanvajausten kehittymismalli (Heikkinen ym. 2010, 281; Pitkälä ym. 2010, 440) ... 13 Kuvio 3: Kontekstuaalisuus ja toimijuuden modaliteetit (Jyrkämä 2007, 207) ... 19 Kuvio 4: Osallisuuden holistinen malli (Laitila 2010, 15, mukaillen Warren 2008) ... 22 Kuvio 5: Malliesimerkki osallisuuden holistisesta mallista kuntoutussairaalan kuntoutujien osallisuuden arviointiin (mukaillen Laitila 2010 & Leemann & Hämäläinen 2016) ... 23 Kuvio 6: Kiljavan sairaalasta kotiutuneet kuntoutujat tammikuusta kesäkuuhun 2017 ... 38 Kuvio 7: Lähetetyt kyselyt ja vastaajat sukupuolen ja diagnoosin perusteella ... 40 Kuvio 8: Vastaajat iän ja sukupuolen mukaan ... 41 Kuvio 9: Kotiutus tai siirtopaikka Kiljavan jakson jälkeen lähetettyjen kyselyiden ja vastaajien osalta ... 42 Kuvio 10: Asuinpaikkakunnat ... 43 Kuvio 11: Asuinmuoto ... 43 Kuvio 12: Toimeentulo ennen sairastumista ja kyselyn hetkellä ... 44 Kuvio 13: Jatkokuntoutus Kiljavan jakson jälkeen ja kysely hetkellä ... 45 Kuvio 14: Päivittäistä toimintakykyä koskevat väittämät ja vastausjakauma ... 46 Kuvio 15: Kotona asumista tukevat palvelut ... 47 Kuvio 16: Liikuntakyky sisällä ja ulkona ennen sairastumista ja kyselyn hetkellä ... 48 Kuvio 17: Liikkumisen apuvälineet sisällä ja ulkona ennen sairastumista sekä kyselyn hetkellä ... 49 Kuvio 18: Fyysisestä liikuntakykyä koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät 50 Kuvio 19: Kulkuvälineiden käyttö ennen sairastumista ja kyselyn hetkellä ... 51 Kuvio 20: Käytössä olevat kuljetuspalvelut ennen sairastumista ja kyselyn hetkellä ... 51 Kuvio 21: Fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja/tai sosiaalityöntekijän kotiarviokäynti ... 52 Kuvio 22: Kognitiivista toimintakykyä koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät ... 54 Kuvio 23: Psyykkistä toimintakykyä koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät 55
Kuvio 24: Sosiaalista toimintakykyä koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät ... 56 Kuvio 25: Tieto-osallisuutta koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät ... 59 Kuvio 26: Suunnitteluosallisuutta koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät . 61 Kuvio 27: Päätösosallisuutta koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät ... 63 Kuvio 28: Arviointiosallisuutta koskevat väittämät, vastausjakaumat ja prosenttimäärät ... 64 Kuvio 29: Osallisuus kuntoutusjakson aikana ... 71 Kuvio 30: Osallisuus kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ... 72 Kuvio 31: Osallisuus kotiutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa ... 73 Kuvio 32: Vuorovaikutus kuntoutujien ja työntekijöiden välillä ... 74
Liitteet
Liite 1: Kyselylomakkeen teemojen muodostus ... 88 Liite 2: Kyselylomakkeen vastausasteikot ... 89 Liite 3: Tutkimuslupakirje ... 90 Liite 4: Uusintakyselysaate ... 92 Liite 5: Kyselylomake ... 93
Liite 1: Kyselylomakkeen teemojen muodostus
lähde Muokkaus
Kyselylomake
Muutettu ostosten teko koskemaan ruokaostosten tekoa
Lisätty kodinhoitoon sii-vous
Jätetty pois liikkumista koskeva kysymys tästä kohdin. vastausvaihto-ehdot Likertin asteikolle kysymyksissä 41-44
45—49 5 -
Toimintakyvyn
ympäristötekijät 50—54 5 -
Kognitiivinen
toimintakyky 55—63 8 THL-suositus
Kysymysmuodot ovat vaihdettu väittämiksi.
Muutettu vastausvaihto-ehdot Likertin asteikolle kysymyksissä 55-62
Psyykkinen
toimintakyky 64—67 4 THL-suositus
Kysymysmuodot ovat vaihdettu väittämiksi.
Alkoholinkäyttöä koske-vat kysymykset on ra-jattu pois.
Muutettu vastausvaihto-ehdot Likertin asteikolle kysymyksissä 64-66.
Sosiaalinen
toimintakyky 68—75 8 THL-suositus
Kysymysmuodot ovat vaihdettu väittämiksi.
Muutettu vastausvaihto-ehdot Likertin asteikolle kysymyksissä 68-74.
Oma arvio 76 1 -
Kuntoutujan kokema osalli-suus
Tieto-osallisuus 77-86 10
Laitila (2010)
Päätösosallisuus 93-96 4
Toiminta-osalli-suus
Palaute-osallisuus 97-101 5
Liite 2: Kyselylomakkeen vastausasteikot
Teema
Kysy-
mysnu-mero Mitta-asteikko
Kyselylomake
Luokittelu-, eli nomalinaaliasteikko 2 Suhdeasteikko 11 Avoin kysymys Päivittäinen toimintakyky 18—24 Järjestysasteikko
25 Avoin kysymys Sosiaalipalvelut- ja etuudet
26—27 Järjestysasteikko 28—30 Luokittelu-, eli
nomalinaaliasteikko 31 Avoin kysymys Fyysinen toimintakyky,
apuvälinet, kodin ulkopuolinen liikkuminen
32—40 Luokittelu-, eli nomalinaaliasteikko 41—44 Järjestysasteikko 45—48 Luokittelu-, eli Kognitiivinen toimintakyky 55—62 Järjestysasteikko
63 Avoin kysymys Psyykkinen toimintakyky 64—66 Järjestysasteikko
67 Avoin kysymys Sosiaalinen toimintakyky 58—74 Järjestysasteikko
75 Avoin kysymys
osallisuus 77-85 Järjestysasteikko
86 Avoin kysymys Suunnittelu-
osallisuus
87-91 Järjestysasteikko 92 Aavoin kysymys Päätös- ja toiminta-osallisuus 93-95 Järjestysasteikko
96 Avoin kysymys Palauteosallisuus 97-100 Järjestysasteikko
101 Avoin kysymys
Liite 3: Tutkimuslupakirje 2.5.2017
Arvoisa kuntoutuja!
Lähestyn sinua, koska olet ollut Kiljavan sairaalassa kuntoutuksessa aivoverenkierronhäiriön vuoksi. Teen aivoverenkiertohäiriön kuntoutukseen liittyvää opinnäytetyötä. Tässä kirjeessä kerron itsestäni, työni aiheesta sekä tutkimusmenetelmistä.
Työskentelen Kiljavan sairaalassa sosiaaliohjaajana. Työnantajani on Attendo Oy. Opinnäyte-työn tekeminen on osa ylempi ammattikorkeakoulu opintojani. Opiskelen Laurea-ammattikor-keakoulussa sosionomi (YAMK) -tutkintoa varten. Valmistun vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin opinnäytetyönikin valmistuu. Valmis opinnäytetyö on sen tekijän, Laurea-ammattikor-keakoulun sekä Attendo Oy:n vapaassa käytössä. Opinnäytetyölle on myönnetty tutkimuslupa Attendo Oy:ltä että Laurea-ammattikorkeakoululta. Opinnäytetyötä ohjaa yliopettaja Armi Jyrkkiö Laurea ammattikorkeakoulusta.
Opinnäytetyöni aiheena on tutkia, kuinka aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja sen vuoksi Kiljavan sairaalassa kuntoutuksessa olleet henkilöt pärjäävät arkielämässään noin 2-3 kuu-kautta kuntoutusjakson päättymisen jälkeen. Toinen tutkimuskysymys koskee kokemustasi osallisuudesta kuntoutusjakson aikana ja kotiutusprosessissa. Tutkimuskysymyksiä varten olen laatinut kyselylomakkeet, jotka ovat tämän kirjeen liitteenä. Kyselylomakkeet ovat saatavilla myös sähköisenä osoitteessa
https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/13567/lomake.html ja https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/14204/lomake.html
Huomaathan, että sähköiset lomakkeet ovat kahdessa eri osoitteessa. Pyydän Sinua vastaa-maan molempiin kyselyihin. Voit oman jaksamisesi mukaan vastata kyselyihin tarvittaessa eri päivinä.
Tunnistenumerosi on _______. Tunnistenumeron avulla seurataan vastausten palautumista.
Sitä ei yhdistetä vastauksiin.
Mikäli mahdollista, pyydän Sinua ensisijaisesti vastaamaan kyselyyn sähköistä lomaketta käyt-täen. Mikäli se ei ole mahdollista, voit vastata oheista paperista lomaketta käytkäyt-täen. Palau-tuskuori on mukana ja postimaksu on valmiiksi maksettu.
Pyydän Sinua vastaamaan kysymyksiin valitsemalla omaan tilanteeseesi parhaiten soveltuvan vaihtoehdon tai vaihtoehdot, jos kysymyksen kohdalla niin ohjeistetaan. Opinnäytetyön tar-koituksena on selvittää kuntoutujien kokemuksia, joten pyydän Sinua itse täyttämään lomak-keen. Jos lomakkeen täyttäminen on esimerkiksi sairauden vuoksi hankalaa (kuten Sinulla on vaikeuksia kirjoittamisessa ja/tai lukemisessa), voi esimerkiksi omainen avustaa vastaami-sessa. Erityisestä syystä, esimerkiksi mikäli et pysty ilmaisemaan itseäsi riittävästi, voi Sinut hyvin tunteva henkilö vastata luvallasi puolestasi kysymyksiin soveltuvilta osin. Kysymykset, joihin ei luotettavasti saada selville omaa vastaustasi, tulee jättää täyttämättä.
Vastaukset käsitellään tilastollisesti. Avoimet kysymykset käsitellään laadullisin menetelmin.
Nimesi tai muut tiedot, joista sinut voitaisiin helposti tunnistaa, eivät tule missään vaiheessa esiin. Mahdollisten suorien lainauksien kohdalla pyrin siihen, ettei vastaajaa voida tunnistaa.
Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja Sinulla on oikeus kieltäytyä osallistumisesta. Jos ha-luat, voit myös perua osallistumisesi myöhemmin. Peruutus tulee tehdä 31.8.2017 mennessä.
Toivon, että päätät osallistua opinnäytetyöhöni. Pyydän Sinua vastaamaan kyselyyn interne-tissä tai palauttamaan oheiset lomakkeet _____ . _____ . 2017 mennessä. Vastaamalla kyse-lyyn hyväksyt antamiesi tietojen käsittelyn opinnäytetyötä varten.
Mikäli Sinulla on kysyttävää opinnäytetyöhöni liittyen tai tarvitset apua vastaamiseen, voit soittaa minulle arkisin maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana tai lähettää säh-köpostia.
Ystävällisin terveisin
Heidi Huusko
Sosiaaliohjaaja, Attendo Oy/Kiljavan sairaala
Sosionomi (YAMK) -opiskelija/ Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurila
sähköposti heidi.huusko@attendo.fi puhelinnumero 040 3474 580
Liite 4: Uusintakyselysaate Arvoisa kuntoutuja!
Lähestyin Sinua muutama viikko sitten kyselyllä, jossa oli kysymyksiä arjessa selviytymisestäsi sekä kun-toutusjaksosta Kiljavan sairaalassa. Kysely on opinnäytetyötäni varten, joka kuuluu sosionomi (YAMK) – tutkinnon suorittamiseen. Tutkielmalle on tutkimuslupa Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Attendo Oy:ltä. Lähetin kyselyn Sinulle, koska olet ollut Kiljavan sairaalassa kuntoutuksessa aivoverenkiertohäi-riön vuoksi.
Olen vastaanottanut vastauksia, mutta toivon saavani niitä lisää. Jokainen vastaus on tärkeä. Tämän vuoksi lähetän ohessa Sinulle saman kyselyn uudestaan. Jos olet jo kyselyyn vastannut, ei sinun tarvitse vastata toista kertaa. Kyselylomakkeet ovat saatavilla myös sähköisenä osoitteessa
https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/13567/lomake.html ja https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/14204/lomake.html
Tunnistenumerosi on _______. Tunnistenumeron avulla seurataan vastausten palautumista. Sitä ei yh-distetä vastauksiin. Pyydän Sinua ensisijaisesti vastaamaan kyselyyn sähköistä lomaketta käyttäen. Huo-maathan, että sähköiset lomakkeet ovat kahdessa eri osoitteessa. Voit oman jaksamisesi mukaan vastata sähköisiin kyselyihin tarvittaessa eri päivinä, mutta niitä ei voi tallentaa keskeneräisinä. Paperisen kyse-lyn täyttämiseen voit varata tarvitsemasi ajan. Palautuskuori on mukana ja postimaksu on valmiiksi mak-settu.
Pyydän Sinua itse täyttämään lomakkeen. Jos lomakkeen täyttäminen on esimerkiksi sairauden vuoksi hankalaa (kuten Sinulla on vaikeuksia kirjoittamisessa ja/tai lukemisessa), voi esimerkiksi omainen avus-taa vasavus-taamisessa. Erityisestä syystä, esimerkiksi mikäli et pysty ilmaisemaan itseäsi riittävästi, voi Sinut hyvin tunteva henkilö vastata luvallasi puolestasi kysymyksiin soveltuvilta osin. Kysymykset, joihin ei luotettavasti saada selville omaa vastaustasi, tulee jättää täyttämättä.
Vastaukset käsitellään tilastollisesti. Avoimet kysymykset käsitellään laadullisin menetelmin.
Nimesi tai muut tiedot, joista sinut voitaisiin tunnistaa, eivät tule missään vaiheessa esiin. Osallistumi-nen on täysin vapaaehtoista ja Sinulla on oikeus kieltäytyä osallistumisesta. Jos haluat, voit myös perua osallistumisesi myöhemmin. Peruutus tulee tehdä 22.9.2017 mennessä. Tutkimusaineisto tuhotaan opin-näytetyön valmistumisen jälkeen.
Toivon, että päätät osallistua opinnäytetyöhöni. Pyydän Sinua vastaamaan kyselyyn internetissä tai pa-lauttamaan oheiset lomakkeet _____ . _____ . 2017 mennessä. Vastaamalla kyselyyn hyväksyt anta-miesi tietojen käsittelyn opinnäytetyötä varten.
Mikäli Sinulla on kysyttävää opinnäytetyöhöni liittyen tai tarvitset apua vastaamiseen, voit soittaa mi-nulle arkisin maanantaista torstaihin kello 9—15 välisenä aikana ja perjantaisin kello 9—14.00. Voit myös lähettää sähköpostilla kysymyksiä.
Ystävällisin terveisin Heidi Huusko
Sosionomi (AMK), Sosiaaliohjaaja, Attendo Oy/Kiljavan sairaala Sosionomi (YAMK) -opiskelija/ Laurea-ammattikorkeakoulu, Tikkurila sähköposti heidi.huusko@attendo.fi
puhelinnumero 040 3474 580
Liite 5: Kyselylomake
1. ARJESSA SELVIYTYMINEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN (AVH) KUNTOUTUKSEN JÄLKEEN ____________
Tunnistenumero PERUSTIEDOT
Valitse jokaisesta kysymyksestä Sinua parhaiten vastaava yksi (1) vaihtoehto ruksaamalla, ellei kysymyksen kohdalla muutoin ohjeisteta.
1. Lomakkeen täyttäjä
Lomakkeen täyttää ensisijaisesti Kiljavalla kuntoutuksessa ollut henkilö. Toinen kuntoutujan hyvin tunteva henkilö voi avustaa täyttämisessä, mikäli se on välttämätöntä. Toisen henkilön ei tulisi täyt-tää lomaketta kuntoutujan puolesta kuin erityisestä syystä. Lomakkeeseen täytetäyt-tään kuntoutuksessa olleen henkilön tiedot ja kysymyksiin vastataan hänen näkökulmastaan.
Täytän itsenäisesti
Täytän toisen henkilön avulla
Toinen henkilö vastaa puolestani suostumuksellani, syy:
2. Ikäsi (vuotta) Alle 18 18—29 30—39 40—49 50—59 60—69
70—79 80—89 90 +
3. Sukupuolesi: Mies Nainen
4. Asuinkuntasi tai -kaupunkisi Nurmijärvi Mäntsälä Tuusula Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Ei mikään näistä, lisää asuinpaikkasi:
5. Asuinmuotosi Omakotitalo, Erillistalo Rivitalo, Paritalo Kerrostalo Palvelutalo
Muu, mikä:
6. Kenen kanssa asut Yksin Perheen tai omaisen kanssa Muu henkilö
7. Siviilisäätysi Naimisissa, avoliitossa Eronnut, asumuserossa Naimaton Leski TOIMEENTULO
Voit valita ruksaamalla useamman vaihtoehdon taulukosta kysymyksiin 8 ja 9;
esimerkiksi jos olet ollut osa-aikatyössä ja työnhakija tai olet nyt sairauslomalla oleva työntekijä.
Opiskelija Työntekijä/
yrittäjä Työtön
Sairaus-lo-malla Eläkkeellä
Työkyvyttö-myyseläke/
kuntoutus-tuki
Ei mikään näistä
8. Toimeentulosi ennen sairastumista
9. Toimeentulosi tällä hetkellä
10. Kuntoutuksen syy Kiljavan sairaalassa Aivoinfarkti Aivoverenvuoto
11. Muut päivittäiseen toimintakykyyn vai-kuttavat sairaudet
Sinun ei tarvitse ilmoittaa sairauksia, jotka eivät vaikuta päivittäisistä toimista selviytymiseen.
12. Milloin sairastit aivoinfarktin tai aivove-renvuodon?
Ilmoita kuukausi ja vuosi
13. Milloin kuntoutusjakso Kiljavalla päättyi tammikuu helmikuu maaliskuu
huhtikuu toukokuu kesäkuu
ASUINPAIKKA TAI HOITOPAIKKA
Valitse ruksittamalla yksi (1) pääasiallinen vaihtoehto taulukosta kysymyksiin 14 ja 15.
Oma koti Terveyskeskus Sairaala Muu
Oma koti Terveyskeskus Sairaala Muu