6. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT
8.2 Pohdinta
Tässä tutkimuksessani selvitin perhekodin vanhempien kokemuksia maahanmuuttaja-taustaisten lasten kanssa elämisestä ja työskentelystä. Tavoitteenani oli tutkia, miten maahanmuuttajataustaisten lasten kulttuuri näyttäytyy perhekotien arjessa ja mitä val-miuksia sijoitettujen lasten maahanmuuttajataustat edellyttävät perhekodin vanhemmil-ta. Teemahaastatteluilla keräämäni tutkimusaineisto oli laaja ja se avasi kulttuurien väli-seen vuorovaikutukväli-seen liittyvien kysymysten lisäksi ammatillisena perhekotina toimi-misen laajaa kirjoa. Kulttuuriin liittyvien pinnan alla olevien piirteiden kuten arvojen tunnistaminen arjessa ei ollut haastateltaville helppoa. Sain tutkimukseni kannalta tär-keitä vastauksia perhekodin vanhempien kertomista esimerkeistä, sekä haastateltavien omaan perhekotitoimintaan liittyvistä ajatuksista ja pohdinnoista.
Tutkimukseen osallistuneet perhekodin vanhemmat olivat vapaaehtoisia ja halukkaita kertomaan kokemuksistaan maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Ammatillisina perhekodin vanhempina heistä usealla oli koulutusta ja kokemusta lastensuojelutyöstä ja monikulttuurisuudesta, joten he eivät välttämättä edusta kaikkia perhekotivanhempia.
Tutkimuksen ulkopuolella on mahdollisesti perhekoteja, joiden arjessa näkyy kulttuu-risidonnaisia ristiriitoja ja erilaisista arvoista johtuvia väärinymmärryksiä. Kulttuurit herättävät yleensä kysymyksiä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen kohtaa omasta oikea-na pitämästään toiminoikea-nasta poikkeavaa käytöstä. Kulttuurienvälistä kompetenssia voi lisätä järjestämällä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ennakkovalmennusta ja lisä-koulutusta. Tieto kulttuurisidonnaisista seikoista kuten etnosentrisyydestä eli
omakult-tuurikeskeisyydestä, sanattomasta ja sanallisesta viestinnästä, korkean ja matalan kon-tekstin viestintätyyleistä ja arvoista lisäävät erilaisen käyttäytymisen ymmärtämistä.
Eri kulttuuritaustoista olevien ihmisten kanssa työskentely voi ammatillisen osaamisen kannalta olla antoisaa ja tuottaa uusia näkökulmia. Ihmisten ja kulttuurien välinen vuo-rovaikutus lisääntyy globalisaation myötä, jolloin on merkityksellistä, että eri kulttuure-ja, uskontoja ja ideologioita edustavat ihmiset tulevat keskenään toimeen. Kulttuurien moninaisuus on tuonut uusia haasteita sosiaalityölle ja sosiaalityöntekijöille.
Lastensuojelu on sosiaalityön osa-alue, jossa kulttuurilla on vahva rooli. Kulttuuri vai-kuttaa siihen, miten lasten hyvinvointi ja lasten oikeudet ymmärretään. Kun lastensuoje-lussa päädytään lasten huostaanottoon ja sijaishuoltoon, perheen tilanteeseen ja lasten ja nuorten elämään puututaan yhteiskunnan taholta monelle hyvin vaikeastikin ymmärret-tävällä tavalla. Perhehoitoon sijoitetuista osa on lapsia ja nuoria, jotka ovat maahan-muuttajia tai joiden toinen biologinen vanhempi tai molemmat biologiset vanhemmat ovat taustaltaan maahanmuuttajia. Lasten kasvattaminen arvostamaan syntymävanhem-piensa kulttuuria ja ymmärtämään asuinmaansa kulttuurin tapoja, normeja ja arvoja vaa-tivat perhekodin vanhemmilta erityistä osaamista.
Perhekotien vanhemmat ovat itse aktiivisesti kartuttaneet sitä osaamista, mitä he heille sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa tarvitsevat. Tietojen ja taitojen hankkimismahdolli-suudet ja -tavat vaihtelevat, eikä aina ole helppoa saavuttaa tärkeäksi katsomaansa osaamista. Perhekodin vanhemmat eivät kuitenkaan pitäneet maahanmuuttajataustaisen lapsen hoitamista ja kasvattamista sinänsä poikkeavana. Jokainen perhe ja lapsi on kult-tuuristaan riippumatta omanlaisensa. Ongelmat ja vaikeudet, jotka ovat tutkimuksessa esille tulleiden huostaanottojen ja sijoitusten taustalla, ovat samankaltaisia kulttuurista riippumatta. Sijoitukseen johtaneet tekijät voivat olla pinnalta katsottuna samanlaisia valtaväestöön kuuluvien perheiden kanssa, mutta taustalla voi olla esimerkiksi perhei-den sisäisten arvojen ja yhteiskunnan välisiä ristiriitoja.
Tutkimukseen osallistuneiden perhekotien vanhempien kulttuurienvälinen kompetenssi oli sidoksissa heidän kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen liittyvään kokemukseensa ja koulutukseensa. Kulttuureihin liittyvien tekijöiden tiedostaminen ja ymmärtäminen
lisäävät valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä osaamista. Yleistä kulttuureihin ja vuoro-vaikutukseen liittyvää osaamista ja ymmärrystä voidaan lisätä, vaikka kaikkiin tapaus-kohtaisiin tilanteisiin ei voisikaan valmentaa ennalta. Empatiakyky ja ymmärtävä asen-ne ovat edellytyksiä sille, että hankittava tieto lisää taitoja toimia sijaishuollossa olevan lapsen ja nuoren parhaaksi. Maahanmuuttajataustaisten lasten kasvattamisessa voikin ajatella kulttuurisensitiivisyyden olevan perusta kulttuurikompetenssille. Monet sosiaa-lialan työssä tarvittavat taidot ja valmiudet pätevät myös kulttuurien välisessä osaami-sessa.
Tätä tutkimusta tehdessäni rajasin pois kotimaiseen vähemmistöön kuuluvan ryhmän ja keskityin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Haastatteluja tehdessäni tuli esille, että perhekodin vanhemmilla oli kokemuksia heille sijoitetuista romanilapsista. Myös roma-nikulttuurin koettiin edellyttävän perhekodin vanhemmilta erityistä osaamista. Olisikin mielenkiintoista tutkia, kuinka valmennusta romanikulttuurista tulevien lasten hoitoon ja kasvatukseen voisi järjestää.
Itseäni kiinnostaisi mahdollisena jatkotutkimuksena selvittää, mikä on maahanmuuttaja-taustaisten lasten ja nuorten kokemus valtaväestöön kuuluvassa perhekodissa asumises-ta. Joskus kulttuuriin liittyvät ulkoiset piirteet ovat helpommin havaittavissa, kun taas maailmankatsomus ja siihen liittyvät arvot ovat vaikeammin tunnistettavissa.
LÄHTEET
Alitolppa-Niitamo, Anne. 2005. Maahanmuuttajataustaiset perheet ja hyvinvoinnin edellytykset. Teoksessa Alitolppa-Niitamo, Anne, Söderling, Ismo & Fågel, Stina.
(toim.) Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto.
Niitamo, Anne & Söderling, Ismo. 2005 Johdanto. Teoksessa Alitolppa-Niitamo, Anne, Söderling, Ismo & Fågel, Stina. (toim.) Olemme muuttaneet. Näkökul-mia maahanmuuttoon, perheiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Hel-sinki: Väestöliitto.
Anis, Merja. 2005. Talking about culture in social work encounters. Immigrant families and children welfare in Finland. European Journal of Social Work 8 (1), 3-19.
Anis, Merja. 2006. Maahanmuuttajalapset ja –nuoret lastensuojelun asiakkaina. Teok-sessa Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen & Maritta Törrönen (toim.). Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleen arviointia. Jyväskylä: PS-kustannus, 69–96.
Anis, Merja. 2008. Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutukset ja tulkinnat. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D47/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Back-Kiianmaa, Raili & Hakkarainen, Pirjo. 2008. Sijaisvanhemmat tarvitsevat riittävät valmiudet. Teoksessa Ketola, Jari. (toim.) 2008. Perhehoito. Tekemisen ja tukemisen arvoista työtä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Beckett, Chris. 2007. Child Protection. An Introduction. Second Edition. London:
SAGE Publications Ltd.
Bennett, Milton, John. 1998. Intercultural Communication: A Current Perspective. Teo-ksessa Bennett, Milton, John. (toim.) Basic Consepts of Intercultural Communication.
Selected Readings. Yarmouth. ME: Intercultural Press.
Berry, J. W. 2001. A Psychology of Immigration. Journal of Social Issues. 57. 615-631.
Berry, J. W. 1997. Immigration, Acculturation and adaptation. Applied Psychology: An International Review, 46, 5 – 68.
Berry, J. W., Poortinga, Y. H., Segall, M. H. & Dasen, P. R. 2002. Cross Cultural Psy-chology: Research and applications. Second Edition. Chapter 13. Cambridge: Cam-bridge University Press.
Berry, J. W. & Sam, D. L. 1997. Acculturation and Adaption. Teoksessa W., J.Berry, H.
Marshall, Segall, Cidem Kabitcibasi (ed.) Handbook of Cross Cultural Psychology.
Volume 3. Social Behaviour and Applications. Second Edition. Boston: Allyn & Bacon.
Brewis, Kielo. 2005. Kulttuurien välinen viestintä viranomaiskontakteissa. Teoksessa Pitkänen, Pirkko. 2005. Kulttuurienvälinen työ. Helsinki: Edita.136-150.
Brown, Jason, St. Arnault, David, George Natalie, Sintzel, Jennifer. 2009a. Challenges of Transcultural Placements: Foster Parent Perspectives. Child Welfare. May/June 2009. Vol 88 Issue 3. 103-126.
Brown, Jason, Sintzel, Jennifer, Arnault, David, George Natalie. 2009b. Confidence to Foster Across Cultures: Caregiver Perspectives. Journal of Child & Family Studies.
Dec. 2009. Vol 18, Issue 16. 633-642.
Coakley, Tanya M & Buehler, Cheryl. 2008. Toward a Theory of Cultural Competence in Transcultural Parenting: The Role of Cultural Receptivity. Journal of Public Child Welfare. Vol 2 Issue 4. 401-425.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Kahdeksas painos. Tampere: Vastapaino.
Forsander, Annika & Ekholm, Elina. 2001. Teoksessa Forsander, Annika, Ekholm, Eli-na & Hautaniemi, Petri. Monietnisyyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Palmenia.
Hall, Stuart. 2003. Monikulttuurisuus. Teoksessa M. Lehtonen & O. Löytty. (toim.) Erilaisuus. Vastapaino.
Hallitusohjelma. 2007. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma. Valtioneuvos-ton kanslia.
Hallitusohjelma. 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Valtioneuvos-ton kanslia.
Hammar-Suutari, Sari. 2009. Asiakkaana erilaisuus - Kulttuurien välisen viranomais-toiminnan etnografia. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 147.
Heikkilä-Daskalopoulos, Sanna. 2008. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja perheet pal-velujärjestelmässä – asiantuntijoiden näkökulmia. Lastensuojelun keskusliitto.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Helsinki University Press. Helsinki: Gaudeamus.
Hännikäinen, M & Rasku-Puttonen, H. 2006. Kasvattajien yhteisö ja kasvatuskulttuuri.
Teoksessa K. Karila, M. Alasuutari, M. Hännikäinen, A.R. Nummenmaa & H. Rasku-Puttonen (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Vastapaino.Tampere.
Ikäläinen, Sinikka, Martiskainen, Taina & Törrönen, Maritta. 2003. Mangopuun juurelta kuusen katveeseen. Asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Vantaa: Lastensuojelun keskus-liitto.
Janhunen, Tarja. 2008. Jotta sijoitukset kestäisivät. Ketola, Jari. (toim.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Jyväskylä:
PS-Kustannus. 123-145.
Jasinskaja-Lahti, Inga, Liebkind, Karmela, Horenczyk, Gabriel & Schmitz, Paul. 2003.
The interactive nature of acculturation: perceived discrimination, acculturation attitudes and stress among young repatriated in Finland, Israel and Germany. International Jour-nal of Intercultural Relations, 27, 79-97.
Jasinkaja-Lahti, Inga, Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina. 2002. Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia. Tampere: Gaudeamuskirja / Oy Yliopisto-kustannus University Press Finland.
Kaikkonen, Pauli. 2004. Vierauden keskellä. Vierauden, monikulttuurisuuden ja kult-tuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.
Kalland, Mirjam. 2004. Vauvan ja lapsen kehityksellisten tarpeiden huomioiminen las-tensuojelussa. Teoksessa Puonti, Annamaija, Saarnio, Tuula & Hujala, Anne. (toim.) Lastensuojelu tänään. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Karvinen, Arja & Partti, Anne. 2006 Maahanmuuttajaperhe lastensuojelun asiakkaana.
Jyväskylän kaupungin lastensuojelun työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia työs-kentelystä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Opinnäytetyö. Pieksämäen Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma.
Ketola, Jari. (toim.) 2008. Perhehoito. Tekemisen ja tukemisen arvoista työtä. Jyväsky-lä: PS-kustannus.
Koivumäki, Risto. 2009. Isyyttä alihankintana. Narratiivinen analyysi sijaisisänä toimi-vien miesten identiteetin rakentumisesta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Laakkonen, Risto. 1996. Suomen siirtolaisuus. Teoksessa Dahlgren, Taina, Kortteinen, Juhani, Lång, K. J., Pentikäinen, Merja & Scheinin, Martim. (toim.)Vähemmistöt ja niiden syrjintä Suomessa. Ihmisoikeusliitto ry:n julkaisusarja N:o 4. Helsinki: Helsinki University Press. 123-132.
Laki kotoutumisen edistämisestä. 1386/2010.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. 361/1983.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta. 311/1992.
Lastensuojelulaki. 417/2007.
Lastensuojelun käsikirja. 2010. Perhehoito. Sosiaaliportti. Viitattu 10.3.2010.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/muodot/perhehoito/
Lastensuojelun käsikirja. 2010. Muu lapsen tarpeen mukainen hoito. Sosiaaliportti. Vii-tattu 9.10.2010.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/muodot/muusijaishuolto/
Laurila, Anja. 2008. Nuoren itsenäistymisen tukeminen. Teoksessa Ketola, Jari. (toim.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Jyväskylä:
PS-Kustannus. 99-122.
Laurila, Anja. 1999. Toinen mahdollisuus. Pitkäaikainen sijaiskotihoito ja aikuistuneen tytön identiteetti, minäkäsitys ja äitirepresentaatio. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Vammala: Vammalan kirjapaino.
Liebkind, Karmela. (ed.) 2000. Monikulttuurinen Suomi: Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Gaudeamus Oy. Tampere: Yliopistokustannus University Press Ltd.
Lintunen, Iina & Nevalainen, Heli. 2010. ”Joskus pelkkä ymmärtäminen voi olla vaike-aa”. Monikulttuurisen koulukotityön haasteet ja voimavarat. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak-Itä. Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Lonner, Walter, J. & Berry, John, W. 1998. Field Methods in Cross-Cultural Research.
Volume 8, Cross-Cultural Research and Methodology Series. Second Printing. Beverly Hills: SAGE Publications.
Marjomaa, Paula & Laakso, Milja. 2010. Terveisiä täältä kodista! Lasten, sijaisvanhem-pien, syntymävanhempien ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmia lastensuojelun perhe-hoitoon. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisusarja n:o 17. Helsinki: Pelastakaa Lapset ry.
Matinheikki-Kokko, Kaija. 1997. Challenges of Working in a Cross-Cultural Environ-ment. Principles and Practice of Refugee Settlement in Finland. Jyväskylä Studies in Education. Psychology and Social Research 131. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
McPhatter, Anna, R. 1997. Cultural Competence in Child Welfare: What Is It? How Do We Achieve It? What Happens Without It? Child Welfare. Vol.76. Issue 1. 255-278.
Mikkonen, Anna. 2005. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat:
kokemuksia kotouttamistoiminnasta. Teoksessa Alitolppa-Niitamo, Anne, Söderling, Ismo & Fågel, Stina. (toim.) Olemme muuttaneet. Näkökulmia maahanmuuttoon, per-heiden kotoutumiseen ja ammatillisen työn käytäntöihin. Helsinki: Väestöliitto.
Niekka, Ilse. 2010. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa. Taimikko-projekti: Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry, Pesäpuu ry ja Yhteiset Lapsemme ry. Helsinki: Pesäpuu ry.
Nikander, Pirjo. 2010. Laadullisten aineistojen litterointi, kääntäminen ja validiteetti.
Teoksessa Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti. (toim.) Haastatte-lun analyysi. Tampere: Vastapaino.
Nummenmaa, Anna Raija. 2006. Kasvattajien yhteisö ja kasvatuskulttuuri. Teoksessa Karila, Kirsti, Alasuutari, Maarit, Hännikäinen, Maritta, Nummenmaa, Anna Raija &
Rasku-Puttonen, Helena. (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Oksi-Walter, Päivi. 2009. Syleilen ulkomaalaista. Teoksessa Oksi-Walter, Päivi, Roos, Jonna & Viertola-Cavallari, Ritva. Monikulttuurinen perhe. Helsinki: Kustannus Oy Arkki.
Perhehoitolaki. 312/1992.
Perhehoitajalaki. 317/2011.
Pesäpuu ry. Lastensuojelun erityisosaamisen keskus. 2010. Viitattu 10.3.2010.
http://www.pesapuu.fi/index.phtml?s=435
Pitkänen, Pirkko. & Kouki, Satu. 1999. Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomais-työssä. Helsinki: Oy Edita Ab.
Pitkänen, Pirkko. 2005. (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita
Pitkänen, Pirkko. 2006. Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus viranomaistyössä. Hel-sinki: Edita.
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö. 2010. Viitattu 10.3.2010.
http://www.pslastensuojelu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10:last ensuojelun-perhehoidon-mentorointi&catid=34:kehittaemistoiminta&Itemid=64
Pölkki, Pirjo. 2004. Lastensuojelutyön tutkimus- ja kehittämistoiminta. Teoksessa Puonti, Annamaija, Saarnio, Tuula & Hujala, Anne. (toim.) Lastensuojelu tänään. Hel-sinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Pösö, Tarja. 2004. Kasvatustyö sijaishuollossa. Teoksessa Puonti, Annamaija, Saarnio, Tuula & Hujala, Anne. (toim.) Lastensuojelu tänään. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Rabb, Harriet. 2008. Mitkä ovat perhehoitajien ja sosiaalitoimen yhteistyön mahdolli-suudet? Teoksessa Ketola, Jari. (toim.) Perhehoito. Tekemisen ja tukemisen arvoista työtä. Jyväskylä: PS-Kustannus. 146-166.
Raitanen, Tuija. 2008. ”Kuinka samassa veneessä olemmekaan.” Sijaisvanhempien ver-taisryhmät. Teoksessa Pölkki, Pirjo & Raitanen, Tuija. (toim.) Vertaisryhmät lastensuojelun asiakkaiden voimavarana. Lastensuolastensuojelun kehittäminen PohjoisSavossa
-hankkeen julkaisuja 3/2007. Kuopio: Kuopion yliopisto. Minna Canth –instituutti.
Roos, Jonna. 2009. Monikulttuuriset perheet Suomessa. Teoksessa Oksi-Walter, Päivi, Roos, Jonna & Viertola-Cavallari, Ritva. Monikulttuurinen perhe. Helsinki: Kustannus Oy Arkki.
Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti. 2010. Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti. (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino.
Räty, Minttu. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tampe-re: Tammer-paino Oy.
Räty, Tapio. 2007. Uusi lastensuojelulaki. Helsinki: Edita.
Samovar, Larry, A. & Porter, Richard, E. 2000. Understanding Intercultural Communi-cation: An Introduction and Overview. Teoksessa Samovar, Larry, A. & Porter, Rich-ard, E. (toim.) Intercultural Communication: A Reader. Ninth Edition. Belmont, Cali-fornia: Wadsworth. 5-16.
Sosiaalihuoltolaki. 311/1992.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007. Maahanmuuttajatyön kehittäminen varhaiskasva-tuksessa. Varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön kehittämisjaosto. Sosiaali- ja terve-ysministeriön selvityksiä 2007:62.
Takkinen, Sari. 2007. Eri kulttuureista tulevat lapset ja nuoret lastensuojelun sijaishuol-lon asiakkaana. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutus-ohjelma.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Viitattu 21.3.2012.
http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm
Tervonen-Arnkil, Kaisa. 2008. Sijaisperheen intensiivinen tukeminen. Teoksessa Keto-la, Jari. (toim.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. Jyväskylä: PS-Kustannus. 147-160.
Tiittula, Liisa. 2005. Monikulttuurisuus ja viestintä. Teoksessa Pitkänen, Pirkko. (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita. 123-135.
Tilastokeskus. 2012. Väestö. Viitattu 5.4.2012.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyy-si.7.uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuovila, Pirjo. 2008. Menetykset ja lapsen kehitys. Teoksessa Teoksessa Ketola, Jari.
(toim.) Menetyksistä mahdollisuuksiin. Perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi.
Jyväskylä: PS-Kustannus. 29-75.
Tuusa, Ani. 2004. Maahanmuuttaja lastensuojelun avohuollon asiakkaana. Sosiaalityön pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
Valkonen, Leena. 2008. Mitä perhehoidosta tiedetään tutkimusten perusteella? Teokses-sa Ketola, Jari. (toim.) Perhehoito. Tekemisen ja tukemisen arvoista työtä. Jyväskylä:
PS-Kustannus. 99-120.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005.
Verma, K., Gajendra. 2005. Kulttuurien välisen työn lähtökohtia. Teoksessa Pitkänen, Pirkko. (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita. 54-62
Vesterinen, Satu. 2008. Maahanmuuttajien näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisesta lastensuojelusta. Haastatteluselvitys. Helsinki: Väestöliiton Kotipuu.
VNS/2000. Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta 5/2002.
Vonk, Elisabeth, M. 2001. Cultural Competence for Transracial Adoptive Parents. So-cial Work. Vol. 46. Issue 3.(246-255)
Vähämaa, Pirjo. 2008. Tavallisuutta epätavallisissa olosuhteissa. Lastensuojelun perhe-sijoituksen onnistuminen sosiaalialan kokemustietona. Tampere: Tampereen yliopisto.
LIITTEET