Pitäkää ohjaajien keskinäisiä ohjauspalavereja säännöllisin väliajoin ilman opiskelijaa

Ohjaajien keskinäinen ymmärrys ohjausprosessista, opinnäytteeseen liittyvistä tavoit-teista ja toiveista sekä eri tieteenalojen näkemyksistä on ensiarvoisen tärkeää.

Keskustelut parantavat ohjaajien keskinäistä ymmärrystä toistensa näkemyksistä ja opiskelija välttyy kuulemasta mahdollisesti esiin nousevia tieteenalakiistoja, jotka ei-vät varsinaisesti liity hänen työhönsä, mutta joita se saattaa laukaista. Keskustelu auttaa myös sanallistamaan oman tieteenalan perusoletuksia, joita usein pidetään ns. totuuksina.

Tieteidenvälisyys opinnäytteessä voi olla joko rikkaus tai kirous. Se vie ehkä enemmän aikaa ja vaatii enemmän ymmärrystä, mutta on toisaalta palkitsevaa ja hedelmällistä. Opiskelijalta tieteidenvälinen opinnäyte vaatii itseohjautuvuutta, sillä valinnat ovat kuitenkin opiskelijan vastuulla. Tieteidenvälinen opinnäyte on vaativa ja se voikin sopia parhaiten

(jatko-)opiskeli-137

jalle, jolla on jo hyvät tutkimuksen tekemisen perustaidot ja mahdollisesti kokemusta useam-masta tieteenalasta.

Tämän työn tekeminen on ollut erittäin palkitsevaa, vaikkakin paikoin haastavaa. Ohjaami-sesta olen oppinut kehityshankkeen myötä paljon ja toivon, että se on heijastunut myös omaan ohjaamiseeni. Työni fokus on täsmentynyt alun ympäripyöreästä tematiikasta. Tästä kiitos kuuluu myös ahkerasti vertaispalautetta antaneelle yliopistopedagogiikan ohjaajalle ja opiskelijaryhmälle. Työn haastavimpana kohtana oli Webropol-kyselyn tekeminen ja lähettäminen oikealle kohderyhmälle. Olen kuitenkin tyytyväinen aineistooni, sillä vastaukset olivat varsin edustavia ja käsittelivät samoja teemoja, joita myös kirjallisuudessa käsiteltiin.

Olin tyytyväinen myös siihen, että kyselyyn vastanneet olivat pohtineet ilmiötä monelta eri kannalta ja erilaisia näkemyksiä oli helppo nostaa esille. Tässä yhteydessä varsin kevyesti analysoitu aineisto antaa mahdollisuuden laajemman ja tieteellisesti kunnianhimoisemman artikkelin kirjoittamiseen.

138 Lähteet

Empiirinen aineisto:

Webropol-kysely: n= 62.

Sari Damsten, sähköpostikirjeenvaihto.

Leena Kuure, sähköpostikirjeenvaihto ja keskustelu 14.2.2014.

Johanna Naukkarinen, 27.11.2013. Keskustelu.

Opiskelijoiden kirjeet 1–3.

Kirjallisuus:

Becher, T. 1990. The Counter Culture of Specialisation. European Journal of Education Vol.

25, No. 3, 333–346.

Becher, T. 1994. The Significance of Disciplinary Differences. Studies in Higher Education Vol. 19, No. 2, 151–161.

Becher, T. & Trowler, P. R. 2001. Academic Tribes and Territories. Second Edition.

Buckingham & Philadelphia: SRHE & Open University Press.

Burbules, N. C. & Bruce, B. C. 2001. Theory and Research on Teaching as Dialogue.

Teoksessa V. Richardson (toim.) Handbook of Research on Teaching, 4th Edition.

Washington, DC: American Educational Research Association.

Cantell, H., Pietikäinen, J., Willamo, R., Laakso, M., Nurmi, S. & Sjöberg-Tuominen, L. 2009.

Tieteiden integraatio yliopisto-opetuksessa – esimerkkinä ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus. Yliopistopedagogiikka. Vol. 16, No. 1, 6–19.

Eriksson, I. & Mikkonen, J. 2003. Opiskelun ohjaus yliopistossa. Helsinki: Edita.

Hill, S.C. 1995. The Formation of the Identity as Scientist. Science Studies, Vol. 8, No. 1, 53–72.

Hyppönen, O. & Lindén, S. 2009. Opettajan käsikirja – opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkai-suja 4/2009. Espoo.

Jalkanen, S. 1999. Ohjaajan ja ohjattavan suhde. Teoksessa K. Patja, I. Huhtaniemi, E. Iko-nen & K. Kontula. Kohti karonkkaa. Neuvoja väitöskirjan tekijälle. Helsinki: Duodecim, 151–

156.

Kuure, L. & Keisanen, T. 2007. Vipinää ruohonjuuritasolla – kokemuksia monitieteisten yhteistyöhankkeiden vetämisestä. Esitelmä Valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä 21–22.3 2007. Saatavilla http://palvelut.virtuaaliyliopisto.fi/data/files/tapahtumat/vvyop07/esitykset/-kuure_keisanen.pdf. Viitattu 1.10.2013.

Kuure, L. & Kärkkäinen, E. 2007. MOTTI – Tutkijantaitoja ja ohjausta monitieteisessä tutkimushankkeessa. Saatavilla http://cf.oulu.fi/resurssit/kalvot/vyseminaari_13122007/-Karkkainen_kuure_MOTTI.pdf. Viitattu 1.10.2013.

Laatukäsikirja 2013. Versio 4.2, voimassa 5.9.2013 alkaen. Lappeenrannan teknillinen yli-opisto.

Nissani, M. 1995. Fruits, Salads and Smoothies: A Working Definition of Interdisciplinarity.

Journal of Educational Thought, Vol. 29, 119–126.

139

Nummenmaa, A. R. & Lautamatti, L. 2004. Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa:

ryhmäohjauksen käytäntöä ja teoriaa. Tampere: Tampere University Press.

Nummenmaa, A. R. & Soini, H. 2008. Akateeminen ohjaus. Teoksessa A. R. Nummenmaa, K. Pyhältö & T. Soini. Hyvä Tohtori! Tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere:

Tampere University Press, 49–72.

Opoke. 2012. LUT:n opintojen ohjauksen kehittämissuunnitelma 2013–2015.

Pakkasvirta, J. & Pirttijärvi, J. 2003. Monitiede vai monta tiedettä? Näkökulmia poikkitietei-seen kulttuuri-, yhteiskunta- ja aluetutkimukpoikkitietei-seen. Verkkokirja osoitteessa http://www.helsinki.fi/aluejakulttuurintutkimus/tutkimus/monitieteisyys/. Viitattu 21.1.2014.

Palotie, L. 1999. Ohjaajan painajaiset ja onnen hetket. Teoksessa K. Patja, I. Huhtaniemi, E.

Ikonen & K. Kontula. Kohti karonkkaa. Neuvoja väitöskirjan tekijälle. Helsinki: Duodecim, 166–177.

Parviainen, J. 2011. Monitieteisyys ja tutkijan epäpätevöityminen. Aikalainen kesäkuu 2011.

Saatavilla http://aikalainen.uta.fi/2011/06/22/monitieteisyys-ja-tutkijan-epapatevoityminen/.

Viitattu 13.12.2013.

Patja, K. 1999. Ohjattavana selviytymisen strategioita. Teoksessa K. Patja, I. Huhtaniemi, E.

Ikonen & K. Kontula. Kohti karonkkaa. Neuvoja väitöskirjan tekijälle. Helsinki: Duodecim, 157–165.

Penttinen, L. 2006. Ohjaaja, opettaja vai tutkija – mikä ohjaa opinnäytteen ohjaamista?

Teoksessa T. Aarrevaara & J. Herranen (toim.) Mikä meitä ohjaa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Rubin, A. 2004. Monitieteisyys, poikkitieteellisyys, tieteidenvälisyys. Saatavilla http://www.tulevaisuus.fi/topi/topi_vanha/kokohakemistosivut/kokomonitieteisyys.htm. Viitattu 21.1.2014.

Sarja, A. 2003. Dialogioppiminen pienryhmässä. Teoksessa R. Silkelä (toim.) Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Saatavilla http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/ohjaus/kansi.htm.

Viitattu 6.5.2014.

Silkelä, R. 2003. Aito kohtaaminen opetusharjoittelun ohjaamisessa. Teoksessa R. Silkelä (toim.) Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Saatavilla http://sokl.uef.fi/verkkojulkai-sut/ohjaus/kansi.htm. Viitattu 6.5.2014.

Syrjäläinen, E., Jyrhämä, R. & Haverinen, L. 2004. (Verkkoversio: Eeva Mussaari) Praktikumikäsikirja. Studia Pædagogica 33. Saatavilla http://www.helsinki.fi/behav/-praktikumikasikirja/luku4/index.htm. Viitattu 16.12.2013.

Walsh, S. & Warden, S. 2012. Managing the challenge of supervising multidisciplinary professionals: Working with anxiety and envy. Saatavilla http://www.shef.ac.uk/polopoly_-fs/1.153124!/file/PowerPoint_17Jan12_SWalsh_FINAL.pdf. Viitattu 1.10.2013.

Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.

Vehviläinen, S. 2012. Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot. Saatavilla http://www.uta.fi/edu/edu-luennot_slk2012/Vuorovaikutustutkimus%20ja%20akateeminen%20ohjaus.pdf. Viitattu 21.1.2014.

140

Vehviläinen, S. 2013. Opinnäytteen ohjauksen ulottuvuuksia: sovellus yliopistopedagogiseen koulutukseen. Aikuiskasvatus 3: 234–241.

Vehviläinen, S., Heikkilä, A., Mikkonen, J. & Nieminen, J. 2009a. Ohjaus yliopistossa. Teok-sessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi, Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, 320–333.

Vehviläinen, S., Pyhältö, K., Lindblom-Ylänne, S., Löfström, E., Nevgi, A. & Kaartinen-Kouta-niemi, M. 2009b. Tieteellisen työprosessin ohjaus. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A.

Nevgi, Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, 334–371.

Ylijoki, O-H. 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vasta-paino.

141 Liite 1: Kyselylomake