4.1 Pintavedet
4.1.1 Pintavesien ekologinen tila
84
4 Vesien tila
85
Kuva 27. Pintavesien ekologinen tila % järven pinta-alasta, joen pituudesta sekä rannikkovesien pinta-alasta.
Järvet (% pinta-alasta) Joet (% pituudesta) Rannikko (% pinta-alasta)
Erinomainen 12 0,3
Hyvä 46 24 24
Tyydyttävä 37 44 71
Välttävä 4 25 5
Huono 0,2 6 0,1
Ei luokiteltu 0,7 0,6
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
86
Kuva 28. Kokonaisarvio pintavesien ekologisesta tilasta läntisellä vesienhoitoalueella. Kuvassa on mukana myös keinote-koisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi nimetyt vesimuodostumat, joiden tila on esitetty kartalla suhteessa parhaaseen saa-vutettavissa olevaan tilaan
87 Edellisen suunnittelukauden luokittelun jälkeen tapahtuneet muutokset vesien tilassa
Läntisen vesienhoitoalueen pintavesien tila on pääosin pysynyt samana verrattuna edelliseen vuosien 2006-2012 luokitukseen. Eniten muutoksia on tapahtunut pienemmissä vesissä. Lisäksi uusia pienempiä ve-simuodostumia on otettu mukaan tarkasteluun. Vain pienessä osassa vesimuodostumista on tilassa tapah-tunut todellisia muutoksia. Merkittävä osuus todetuista luokkamuutoksista johtuu menetelmällisistä muutok-sista, uudesta aineistosta tai vesimuodostuman tyypin muutoksesta. Varsinkin biologista seuranta-aineistoa on nyt esiteltävässä luokituksessa ollut käytössä enemmän kuin edellisessä luokituksessa.
Pintavesien tilassa tapahtuneiden muutosten tulkinta on lyhyellä aikavälillä hankalaa. Edellisen suunnit-telukauden vesien tilan luokittelu perustui pääosin vuosien 2006-2012 seuranta-aineistoihin. Seurantoja on kuitenkin jouduttu mm. kustannussyistä karsimaan viime vuosina, ja siksi uudessa luokittelussa on edusta-vuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi käytetty osittain edellisen luokittelun kanssa päällekkäisiä, vuosien 2012-2018 aineistoja. Toisaalta myöskään seuranta ei tällä aikataululla pysty antamaan täysin riittä-vää taustatietoa muutosten arvioinnin pohjaksi johtuen osin seurantaan käytettävistä resursseista mutta en-nen kaikkea luontaisesta olosuhteiden vaihtelusta eri vuosina.
Joet
Läntisen vesienhoitoalueen joet ovat pääosin tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilaluokassa. Huonoon tilaan luokiteltuja jokia on varsinkin Pohjanmaalla. Hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevia jokiosuuksia on lähinnä Kokemäenjoen yläosilla, esimerkiksi Keuruun ja Pihlajaveden reiteillä. Jokien tila läntisellä vesienhoi-toalueella on huonompi kuin Suomessa keskimäärin.
Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen. Tilan muutokset näkyvät mm. veden sameutena, vesimäärien muutoksina, liettymisenä ja kalaston muutoksina. Pohjanmaalla jokien huonoon tilaan vaikuttavat rehevöitymisen lisäksi happamat sulfaattimaat ja vesistöjen rakenteelliset muutok-set. Happamista sulfaattimaista huuhtoutuvat metallit vaikuttavat myös pintavesien kemialliseen tilaan. Myös perkaukset ja ruoppaukset ovat heikentäneet vesienhoitoalueen jokien tilaa, ja niissä on lisäksi useita mer-kittäviä vaellusesteitä, kuten patoja ja voimalaitoksia.
Järvet
Vesienhoitoalueen järvet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä tilassa mutta myös välttävässä ja toi-saalta hyvässä tilassa olevia järviä löytyy. Lisäksi on muutamia järviä, jotka ovat erinomaisessa tilassa, mm.
Lestijärvi, Iso-Kisko, Toisvesi, Hahmajärvi ja Takajärvi. Järvien tilaa huonontaa erityisesti rehevöityminen.
Uutena uhkana järvien tilalle ovat vesien tummuminen ja humuspitoisuuden kasvu. Suurin syy järvien hei-kentyneeseen tilaan on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon hajakuormitus. Myös ulkoisen kuormi-tuksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa monia järviä, vaikka sisäisen kuormikuormi-tuksen arviointi on usein vaikeaa. Järvissä tilan heikentyminen näkyy veden samentumisena, sinileväkukintoina, kalaston-muutoksina sekä umpeenkasvuna.
Rannikkovedet
Rannikkovedet on luokiteltu pääosin tyydyttäviksi; myös hyvässä ja välttävässä tilassa olevia rannikko-vesimuodostumia on melko runsaasti. Saaristomeri ja suurimpien kaupunkien, kuten Turun, Porin, Vaasan, Kokkolan ja Pietarsaaren, edustat ovat tyydyttävässä tilassa ja alueiden sisälahdet välttäviä ja osin jopa huo-noja. Pääosa pohjoisesta Selkämerestä, Merenkurkusta ja eteläisestä Perämerestä on luokiteltu hyväksi. Si-säsaaristoalueiden tilaa heikentää jätevesien ja jokien tuoma ravinnekuormitus, jolle matalat ja suljetut saa-riston osat ovat herkkiä. Jokien mukana tulevan kuormituksen lisäksi saasaa-riston tilaa heikentää Itämeren ylei-nen rehevöitymiskehitys. Rannikkovesien heikentynyt tila näkyy mm. alhaisempana näkösyvyytenä, rihma-maisten levien ja leväkukintojen lisääntymisenä sekä toisaalta tärkeän rakkolevän taantumisena.
Erityiset alueet
Erityisten alueiden pintavesikohteiden ekologien tila on hyvin vaihteleva. Esimerkiksi pintavedenottoon käytettävistä vesimuodostumista Ähtävänjoen alaosa ja Kyrönjoen alaosa ovat tyydyttävässä ekologisessa
88 tilassa. Järvet, joista pintavettä otetaan, ovat hyvässä tai tyydyttävässä tilassa. Vesipuitedirektiivin suoja-aluerekisterissä (Natura-alueet) olevat järvet ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä tilassa, samoin rannik-kovedet. Välttävässä tilassa olevia erityisiä alueita ovat eräät suojaisat lahtialueet ja padotetut merenlahdet.
Pienvedet
Läntisen vesienhoitoalueen sisämaassa järvisyys on runsaampaa ja maankäyttö metsätalousvaltaisem-paa, rannikolla maatalous on vallitsevaa ja järvisyys vähäistä. Alueella, erityisesti sen itäosassa, on runsaasti merkittäviä pohjavesialueita, joiden vaikutus latvavesistöihin on suuri. Maatalous sekä alavien alueiden erit-täin tehokas kuivatus maa- ja metsätalouden tarpeisiin ovat pienvesien merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ja uhkatekijät. Pohjanmaalla ojitusintensiteetti on maan suurinta. Varsinais-Suomen alueella sijaitsee suurin osa erittäin uhanalaisista savimaiden virtavesityypeistä ja luontaisesti runsasravinteisista lammista.
Hydrologisten ja uomamuutosten ohella alueen erityisongelma ovat happamat sulfaattimaat.
Vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on käsitelty kattavasti luokitteluaineistoa ja -tuloksia. Tarkempiin vesimuodostumakohtaisiin luokittelutietoihin voi tutustua ympäristöhallinnon Ympäristö- ja paikkatietopalve-lussa sekä ympäristöhallinnon vesien tilan karttapalvepaikkatietopalve-lussa.
Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet
Taulukossa 17 on kooste keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilasta suh-teessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.
Taulukko 17. Keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien tila suhteessa parhaaseen saa-vutettavissa olevaan tilaan läntisellä vesienhoitoalueella.
Osa-alue Vesimuodostuma Tila suhteessa parhaaseen
saavutettavissa olevaan ti-laan
Lisätieto
Lestijoki-Pöntiönjoki Kinarehenoja Välttävä Voimakkaasti muutettu
Perhonjoki-Kälviän-joki
Perhonjoen keskiosan järviryhmä Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Vissaveden tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Venetjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Venetjoen tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Patananjoen alaosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Patanan tekojärven täyttökanava Tyydyttävä Keinotekoinen
Patanan tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Luodon-Öjanjärveen laskevat vesistöt
Öjanjärvi Hyvä Voimakkaasti muutettu
Luodonjärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Kurejoki Välttävä Voimakkaasti muutettu
Välijoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Ähtävänjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Ähtävänjoki alaosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Lapuanjoki Lapuanjoen alaosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Nurmonjoki Välttävä Voimakkaasti muutettu
Hirvijärven tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Varpulan tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Tiisijärvi-Hirvijärvi-välioja Tyydyttävä Keinotekoinen
89
Kyrönjoki Liikapuron tekojärvi Hyvä Keinotekoinen
Kalajärven tekojärvi Hyvä Keinotekoinen
Kihniänjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Seinäjoki Välttävä Voimakkaasti muutettu
Kyrkösjärven tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Pitkämön tekojärvi Välttävä Keinotekoinen
Kyrönjoen yläosa Välttävä Voimakkaasti muutettu
Kyrönjoen keskiosa Välttävä Voimakkaasti muutettu
Pilvilampi Erinomainen Keinotekoinen
Närpiönjoki Närpiönjoen yläosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Säläisjärvi Hyvä Keinotekoinen
Kivi- ja Levalammen tekojärvi Tyydyttävä Keinotekoinen
Västerfjärden Välttävä Voimakkaasti muutettu
Ikaalisten reitti Pappilanjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Näsijärven alue Tammerkosi Hyvä Voimakkaasti muutettu
Soininjoki Tyydyttävä Voimakkasti muutettu
Pyhäjärven alue ja Vanajavesi
Nokianvirta Hyvä Voimakkaasti muutettu
Kokemäenjoen ala-osa - Loimijoki
Loimijoki 35.922_y01 Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Loimijoki 35.911_y01 Välttävä Voimakkaasti muutettu
Kokemäenjoen yläosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Kokoemäenjoen keskiosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Kokomäenjoen alaosa Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Eteläselkä Välttävä Voimakkaasti muutettu
Eurajoki - Lapinjoki - Sirppujoki
Rauman edusta Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Ruotsinvesi - Velhovesi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Uudenkaupungin edusta Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Sirppujoki Välttävä Voimakkaasti muutettu
Vakka-Suomi Puttanjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Saaristomeri Raisionlahti Välttävä Voimakkaasti muutettu
Satama ja Ruissalon salmet Välttävä Voimakkaasti muutettu
Paraisten makeavesiallas Välttävä Voimakkaasti muutettu
Naantalin sataman edusta Välttävä Voimakkaasti muutettu
Paimionjoki - Aura-joki
Maarian allas Välttävä Keinotekoinen
Paimionjoen keskiosa Välttävä Voimakkaasti muutettu
Paimionjoen alaosa Välttävä Voimakkasti muutettu
Vanajan reitti Teuronjoki Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu
Ekologisen luokittelun taso
Ympäristöhallinnon seuranta on painottunut suurimpiin järviin ja jokiin, joissa on usein myös velvoitetark-kailua sekä rannikolla suurimpien kaupunkien ja taajamien edustalle. Tästä syystä 83 % järvien kokonais-pinta-alasta ja 69 % jokien pituudesta on luokiteltu biologisiin aineistoihin perustuen. Tällöin tietoa on ollut joko yhdestä (suppea) tai useammasta (laaja) biologisesta laatutekijästä. Vedenlaatutulosten perusteella on luokiteltu 9 % järvien pinta-alasta ja 23% jokien pituudesta. Hyvin vähän tai ei lainkaan on ollut tietoa 8%
järvien ja 8% jokien pinta-alasta. Tällöin tila-arvio on tehty asiantuntija-arviona paine- ja mallitietojen perus-teella. Mallien antamaa kuormitusosuutta on osin tarkennettu karttatarkastelulla. Noin 1 % järvialasta ja 1 %
90 jokipituudesta on jätetty kokonaan luokittelematta vesimuodostumaan kohdistuvien paineiden ja mallien an-tamien ristiriitaisten tulosten vuoksi. Erityisesti pienissä vesimuodostumissa mallin antamat tulokset ovat suuntaa-antavia.
Rannikolla 96 % pinta-alasta on luokiteltu biologisten laatutekijöiden perusteella. Varsinkin ulkosaariston suurissa vesimuodostumissa seuranta-aineisto ei välttämättä kuvaa luotettavasti koko vesimuodostuman ti-laa. Osassa vesimuodostumista biologista aineistoa on varsin kattavasti mutta vaihtelevien olosuhteiden takia niiden soveltuvuus vaatii kehittämistä. Noin 3 % pinta-alasta on luokiteltu asiantuntija-arviona.
91
Kuva 29. Pintavesien ekologisen luokittelun taso läntisellä vesienhoitoalueella.
92