8.6 Käyryydenhallintamenetelmän vaikutus kartongin ominaisuuksiin
8.6.2 Pintapuolen sileys
Käyryyden lisäksi koeajossa pyrittiin tutkimaan 7. höyryryhmän ala- ja yläsylinte-rien välisen höyrynpaine-eron kasvattamisen vaikutusta kartongin pintapuolen sileyteen. Höyrynpaine-eron kasvaessa pintapuolen kanssa kosketuksissa olevien alasylinterien lämpötila kasvaa ja liian korkean lämpötilan uskottiin heikentävän sileyttä. Kuvassa 73 on esitetty kostutuslaitteen kostutusmäärän ja 7. höyryryh-män ala- ja yläsylinterien välisen höyrynpaine-eron vaikutukset kartongin pinnan sileyteen.
Kuva 73. Kostutuslaitteen kostutusmäärän ja 7. höyryryhmän ala- ja yläsylin-terien välisen höyrynpaine-eron vaikutukset kartongin pintapuolen sileyteen.
7. höyryryhmän alasylinterien höyrynpaineen kasvattamisella ei havaittu olevan negatiivista vaikutusta kartongin pintapuolen sileyteen, kuten aiemmin oli epäilty.
Autoline- ja online-mittauksilla seuratuissa PPS- ja Bendtsen-sileydessä ei havait-tu tapahhavait-tuvan merkittävää muutosta alasylinterien lämpötilan noustessa. Kuvassa esiintyvät piikit online-mittauksissa johtuvat päällystysterän vaihdosta, joka suori-tettiin lajinvaihdon aikana.
9 JOHTOPÄÄTÖKSET KOEAJOISTA
Koeajoissa tutkittiin eri tekijöiden vaikutuksia kartongin käyristymiseen ja muihin kartongin tärkeisiin ominaisuuksiin. Koeajoissa havaittiin, että merkittävimmät tekijät kartongin käyristymiseen olivat toispuoleinen kostutus ja kuivatus. Muiden tekijöiden vaikutus kartongin käyristymiseen jäi vähäiseksi tai epäselväksi. Tau-lukkoon IX on koottu koeajoissa tutkittujen prosessimuuttujien vaikutukset kar-tongin ominaisuuksiin.
Taulukko IX. Koeajoissa tutkittujen prosessimuuttujien vaikutukset kartongin ominaisuuksiin. Merkinnät ++, +, --, - ja 0 tarkoittavat merkittä-vää positiivista vaikutusta, vähäistä positiivista vaikutusta, mer-kittävää negatiivista vaikutusta, vähäistä negatiivista vaikutusta ja ei vaikutusta kyseiseen muuttujaan.
Kartongin ominaisuus
Prosessimuuttuja
on kartongin käyristyminen selkäpuolta kohti mahdotonta saavuttaa ilman selkä-puolen kostutusta. Koeajoissa havaittiin, että kostutusmäärän avulla pystytään säätämään kartongin käyristymistä tarkasti ja lyhyellä viiveellä verrattuna perin-teiseen menetelmään. Kostutusmäärän kasvaessa kartongin käyristyminen pintaan päin vaihtuu selkään päin käyryydeksi. Kostutusmäärän kasvaessa edelleen, voi-mistuu käyryys selkäpuolta kohti.
Tutkittaessa kostutusmäärän vaikutuksia kartongin lujuusominaisuuksiin huomat-tiin, että kartongin z-lujuus ja selkäkerroksen irrotusluku laskevat selvästi kostu-tusmäärän noustessa riittävän korkeaksi. Sopivia kostutusmääriä etsiessä havait-tiin kuitenkin, että tavallisessa tuotantokäytössä kostutusmäärä voidaan pitää alu-eella, jossa kartongin z-suuntaisen lujuuden laskua ei tapahtunut. Koeajoissa huomattiin, että tarvittaessa hyvin pienelläkin kostutusmäärällä voidaan saavuttaa kartongin käyristyminen selkään päin, mutta tällöin kuivatusta joudutaan muutta-maan voimakkaasti toispuoleiseksi.
Kostutusmäärän lisäksi kartongin käyryyteen voidaan vaikuttaa toispuoleisella kuivatuksella. Menetelmän haittana on se, että kuivatusta säädettäessä toispuo-leiseksi koneen kuivatuskapasiteetti laskee ja voi muodostua pullonkaulaksi tuo-tannolle. Menetelmän säätövaste on myös hidas, koska kuivatussylinterien lämpö-tilan muuttamien vie oman aikansa niiden korkean termisen massan takia.
Koeajoissa tutkittiin erikseen 7. ja 9. höyryryhmän ala- ja yläsylinterien höyryn-paineiden vaikutuksia kartongin käyristymiseen. Havaintona oli, että vain päällys-tysosaa edeltävä 7. höyryryhmä soveltui käyryyden säätämiseen. Jälkikuivatus-osalla oleva 9. höyryryhmä oli kuivatuskapasiteetiltaan liian pieni, jotta sillä olisi saatu muokattua kartongin kosteusgradienttia riittävästi. Käyryyden säätämisen sijaan kannattaa ryhmää käyttää ennemminkin kartongin pintaan jääneen kosteu-den poistamiseen. Näin pystytään torjumaan rullainta edeltävän mittapalkin mitta-päätä keräämästä kosteutta.
Ajettaessa 7. höyryryhmän ala- ja yläsylintereitä eri höyrynpaineilla kartongin käyristymiseen voidaan vaikuttaa selvästi. Kuten aiemmin mainittiin, on
mene-telmä kuitenkin hidas ja saattaa rajoittaa koneen tuotantonopeutta. Toispuoleisen kuivatuksen avulla halutun käyryyden saavuttamiseen tarvittavaa kostutusmäärää voidaan kuitenkin laskea. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi kovaliimattujen lajien kanssa, joilla käyryyden säätäminen pelkällä kostutuslaitteella osoittautui ongelmalliseksi.
Selkäkerrokseen annosteltavan mäntysellun jauhatuksen ei havaittu vaikuttavan kartongin käyristymiseen oleellisesti. Teoriatiedon perusteella kartongin käyris-tyminen selkäpuolta kohti olisi pitänyt voimistua selkäpuolen sitoutuneisuuden kasvaessa. Luultavasti selkämassan jauhatusasteen kasvu jäi liian pieneksi, jotta selvä muutos käyryydessä olisi tapahtunut. Vaikka mäntysellun °SR-lukua pystyt-tiin kasvattamaan kahdeksalla yksiköllä, kasvoi selkämassan °SR-luku vain kah-della yksiköllä.
Vaikka mäntysellun jauhatuksella ei havaittu olevan vaikutusta kartongin käyris-tymiseen, oli sillä selvä vaikutus kartongin z-suuntaiseen lujuuteen. Mäntysellun jauhatusasteen kasvaessa kartongin z-lujuus ja selkäkerroksen irrotusluku parani-vat selvästi. Muihin kartongin ominaisuuksiin mäntysellun jauhatusasteen nostolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta.
Myöskään selkäkerroksen massa- ja spraytärkkelysannoksella ei havaittu olevan selvää vaikutusta kartongin käyristymiseen. Teoriatiedon perusteella tärkkelysan-nosten kasvattamisella ja siitä seuraavalla sitoutuneisuuden kasvulla olisi pitänyt olla voimistava vaikutus kartongin käyryyteen. Teoriatiedon mukaan tärkkelyksen vaikutus kartongin käyristymiseen on kuitenkin huomattavasti heikompaa kuin jauhatuksella. Todennäköisesti selvien käyryysmuutosten aikaansaaminen olisikin vaatinut suurempia muutoksia annoksissa ja enemmän koepisteitä. Spraytärkke-lysannoksilla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta kartongin ominaisuuksiin.
Massatärkkelysannoksen nostolla kartongin z-lujuutta saatiin parannettua.
Pinta- ja selkäperälaatikon suihku-viiranopeuseroja muokatessa havaittiin, että kartongin poikkisuuntainen käyryys selkäpuolta kohti voimistui selkäperälaatikon suihku-viiranopeuseron ollessa suurempi kuin pintaperälaatikolla. Syyksi oletet-tiin se, että kuidut selkäkerroksessa olisivat tällöin voimakkaammin konesuuntaan orientoituneina kuin pintakerroksessa. Koeajon aikana käyryydessä tapahtui
mer-ollessa 2,5 m/min ja selkäperälaatikon 5 m/min. Koeajon tuloksia tarkastellessa ei pystytty kuitenkaan varmasti osoittamaan, että käyristyminen johtuisi kerrosten orientaatioeroista. Tulosten varmistamiseksi kuituorientaatiokoeajo tulisi toistaa koneella.
Teoriatiedon perusteella kerrosten kuituorientaatioeroilla tiedettiin olevan vaiku-tusta kartongin diagonaaliseen käyristymiseen. Kerrosten kuituorientaatiokulmien poiketessa tarpeeksi diagonaalista käyristymistä alkaa esiintyä. Koeajon aikana tai näytteitä mitattaessa diagonaalista käyristymistä ei kuitenkaan havaittu. Muita kartongin ominaisuuksia tarkasteltaessa perälaatikoiden nopeuseroilla havaittiin olevan vaikutusta kartongin jäykkyyssuhteeseen ja radasta mitattuun kutistumaan.
Ajettaessa perälaatikoita oletetuilla tehollisilla tasaperillä jäykkyyssuhde, kutis-tuma ja keskimääräinen kuituorientaatiokulma olivat minimissään.
Koeajojen aikana havaittiin, että kuivanpään valvomossa suoritetussa rutiinin-omaisessa laaduntarkkailussa kartongin käyryydessä tapahtui merkittävää vaihte-lua mittausten välillä. Syyksi vaihteluun uskottiin näytteiden leikkauksessa niihin kohdistuvat voimat ja muutokset näytteiden ilmasto-olosuhteissa. Näytteet leikat-tiin stanssaamalla nelinkerroin taitellusta poikkiradasta, jolloin kartonkiin raken-teeseen saattoi syntyä muutoksia iskun vaikutuksesta. Näytteiden leikkaamiseen ja mittaamiseen kuluneessa ajassa esiintyi myös vaihtelua mittausten välillä. Koska ilmasto-olosuhteet vaihtelivat konehallin ja kuivanpään valvomon välillä, tapahtui kartongin käyryydessä eroja, jos näytteiden ilmastointiajassa tapahtui muutoksia mittausten välillä. Näytteiden leikkauksessa ja mittaamisessa esiintyvää vaihtelua voitaisiin pienentää seuraavin keinoin:
Annetaan näytteiden ilmastoitua riittävä aika ennen mittauksia
Keksitään hellävaraisempi leikkaustapa näytteille
Suoritetaan käyryysmittaukset vakiokosteudessa tai tarkkaillaan kosteutta vakiohuoneessa, jolloin pystytään kompensoimaan esimerkiksi tietyllä va-kiolla kosteusmuutosten aiheuttama muutos käyryydessä
10 YHTEENVETO
Työssä selvitettiin uuden kostutuslaitteen toimivuutta kartongin käyristymisen hallinnassa. Työn tavoitteena oli löytää kostutuslaitteelle energiatehokas ja käyttä-jäystävällinen ajotapa. Lisäksi työssä pyrittiin etsimään tärkeimmät kartongin käyryyteen vaikuttavat tekijät ja selvittämään voidaanko niitä hyödyntää käyryy-den säädössä. Teoriatiedon perusteella tarkasteltaviksi tekijöiksi otettiin kui-tuorientaatio, sitoutuneisuus sekä kuivatus.
Työssä tutkittiin myös kostutuslaitteen käytön vaikutuksia kartongin muihin tär-keisiin ominaisuuksiin, jotta saataisiin selville miten uusi tuote eroaisi selkäpuo-leltaan pintaliimatusta referenssituotteesta. Tärkeää oli saada selville, miten kar-tongin selkäpuolen pintaominaisuudet muuttuisivat, kun selän pintaliimaus jäte-tään tekemättä. Tarpeellista oli myös selvittää tapahtuuko kartongin lujuusominai-suuksissa muutoksia siirryttäessä käyttämään kostutuslaitetta. Käyryyden ohessa koeajoissa tarkkailtavia kartongin ominaisuuksia olivat muun muassa kartongin palstautumislujuus, taivutusjäykkyys, sivuliimautuvuus, selkäpuolen karheus ja vesiadsorptiokyky.
Työn aikana suoritettiin seitsemän koeajoa normaalin tuotannon aikana. Koeajo-jen avulla haettiin oikeaa ajotapaa kostutuslaitteelle ja tutkittiin epäsymmetrisen kostutuksen, sitoutuneisuuden, kuituorientaation sekä kuivatuksen vaikutuksia kartongin käyristymiseen. Lisäksi selvitettiin miten muutokset edellä mainituissa tekijöissä vaikuttivat muihin kartongin tärkeisiin ominaisuuksiin. Koeajojen pe-rusteella merkittävimmiksi tekijöiksi kartongin käyristymiseen osoittautuivat epä-symmetrinen kostutus ja kuivatus. Muiden tekijöiden vaikutus kartongin käyris-tymiseen jäi vähäiseksi tai liian epäselväksi, jotta olisi voitu osoittaa, että muutos kartongin käyryydessä johtuisi nimenomaan kyseisen tekijän muutoksesta.
Kartongin selkäpuolen kostutusmäärän havaittiin olevan tärkein tekijä, jolla kar-tongin käyristymistä voidaan hallita. Karkar-tongin toispuoleisen päällystyksen takia kartongin käyristyminen selkäpuolta kohti on mahdotonta saavuttaa ilman selkä-puolen kostutusta. Kostutusmäärän kasvaessa kartongin käyristyminen pintaan päin vaihtuu selkään päin käyryydeksi. Kostutusmäärän kasvaessa edelleen, voi-mistuu käyryys selkäpuolta kohti. Tarvittaessa hyvin pienelläkin kostutusmäärällä
Kostutusmäärän lisäksi kartongin käyryyteen voidaan vaikuttaa toispuoleisella kuivatuksella. Menetelmän haittana on se, että kuivatusta säädettäessä toispuo-leiseksi koneen kuivatuskapasiteetti laskee ja voi muodostua pullonkaulaksi tuo-tannolle. Menetelmän säätövaste on myös hidas, koska kuivatussylinterien lämpö-tilan muuttamien vie oman aikansa niiden korkean termisen massan takia. Koe-ajoissa tutkittiin erikseen 7. ja 9. höyryryhmän ala- ja yläsylinterien höyrynpainei-den vaikutuksia kartongin käyristymiseen. Havaintona oli, että vain päällystysosaa edeltävä 7. höyryryhmä soveltui käyryyden säätämiseen. Jälkikuivatusosalla oleva 9. höyryryhmä oli kuivatuskapasiteetiltaan liian pieni, jotta sillä olisi saatu muo-kattua kartongin kosteusgradienttia riittävästi.
Selkäkerroksen sitoutuneisuuden lisäämisellä ei koeajoissa havaittu olevan mer-kittävää vaikutusta kartongin käyristymiseen. Sitoutuneisuutta pyrittiin kasvatta-maan lisäämällä kerrokseen annosteltavan mäntysellun jauhatusta ja massa- sekä spraytärkkelyksen annoksia. Vaikka edellä mainituilla tekijöillä ei havaittu olevan vaikutusta kartongin käyristymiseen, pystyttiin etenkin mäntysellun jauhatuksen lisäämisellä parantamaan tuntuvasti kartongin z-suuntaista lujuutta. Menetelmän haittana on se, että sitoutuneisuuden lisäämiseen perustuva käyryydenhallinta voi aiheuttaa yllättäviä ongelmia jatkojalostusprosesseissa. Teoriatiedon perusteella tiedetään, että sitoutuneisuuden kasvaessa kartongin mittapysyvyys heikkenee.
Tällöin kartongin mitat muuttuvat voimakkaammin ympäristön ilmasto-olosuhteiden muuttuessa ja kartongin vaihtelut kartongin käyryydessä voimistu-vat.
Pinta- ja selkäperälaatikon kuituorientaatioeroilla tiedettiin teoriatiedon perusteel-la olevan merkittävä vaikutus kartongin käyristymiseen. Koeajoissa havaittiin, että kartongin poikkisuuntainen käyryys selkäpuolta kohti voimistui selkäperälaatikon suihku-viiranopeuseron ollessa suurempi kuin pintaperälaatikolla. Perälaatikoiden suihku-viiranopeuseroja säädettäessä kartongin käyryydessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Koeajon tuloksia tarkastellessa ei pystytty kuitenkaan varmasti osoit-tamaan, että muutokset johtuisivat kerrosten orientaatioeroista.
Kuituorientaatioeroilla tiedettiin olevan vaikutusta myös kartongin diagonaaliseen käyristymiseen. Koeajoissa otetuissa näytteissä diagonaalista käyristymistä ei kui-tenkaan havaittu. Muita kartongin ominaisuuksia tarkasteltaessa perälaatikoiden nopeuseroilla havaittiin olevan vaikutusta kartongin jäykkyyssuhteeseen sekä ra-dasta mitattuun kutistumaan. Ajettaessa perälaatikoita oletetuilla tehollisilla tasa-perillä jäykkyyssuhde, kutistuma ja keskimääräinen kuituorientaatiokulma olivat minimissään.
Koeajojen ja kostutuslaitteen koekäytön aikana saatujen tulosten avulla kostutus-laitteelle laadittiin ajo-ohje. Käytettäessä kostutuslaitetta kartongin käyryyden säätämiseen annosteltava vesimäärän on lajista riippuen välillä 3,5–4,5 g/m². Kos-tutuslaitetta käytettäessä perinteisesti käyryyden säätöön käytetyn 7. höyryryhmän ala- ja yläsylintereiden välinen höyrynpaine-ero pyritään pitämään arvossa 0 kPa.
Näin pystytään välttämään kalliin 5 baarin höyryn käyttämistä. Mikäli käyryyden säätäminen kostutuslaitteella osoittautuu kuitenkin yksinään riittämättömäksi, voidaan käyryyden muokkaamiseen käyttää myös 7. höyryryhmää (esim. ohuilla kovaliimatuilla lajeilla).
Koeajojen ja kostutuslaitteen koekäytön perusteella havaittiin, että kartongin käy-ristymistä voidaan hallita kostutuslaitteella tarkasti ja lyhyellä viiveellä verrattuna perinteiseen käyryydenhallintamenetelmään. Kostutuslaitteella pystyttiin aiempaa tarkemmin hallitsemaan rataan imeytyvää kostutusmäärää, jolloin rataan ei pääs-syt imeytymään ylimäärin vettä. Tämän ansiosta pystyttiin vähentämään radan kuivatustarvetta, jolloin kuivatuskustannukset alenivat. Esimerkiksi kaasuinfrojen polttoaineena käytettävän maakaasun tarvetta saatiin laskettua tuntuvasti.
Verrattaessa uutta tuotetta referenssituotteeseen havaittiin, että kartongin pinta- tai lujuusominaisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta, kun selkäkerroksen pintaliimaus korvattiin sumukostutuksella.
1. Ebeling, K., Puukuidun vesisorptio ja turpoaminen, Paperin valmis-tus, Arjas, A. (toim.), Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III, Osa 1, Suomen Paperi-insinöörien yhdistys r.y, 2.
täysin uudistettu painos, Oy Turun Sanomat, Turku, 1983, s. 47-66.
2. Ryti, N., Paperitekniikan perusteet. 8. painos, Otakustantamo, Ota-paino, Espoo, 1989, s. 110-118.
3. Kettle, J., Moisture and fluid transport, Papermaking Science and Technology, Book 16, Paper Physics, Second Edition, Niskanen, K (Ed.), Paperi ja Puu Oy, Gummerus Oy, Jyväskylä, 2008, p. 266-294.
4. VTT Tuotteet ja tuotanto, Prowledge Oy, KnowPap 13.0 Paperitek-niikan ja automaation oppimisympäristö, [LUT:n intranetissä], saa-tavissa: Intranet LUT:n sisäisessä käytössä, vaatii käyttäjätunnuksen, [viitattu: 11.3.2013]
5. Häggblom-Ahnger, U., Komulainen, P., Paperin ja kartongin val-mistus, Kemiallinen metsäteollisuus 2, Opetushallitus, Hakapaino Oy, Helsinki, 2000, 279 s.
6. Schaffrath, H-J., Tillman, O., Testing of Fibers, Suspensions, and Paper and Board Grades, Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 2, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singa-pore, 2013, p. 1059-1086.
7. Fellers, C., de Ruvo, A., Htun, M., Carton Board – Profitable use of pulps and processes, Swedish Forest Products Research Laboratory, Ordfront, Stockholm, 1983, 198 p.
8. Ketoja, J., Dimensional stability, Papermaking Science and Tech-nology, Book 16, Paper Physics, Second Edition, Niskanen, K (Ed.), Paperi ja Puu Oy, Gummerus Oy, Jyväskylä, 2008, p. 320-350.
9. Aaltonen, P., Paperirainan tiivistyminen, Paperin valmistus, Arjas, A. (toim.), Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikir-ja III, Osa 1, Suomen Paperi-insinöörien yhdistys r.y, 2. täysin uu-distettu painos, Oy Turun Sanomat, Turku, 1983, s. 151-168.
10. Pakarinen, P., Kiiskinen H., Kekko, P., Paltakari, J., Drying and pa-per quality, Papa-permaking Science and Technology, Book 9, Pa-permaking Part 2, Drying, Second Edition, Totally updated version, Karlsson, M., (Ed.), Paperi ja Puu Oy, WS Bookwell Oy, Porvoo, 2010, p. 238-289.
11. Holik, H., Roland, M., Dryer section, Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 2, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singapore, 2013, p. 713-744.
12. Gustafsson, P-J., Niskanen, K., Paper as an engineering material, Mechanics of Paper Products, Niskanen, K., (Ed.), Walter de Gruy-ter GmbH & Co, Hubert & Co., Göttingen, 2012, p. 7-25.
13. Niskanen, K., Micromechanics, Mechanics of Paper Products, Niskanen, K., (Ed.), Walter de Gruyter GmbH & Co, Hubert & Co., Göttingen, 2012, p. 197-228.
14. Mendes, A.H.T., Park, S.W., Ferreira, P.J.T., Almeida, F.S., Hygro-expansivity profiles on a commercial paper machine, Nordic Pulp and Paper Research Journal, 26(2011):3, p 312-318.
15. Karhuketo H., Seppälä M. J., Törn T., Viluksela P., Paperin ja kar-tongin jalostus, Kemiallinen metsäteollisuus 3, Opetushallitus, 2.
uudistettu painos, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2004, s. 105 - 106.
16. Antonsson, S., Henriksson, G., Lindström, M.E., The influence of lignin and xylan on some kraftliner pulp properties, Nordic Pulp and Paper Research Journal, 24(2009):4, p 403-408.
Taeda L, Society of Wood and Fiber Science, 38(2006):1, p. 112-120.
18. Pulkkinen, I., Fiskari, J., Alopaeus, V., The effect of hardwood fiber morphology on the hygroexpansivity of paper, BioResources, 4(2009):1, p. 126-141.
19. Antonsson, S., Strategies for improving kraftliner pulp properties, PhD Thesis, Wood Chemistry and Pulp Technology, Royal Institute of technology, KTH, Stockholm, Sweden.
20. Uesaka, T., Qi, D., Hygroexpansivity of paper – effects of fibre-to-fibre bonding, Journal of Pulp and Paper Science, 20(1994):6, p.
J175-J179.
21. Nanri, Y., Uesaka, T., Dimensional stability of mechanical pulps -drying shrinkage and hygroexpansivity, Tappi Journal, 76(1993):6, p. 62-66.
22. Antonsson, S., Mäkelä, P., Fellers, C., Lindström, M.E., Comparison of the physical properties of hardwood and softwood pulps, Nordic Pulp and Paper Research Journal, 24(2009):4, p 409-414.
23. Salmén, L., Boman, R., Fellers, C., Htun, M., The implications of fiber and sheet structure for the hygroexpansivity of paper, Nordic Pulp and Paper Research Journal, 2(1987):4, p 127-131.
24. Lyne, Å. L., Fellers, C., Kolseth, P., The effect of filler on hygroex-pansivity, Nordic Pulp and Paper Research Journal, 11(1996):3, p 152-156.
25. Vainikka, M., Erikoispaperin käyristymisen pienentäminen mitta-pysyvyyttä parantamalla, Diplomityö, Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu, Kemiantekniikan osasto, Paperitekniikan laboratorio, Lappeenranta, 2002, 129 s.
26. Pelzer, R., Functional Chemicals, Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 1, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singapore, 2013, p. 145-234.
27. Caulfield, D.F., Ester crosslinking to improve wet performance of paper using multifunctional carboxylic acids, butanetetracarboxylic and citric acid, Tappi Journal, 77(1994):3, p. 205-212.
28. Niskanen K., Pakarinen P., Paper structure, Papermaking Science and Technology, Book 16, Paper Physics, Second Edition, Niskanen, K (Ed.), Paperi ja Puu Oy, Gummerus Oy, Jyväskylä, 2008, p. 12-58.
29. Nordman, L., Paperin reologia ja lujuus, Paperin valmistus, Arjas, A. (toim.), Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikir-ja III, Osa 1, Suomen Paperi-insinöörien yhdistys r.y, 2. täysin uu-distettu painos, Oy Turun Sanomat, Turku, 1983, s. 207-219.
30. Soininen, M., Paperirainan kuivatus, Nordman, L., Paperin reologia ja lujuus, Paperin valmistus, Arjas, A. (toim.), Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III, Osa 1, Suomen Pape-ri-insinöörien yhdistys r.y, 2. täysin uudistettu painos, Oy Turun Sa-nomat, Turku, 1983, s. 641-703.
31. Fahey, D.J., Chilson, W.A., Mechanical Treatments for Improving Dimensional Stability of Paper, Tappi, 46(1963):7, p. 393-399.
32. Lipponen, J., Pakarinen, J., Jääskeläinen, J., Grön, J., Mechanical properties of woodfree paper sheet at different surface size starch amounts, Paperi ja Puu, 87(2005):3, s. 170-175.
33. Anderson, J.G., Using paper temperature to prevent curl, Tappi Journal, 74(1991):6, p. 131-135.
search Journal, 2(1987):2, p. 66-70.
35. Langevin, E.T., Giguere, W., On-line curl measurement and control, Tappi Journal, 77(1994):8, p. 105-110.
36. Holik, H., Moser, J., Uniform of Paper Web Properties, Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 2, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singapore, 2013, p. 879-909.
37. Suontausta, O., End-use properties of printing papers, Papermaking Science and Technology, Book 17, Pulp and Paper Testing, Levlin, J-E., Söderhjelm, L., (Ed.), Fapet Oy, Gummerus Printing, Jyväsky-lä, 1999, p. 183-215.
38. Green, C., Atkins, J., Curls aren’t always cute, Paper360°, (2007):11, p. 14-17.
39. Niskanen, K., Oy Keskuslaboratorio, julkaisematon seloste, 1991.
40. Waterhouse, J. F., Paper Properties and Converting, IPC Technical Paper Series Number 162, 1985, The Institute of Paper Chemistry, Appleton, WI, USA, p. 1-8.
41. Kulachenko, A., Moisture-induced deformations, Mechanics of Pa-per Products, Niskanen, K., (Ed.), Walter de Gruyter GmbH & Co, Hubert & Co., Göttingen, 2012, p. 1163-193.
42. Green, C., Curl Properties of Paper Structures, Industrial & Engi-neering Chemistry Product Research and Development, 20(1981):1, p. 147-150.
43. Viitaharju, P., Niskanen, K., Käyryyden mittaus arkkipinosta, Oy Keskuslaboratorio, PSC Communications 48, 1991
44. Niskanen, K., Oy Keskuslaboratorio, julkaisematon seloste, 1992.
45. Green, C., Atkins, J., Basics of Curl Problem Solving, TAPPI Pa-permakers Conference 2001, 2001, Cincinnati, OH, USA.
46. Mann, K. C., Huff, L. A., Curl Control: A New and Unique Ap-proach, 1991 Finishing & Converting Conference Proceedings, TAPPI PRESS, p. 71-77.
47. Decker, J. T., Khaja, A. A., Hoang, M. T., Considine., J. M., Vahey, D. W., Turner, K. T., Rowlands R. E., Variations of Paper Curl due to Fiber Orientation, SEM Annual Conference Proceedings, June 7-10 207-10, Indianapolis, IN, USA.
48. Grundström, K-J., Lucisano, M., Wiberg, A., STFI-Packforsk, un-published report, 2005.
49. Lucisano, M., STFI-Packforsk, unpublished report, 2005.
50. Kiviranta, A., Lehtinen, J., Talja, R., Retulainen, E., Tattari, H., Pal-takari, J., Stolt, J., Drying of paperboard and packaging grades, Pa-permaking Science and Technology, Book 9, PaPa-permaking Part 2, Drying, Second Edition, Totally updated version, Karlsson, M., (Ed.), Paperi ja Puu Oy, WS Bookwell Oy, Porvoo, 2010, p. 212-235.
51. Persson, M., Wahlström, T., Process Induced Curl in Paperboard – Exploratory Experiments on Drying Strategies and Possible Curl Controlling Mechanisms, TAPPI Paper Summit 2002, March 3-7 2002, Atlanta, GA, USA
52. Pyrrö, J., Curl Control in Board Making and Converting, Masters’s Thesis, Helsinki University of Technology, Department of Forest Products Technology, Espoo, 2004, 96 p.
53. Nordström, A., Gudmundson, P., Carlsson., L., A., Influence of gravity on curl of horizontal paper sheets, Tappi Journal, Peer Re-viewed Paper, 84(2001):5, p. 1-18.
55. Lucisano, M.F.C., Vomhoff, H., A new instrument for measurement of the out-of-plane dimensional stability of paperboard, TAPPI Pa-perCon 2010, 2-5 May 2010, Atlanta, GA, USA.
56. Lucisano, M.F.C., Characterizing the out-of-plane dimensional sta-bility of paperboard, Control systems 2010, 2010, SPCI, Stockholm, Sweden.
57. Lucisano, M.F.C., STFI-Packforsk, unpublished report, 2008.
58. Chen, S-C., Improving sheet dimensional stability to reduce paper rejects, International Paper World, (2010):10-11, p. 22-24.
59. TAPPI T 466 cm-82, Degree of Curl and Sizing of Paper.
60. Jokinen, J., Taivekartongin käyristyminen ja sen hallinta, Diplomi-työ, Teknillinen Korkeakoulu, Prosessi- ja materiaalitekniikan osas-to, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo, 1994, 81s.
61. Lucisano, M.F.C., Curl-O-Meter – Measuring out-of-plane dimen-sional stability of packaging materials, Product Sheet, March 2012, 2 p.
62. Holik, H., Lomic, S., Carton Board Machines, Handbook of Paper and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 2, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singapore, 2013, p. 823-827.
63. Leeman, D., A., A new approach to moisture and curl control on silicone release liners, Tappi Journal, 77(1994):5, p. 215-219.
64. Münch, R., Control Systems for Paper Machines, Handbook of Pa-per and Board, Second, Revised and Enlarged Edition, Volume 2, Holik, H., (Ed.), Wiley-VCH Verlag GmbH & Co., Markono Print Media Pte Ltd, Singapore, 2013, p. 859-878.
65. Saari, J., Coating of Boards, Papermaking Science and Technology, Book 11, Pulp and Paper Testing, Lehtinen, E., (Ed.), Fapet Oy, Gummerus Printing, Jyväskylä, 2000, p. 579-592.
66. Bosma, V., Mast, S., Steam-Foil Profiling System, Product Bro-chure, Kadant Inc., 2013, 2 p.
67. Weber, S., OnQ Module Pro – the measure of all things, twogether – Paper Technology Journal, 28(2009), p.40-42.
68. Steele, T. H., Stevens, D., Vyse, R., Aqualizer: New Vortex Air At-omized Remoisturizing System, Pulp & Paper Canada, 105(2004):10, p. 33-34.
69. Huhtelin, T., Automation in paper drying, Papermaking Science and Technology, Book 9, Papermaking Part 2, Drying, Second Edition, Totally updated version, Karlsson, M., (Ed.), Paperi ja Puu Oy, WS Bookwell Oy, Porvoo, 2010, s. 298-335.
70. Almi, J., IQAquaPro Moisturizing System, Public Brochure, Metso Automation Inc., 2003, 5 p.
71. Tobin, D., V., Application of a Re-moisturizing Shower on 100 % Recycled Newsprint: Little Things Make a Big Difference, 1998 Process Control, Electrical and Information Conference Proceed-ings, TAPPI PRESS, 6 p.
72. Stora Enso Oyj, sisäinen materiaali, 2013.
Liite II Käyryyden määrittäminen Liite III Irrotusluvun määrittäminen
Liite IV Kostutuslaitekoeajon mittaustulokset
Liite V Mäntysellun jauhatuskoeajon mittaustulokset Liite VI Tärkkelyskoeajon mittaustulokset
Liite VII Kuituorientaatiokoeajon mittaustulokset Liite VIII Jälkikuivatuskoeajojen mittaustulokset Liite IX Kostutus-kuivatuskoeajon mittaustulokset
TYÖSSÄ KÄYTETYT MITTAUSMENETELMÄT
Taulukko I Työssä käytetyt mittausmenetelmät suureille Standardi
Paksuus SCAN-P 7:75
Käyryys Ei standardia (Liite II)
Karheus, Bendtsen SCAN-P 21:67
Karheus, PPS ISO 8791-4
Vesiabsorptiokyky, Cobb SCAN-P 12:64
Z-lujuus SCAN-P 80:98
Irrotusluku Ei standardia (Liite III)
IGT-pintalujuus SCAN-P 63:90
Jäykkyys, Taber ISO 2493
TSO-kulma L&W Autoline TSO (standardi kehitteillä)
Menetelmän periaatteena on määrittää näytekappaleen poikkisuuntainen käyryys mittaamalla kappaleen reunojen nousema tasosta. Mittaukset toteutetaan erikseen
Menetelmän periaatteena on määrittää näytekappaleen poikkisuuntainen käyryys mittaamalla kappaleen reunojen nousema tasosta. Mittaukset toteutetaan erikseen